Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 29.8.2017
Exploring Common Solutions_banneri

Arktinen puheenjohtajakausi on tuhannen taalan paikka vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa

Viime toukokuussa alkanutta Suomen puheenjohtajakautta Arktisessa neuvostossa valmisteltiin kaksi vuotta. Ensimmäiset Suomen kauden kokoukset ovat jo takanapäin ja seuraavia valmistellaan. Johtava arktinen asiantuntija René Söderman kertoo haastattelussa, miten Suomen puheenjohtajakausi on alkanut sekä työstään ulkoministeriön arktisessa tiimissä ja Suomen kansallisena edustajana Arktisessa neuvostossa.

Johtava arktinen asiantuntija René Söderman.Kuva:Teemu Kuusimurto
Johtava arktinen asiantuntija René Söderman. Kuva:Teemu Kuusimurto

Työskentelet Suomen kansallisena edustajana Arktisessa neuvostossa. Mitä työhösi kuuluu?

Olen Suomen Senior Arctic Official. Tehtäviini kuuluu edustaa Suomea ja ajaa Suomen etuja Arktisessa neuvostossa ja arktisessa yhteistyössä yleensä.

Suomen tavoitteet Arktisessa neuvostossa voidaan kiteyttää kolmeen osaan: haluamme edistää arktisen yhteistyön jatkuvuutta, vahvistaa neuvoston asemaa ja kasvattaa suomalaisen arktisen osaamisen tunnettuutta. Näitä asioita pidän mielessäni Arktisen neuvoston virkamieskomiteassa, joka ohjaa neuvoston työtä.

Virkamieskomitea koostuu kahdeksan arktisen maan ja kuuden alkuperäiskansajärjestön edustajista. Se kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa ja pitää useita puhelinkokouksia.

Kokousten välissä valmistaudun seuraaviin kokouksiin ja käyn tarvittaessa neuvotteluja muiden maiden ja alkuperäiskansajärjestöjen edustajien kanssa.

Arktisen neuvoston kansallisen edustajan toimen lisäksi olen arktisen yhteistyön johtava asiantuntija ulkoministeriössä. Siinä tehtävässä valmistelen puheita, käyn luennoimassa, pidän yhteyttä sidosryhmiin, tuotan taustamateriaalia valtionhallinnon ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Olen myös arktisen suurlähettilään sijainen.

Aloitit työskentelyn UM:n arktisessa tiimissä neljä vuotta sitten. Miten Suomen puheenjohtajakausi on mielestäsi alkanut?

Puheenjohtajakauden pääteemat ilmastonmuutos ja kestävä kehitys on otettu hyvin vastaan. Tosiasia on, että ilmastonmuutoksella on huomattava vaikutus arktisen alueen ympäristöön, sekä ihmisten että eläinten elinolosuhteisiin. Tästä syystä Suomi haluaa pitää ilmastokysymyksiä ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa neuvoston yhtenä pääteemana.

Toinen pääteema on YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030. Ne ovat maailmanlaajuiset ja koskevat myös arktista aluetta. Suomi on ehdottanut, että tutkittaisiin miten arktinen yhteistyö voisi tukea Agenda 2030  -tavoitteiden saavuttamista.

Luonnollisesti edistämme myös kansallisia prioriteettejamme, joita ovat ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö ja koulutus.

Tämän lisäksi puheenjohtajamaa huolehtii Arktisen neuvoston yleisestä johtamisesta. Tällä hetkellä UM:n arktinen tiimi valmistelee neuvoston kokouksia Helsinkiin, Ouluun ja Inariin. Seuraava Senior Arctic Officials eli virkamieskomitean kokous järjestetään Oulussa. Sinne odotetaan toistasataa osallistujaa kahdeksasta arktisesta maasta, kuudesta alkuperäiskansajärjestöstä sekä kymmenistä tarkkailijavaltioista ja -järjestöistä.

Helsingissä ja Inarissa järjestetään työryhmäkokouksia, jotka ovat hieman pienempiä, mutta vaativat samat valmistelut kuin suuremmatkin kokoukset.

Neuvoston kokousten lisäksi UM:n arktinen tiimi osallistuu muiden tapahtumien valmisteluun, joista arktinen energiakonferenssi järjestetään syyskuussa Helsingissä ja arktiseen kestävään kehitykseen keskittyvä Arctic Spirit marraskuussa Rovaniemellä.

Faribanks ministerial_ traditional welcome_Kuva: Linnea Nordström
Perinteinen tervetuloseremonia Alaskan Fairbanksissa pidetyssä Arktisen neuvoston ministerikokouksessa. Kuva: Arctic Council Secretariat / Linnea Nordström

Toukokuun ministerikokouksessa Fairbanksissa tarkkailijoiden lukumäärä kasvoi. Miten tämä mielestäsi hyödyttää Arktisen neuvoston työskentelyä?

Arktisessa neuvostossa on nyt 40 tarkkailijaa: valtioita, hallitusten ja parlamenttien välisiä järjestöjä sekä kansalaisjärjestöjä.

Tarkkailijat ovat tärkeitä Arktisen neuvoston asemalle. Ilman tarkkailijoita Arktinen neuvosto ei olisi se tärkein foorumi arktisten kysymysten käsittelylle. Tarkkailijat tuovat arktista asiantuntemusta ja tutkimusresursseja. Esimerkkeinä voisin mainita Maailman Luonnonsäätiö WWF:n, jonka ympäristöalan asiantuntemus on maailmanlaajuisesti tunnustettua, toukokuussa tarkkailijaksi kutsutun Sveitsin, jonka arktinen tutkimus on huippuluokkaa sekä Maailman ilmatieteen järjestön, jonka havaintoasemia voidaan hyödyntää arktisessa yhteistyössä.

Mitä henkilökohtaisesti odotat eniten Suomen kaudelta?

Suomen puheenjohtajuus näkyy ja kuuluu laajalle. Se on ns. tuhannen taalan paikka vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ei vain arktisten maiden kesken, vaan myös niiden arktisen alueen ulkopuolisten maiden kesken, jotka suuntaavat katseensa pohjoiseen.

SAOX_Helsinki_Kuva_Linnea Nordström
Arktinen neuvosto keskittyy työssään arktisen alueen ympäristön suojeluun, kestävään kehitykseen ja asukkaiden hyvinvointiin. Suomen puheenjohtajakauden ensimmäinen arktinen virkamieskokous pidettiin kesäkuussa Helsingissä. Kuva: Arctic Council secretariat / Linnea Nordström

Arktisesta alueesta on muodostumassa tärkeä 2000-luvun solmukohta, jossa Pohjoinen Jäämeri de facto yhdistää pohjoisen pallonpuoliskon maanosat keskenään. Suomen tulee ottaa paikkansa arktisen alueen kehityksessä, niin ympäristönsuojelussa kuin taloudellisessa kehityksessä.

Toivon, että mielenkiinto Suomen arktista politiikka kohtaan säilyy meidän puheenjohtajakauden jälkeen, myös täällä kotimaassa.

Mieleenpainuvin arktinen kokemuksesi?

Se taitaa olla matka, jolloin lensimme arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkösen kanssa pienellä potkurikoneella Nomen kaupunkiin Alaskan länsirannikolla, aivan Beringin salmen kupeessa. Matkalla kaupunkiin meitä tervehti tienvarsikyltti, jossa luki Seppala Drive. Osoittautui, että kyseinen Leonhard Seppälä oli pelastanut Nomen kaupungin hinkuyskäepidemialta tuomalla seerumia koiravaljakolla vuonna 1925. Hän on edelleen suuri kuuluisuus Alaskassa ja koiravaljakkopiireissä. Sukunimestään huolimatta Seppälä oli norjalainen, mikä ei tietenkään vaimentanut iloamme nähdä tienvarsikyltti toisella kotimaisella.

Nomessa tutustuimme paikkakunnan elinkeinoihin: saimme maistettavaksi kuningasrapua, vierailimme koiravaljakkokennelissä ja bussin ikkunasta näin elämäni ensimmäisen myskihärän. Siinä se jökötti hiekkatien pientareella, kun bussimme kiemurteli kukkuloilta takaisin kaupunkiin. Nomen pienellä lentokentällä ei ollut läpivalaisulaitteita, joten turvatarkastuksen virkailijat avasivat ja tarkastivat jokaisen matkustajan matkalaukut avoimesti muiden silmien alla.

Twitterissä: @Rene_Soderman

Takaisin ylös