Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 24.8.2017

Uusi linjaus kannustaa kansalaisjärjestöjä rakentamaan demokraattisia yhteiskuntia

Kansalaisyhteiskuntalinjaus antaa suuntaviivat sille, miten Suomi vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia. Samalla se ohjaa ulkoministeriöltä tukea saavien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työtä.

Kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistuminen on Suomelle tärkeä kehityspoliittinen tavoite. Kansalaisyhteiskunta luo ihmisille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen ja päätöksentekoon. Itsenäiset, moniarvoiset ja moniääniset kansalaisyhteiskunnat edistävät ihmisoikeuksien toteutumista ja globaaleiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Uusi kansalaisyhteiskuntalinjaus pohjaa kehityspoliittiseen selontekoon (2016) sekä globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Se ohjaa Suomen työtä kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi. Työ on tärkeää etenkin tilanteissa, joissa kansalaisyhteiskuntien toimintatila on kaventunut. Kansainvälisen CIVICUS-järjestön State of Civil Society 2017 -raportin mukaan kansalaisyhteiskunnan tilaa rajoitetaan tällä hetkellä yli sadassa maassa.

Kehitystulokset saavutetaan yhteistyössä

Uuden linjauksen mukaan kaikessa kehitysyhteistyövaroilla rahoitetussa toiminnassa tulee etsiä toimintatapoja, jotka vahvistavat kansalaisyhteiskuntia. Tätä edistääkseen Suomi ajaa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden äänen kuulumista esimerkiksi EU:ssa, kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja YK:ssa. Poliittista vaikuttamistyötä tekevät myös Suomen edustustot maailmalla.

Linjaus ohjaa myös ulkoministeriöltä rahoitusta saavien suomalaisten, kansainvälisten ja kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen työtä. Ne ovat Suomelle keskeinen kumppani kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa. Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen sekä tuloksellisuuden periaatteet koskevat myös kansalaisyhteiskunnan toimijoita.

Järjestöjen kehitysyhteistyö pohjautuu kumppanuuteen erityisesti kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kanssa. Järjestöt toimivat yhteistyössä myös paikallisviranomaisten, yritysten ja median kanssa. Linjauksessa järjestöjä kannustetaankin kumppanuuksiin eri toimijoiden kanssa. Laajapohjainen yhteistyö auttaa synnyttämään innovatiivisia ratkaisuja kehityshaasteiden ratkaisemiseksi.

Päivitys yhteistyössä kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kanssa

Ulkoministeriö on päivittänyt linjauksen tiiviissä yhteistyössä järjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Päivitystä edelsivät kansalaisyhteiskuntaselvitys sekä kevään 2017 aikana Kepan ja Kehyksen kanssa järjestetyt neljä työpajaa. Uusi linjaus korvaa ulkoasiainministeriön edellisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen vuodelta 2010.

Lue koko linjaus:

pdfKehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus 2017 (pdf, 18 sivua, 165 kt)

Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön (KEO-30) kautta rahoitetaan kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden toteuttamaa kehitysyhteistyötä. Vuonna 2017 KEO-30:n kautta kanavoidaan valtionavustuksena 65 miljoonaa euroa.

Tämä dokumentti

Päivitetty 28.8.2017

Takaisin ylös