Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 7.9.2017

Kehitysyhteistyön rahastosijoituksilla luodaan työtä ja verotuloja

Yksityissektorin kasvanut rooli Suomen kehityspolitiikassa heijastuu Finnfundin ohjaukseen  ja seurantaan. Molempia on kehitetty ja kehitetään – myös järjestöjä on kutsuttu vuoropuheluun. Uudet sijoituspäätökset ovat kehitetyn omistajaohjauksen mukaisia, vanhojen päätösten kehitysvaikutuksista tulee keskustella ja mahdolliset hankekohtaiset ongelmat tutkia.

Finnwatchin tällä viikolla julkaistu Salkut auki -raportti suosittelee ulkoministeriötä ryhdistämään omistajaohjauspolitiikkaansa kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin kohdalla. Raportti arvostelee Finnfundin aiempina vuosina tekemiä rahastosijoituksia ja niiden kehitysvaikutuksia.

Ulkoministeriön kehitysrahoituksen ja yksityissektorin yksikön päällikkö Max von Bonsdorff sanoo, että Finnfundin omistajaohjausta on viime vuosina johdonmukaisesti jäntevöitetty, ja tätä tullaan jatkamaan. Finnfundin toiminta on kuitenkin myös tärkeä asettaa suurempaan kehykseen:

”Yksityissektorin kehittämisen merkitys on viime vuosina korostunut niin kansainvälisessä kuin Suomen kehityspolitiikassa.  Yhteiskuntien kestävä kehitys edellyttää toimivaa yksityistä sektoria ja sen tuottamia työpaikkoja.  Afrikan työmarkkinoille tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana 120 miljoonaa uutta työnhakijaa ja heille on tärkeä saada töitä.”

Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund on tässä keskeinen toimija. Sen rooli Suomen kehityspolitiikassa on vuonna 2016 päätettyjen finanssisijoitusten myötä kasvanut. Samalla on vahvistunut omistajaohjaus ja kehitysvaikutusten seuranta.

Finnwatchin raportin esiin nostamilla rahastosijoituksilla on tällä hetkellä noin 20 prosentin osuus Finnfundin sijoitussalkusta. Omistajaohjauspolitiikan pohjalta tämä osuus edelleen pienenee: rahastosijoituksia käytetään nykyään vain harkituissa tilanteissa, joissa suorat sijoitukset eivät eri syistä toimi.

”On hyvä, että aiempien vuosien rahastosijoitusten kehitysvaikutukset nostetaan kehityspoliittiseen keskusteluun. Ne on tärkeä tutkia ja mahdollisiin ongelmiin tulee puuttua. Mutta yhtä lailla tärkeää on nähdä yksityissektorin kehittämisen merkitys ja myös se hyvä työ, jota Finnfund ja muut kehitysrahoitusyhtiöt tekevät”, von Bonsdorff sanoo.

Afrikan kasvava väestö tarvitsee työpaikkoja, ja niistä valtaosa syntyy yksityiselle sektorille. Vain työn kautta kehitysmaa voi kehittää oman taloutensa pohjaa ja saada verotuloja kehityksensä tueksi. Finnfundin ensisijainen päämäärä on luoda kohdemaissa kannattavaa, laaja-alaista talouskasvua vahvistavaa yritystoimintaa. Sijoituksilla on kehitysmaiden yhteiskunnissa toki myös laajempia kehitysvaikutuksia.

Finnwatchin raportissa esiin nostetut sijoitusesimerkit ovat useiden vuosien takaa, ja osin ne ovat sijoituksia, joita nykylinjausten pohjalta mahdollisesti ei enää tehtäisi.  Koska Finnfund on pitkäaikainen sijoittaja, muutokset voivat koko sijoitussalkun osalta olla hitaita.

Vaikka kehitysyhteistyövaroin toteutetussa yksityissektorin tuessa nyt vahvasti painotetaan suoria sijoituksia, rahastosijoituksia ei ole haluttu kokonaan hylätä. Tietyissä toimintaympäristöissä rahastot ovat tehokas ja ainoa toimiva vaihtoehto liiketoiminnan ja työpaikkojen luomiseen. Suurin osa kehitysmaista kärsii rahoitusmarkkinoiden puutteellisesta toimivuudesta, ja tässä kehitysrahoituslaitokset pyrkivät avaamaan kehityksen pullonkaulaa. Rahastoilla on tärkeä rooli etenkin silloin, kun halutaan tukea paikallisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

UIkoministeriö teettää ensi vuonna Finnfundin toiminnasta riippumattoman evaluaation, joka tarkastelee kehitysrahoitusyhtiön työn kehitysvaikutuksia yksityiskohtaisesti sekä kokonaisuuksina että hanketasolla.  Ministeriö käy omistajaohjauksesta jatkuvaa vuoropuhelua myös kansalaisjärjestöjen kanssa.

Tämä dokumentti

Päivitetty 7.9.2017

Takaisin ylös