Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 5.10.2017

Tadžikistanin pintavesien seuranta Suomen tuella kuntoon

Yli puolet Keski-Aasian makeasta vedestä saa alkunsa Tadžikistanissa. Runsaan veden maassa ollaan huolissaan luonnonvesien kunnosta ja veden laadun vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Suomen tuella pintaveden laadun seuranta on nyt parantunut.

Tadžikistanin pintavesien laadun seurannan kehittäminen on Suomen ympäristökeskuksen ja Tadžikistanin Ympäristökomitean yhteinen hanke, joka aloitettiin kaksi vuotta sitten. Yhteistyötä on tehty kahden paikallisen laboratorion kanssa erityisesti analyysimenetelmien kehittämisessä.

Analyyttisen valvontalaboratorion ja Hydrometin pintavesilaboratorion henkilökunnat harjoittelevat näytteenottoa helmikuussa 2017. Kuvat: Katarina Björklöf/SYKE
Analyyttisen valvontalaboratorion ja Hydrometin pintavesilaboratorion henkilökunnat harjoittelevat näytteenottoa helmikuussa 2017. Kuvat: Katarina Björklöf/SYKE

Hankkeen päätavoitteet ovat näytteenoton ja laboratoriotyön kehittäminen sekä tulostietopankin luominen vesianalyyseistä. Laboratorioiden heikon varustelutason parantaminen ja olemassa olevien laitteiden käytön tehostaminen ovat myös tärkeitä tavoitteita.

Tadžikistanilaiset kumppanit ovat olleet kiinnostuneita Suomen ympäristökeskuksen hyvistä käytännöistä, joita heille on esitelty kahdella Suomeen suuntautuneella opintomatkalla. Näkemänsä perusteella tadžikistanilaiset yhteistyökumppanit ovat esittäneet toiveita oman työnsä kehittämiseksi.

Ensimmäisen Suomeen suuntautuneen opintomatkan jälkeen Tadžikistanissa uusittiinkin laitteita, joilla vedenlaadun erilaiset näytteenotot sujuvat mallikkaasti. Näytteenoton onnistuminen on ympäristöseurannan perusta.

Uudet menetelmät ja laitteet käyttöön

Laboratoriokäytäntöjen kehittäminen on ollut hankkeen työläin vaihe. Terveydelle vaarallisten käytäntöjen muuttaminen on osittain ollut helppo toteuttaa, mutta se on edellyttänyt toisinaan vanhojen laitteiden uusimista.

Kaikkea tarvittavaa ei pysty kuitenkaan uusimaan kerralla. Työ on aloitettu kehittämällä kokonaisfosfori-, nitraattityppi-, ammoniumtyppi-, biologinen hapenkulutus ja kolibakteerianalyysejä. Näistä analyyseistä vesien tilan seurannassa on sovittu kansainvälisesti, YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) johdolla.

Analytiikkaa on harjoiteltu yhteistyössä suomalaisten ja tadžikistanilaisten kemistien kanssa sikäläisissä laboratorioissa. Lisäksi etäyhteydet on otettu käyttöön harjoittelujaksojen välillä.

Vasemmalla on automaattinen tiosulfaatin titrauslaitteisto. Se korvaa vanhan laitteen, jota käytettiin veden happipitoisuuden mittauksessa ja biologisen hapenkulutuksen määrityksessä. Vanha byretti täytettiin imemällä kemikaali siihen. Vasen kuva: Kirsti Krogerus/SYKE, oikea kuva: Olga Kovru/SYKE
Vasemmalla on automaattinen tiosulfaatin titrauslaitteisto. Se korvaa vanhan laitteen, jota käytettiin veden happipitoisuuden mittauksessa ja biologisen hapenkulutuksen määrityksessä. Vanha byretti täytettiin imemällä kemikaali siihen. Vasen kuva: Kirsti Krogerus/SYKE, oikea kuva: Olga Kovru/SYKE

Mahdollisuus käyttää puhdasta vettä on perusedellytys analyysien onnistumiselle. Laboratorioissa on uusittu veden puhdistuslaitteet, koska vanhat eivät toimineet kunnolla. Molemmissa laboratorioissa on nyt esisuodatuksella varustettu kaksinkertainen tislauslaitteisto. Kaikki uudet laitteet on myös varustettu virrantasaajalla, koska muutoin virtapiikit rikkoisivat ne.

Analyyttisen laboratorion henkilökuntaa on opastettu mikrobiologisissa työtavoissa ja etsitty heille sopiva nykyaikainen menetelmä. Uusi menetelmä on omaksuttu hyvin ja analyysien tulokset ovat huomattavasti tarkentuneet. Vanhalla menetelmällä tulokset olivat vain suuntaa-antavia.

Vesianalyysien tulostietokannan kehitystyö on vielä alullaan. Se on saanut paljon huomiota osakseen, sillä siihen tallennettaisiin systemaattisesti kaikki ympäristökomitean alaisten vesilaboratorioiden tuottama tieto. Tietopankkia kohtaan on tunnettu mielenkiintoa myös maassa käynnissä olevissa muissa kehityshankkeissa. Niiden kanssa on neuvoteltu yhteistyömahdollisuuksista.

Suomi tukee Tadžikistanin pintavesien laadun seurantaa vuosina 2015–2017 kehitysyhteistyövaroista 500 000 eurolla. Hankkeen toteuttaa Suomen ympäristökeskus.

Kirsti Krogerus

Kirjoittaja on hankkeen koordinaattori Suomen ympäristökeskuksessa.

Tämä dokumentti

Päivitetty 4.10.2017

Takaisin ylös