Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Puheet, 21.8.2017

Valtiosihteeri Stenlundin puhe suurlähettiläskokouksessa 2017

Valtiosihteeri Peter Stenlundin puhe suurlähettiläskokouksessa 21. elokuuta 2017.

Check against delivery

Elämmekö syvän murroksen vai epämiellyttävien epävarmuuksien aikaa? Vuoden alussa koin liikkuvani paksussa merisumussa. Odottamalla kärsivällisesti sumu hälvenee ja voimme jatkaa menoa entiseen tapaan. Tilanne ei nyt taida kuitenkaan olla näin yksinkertainen.

Onhan toimintaympäristö tänään joiltakin osin vuoden alkua lohdullisempi. Erityisesti Ranskan presidentinvaalien tulos on levittänyt toiveikkaamman tunnelman Eurooppaan. Euroopalle tarjotaan taas mahdollisuutta turvautua Saksan ja Ranskan yhteisvetoon. Ja transatlanttinen yhteistyö on pessimistisimpiä skenaarioita paremmalla tolalla, yllätyksellisistä kuvioista huolimatta.

Toisaalta löytyy monia kiistattomia syitä valmistautua pitkäaikaiseen, syvään murrokseen. Ilmastonmuutos. Demografinen muutos ja sen osana Afrikan nopea väestönkasvu. Teknologia, mm. robotiikan, keinoälyn ja digitalisaation nopea vaikutus työelämään. Asteittaiset muutokset globaalitalouden painopisteissä. Voimatasapaino ja asevalvonnan toimivuus. Tässä esimerkkejä, joihin on kiinnitettävä asianmukaista huomiota ulkoasiainhallinnon toiminnan suuntaamisessa.

Ulkoasiainministeriö päivitti viime keväänä strategiset prioriteettinsa, joilla ohjataan toimintamme suunnittelua. Asiakirjassa huomioidaan hallituksen keskeiset strategisen tason asiakirjat kuten kesällä 2016 hyväksytty ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, kehityspoliittinen linjaus vuodelta 2015 sekä toimintaympäristön uusimmat muutokset.

Asiakirja torjuu ajopuuasenteet. Murrosta ja muutosta ei oteta annettuina vaan EU, Suomi ja sen ulkoasiainhallinto voivat ja niiden tulee edelleen vaikuttaa kehityksen suuntaan ja seurauksiin.

Tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU. Tämä on tärkeä signaali Euroopassa ja Suomessa sekä keskusteluissamme Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

Yhteistyön syventämistavoite Ruotsin ja myös muiden pohjoismaiden kanssa toimii ohjenuorana meille kaikille. Ja kuten Ruotsissa sanotaan on kyse yhteistyöstä, joka voi ulottua "bortom fredstida förhållanden".  Itämeren alueen vakauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen yhdistää. Yhteistyön rakentaminen ja vuoropuhelun ylläpitäminen Venäjän kanssa palvelee samaa tavoitetta.

Tiivistämme tai ainakin pyrimme tiivistämään poliittista ja taloudellista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa poliittisista suhdanteista riippumatta. Kehitämme laaja-alaisesti yhteistyötämme Naton kanssa. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristön muutosta.

Teemme osuutemme hybridiuhkien torjumiseksi osallistumalla kyberuhkien torjumiseen ja edistämällä samalla vakautta, turvallisuutta ja vapaata kanssakäymistä digitaalisessa ympäristössä.

Lähi-itä, Pohjois-Afrikka, Sahel, Keski-Aasia, Afganistan ja Afrikan sarvi ovat lopulta kaikki meidän lähialueitamme. Romahtava tai hauras yhteiskunta näillä alueilla heijastuu ennemmin tai myöhemmin meidänkin turvallisuuteemme. Murhat Turussa tutkitaan terroristisena rikoksena, tragedia toimii muistutuksena eri alueiden turvallisuuden keskinäisriippuvuudesta. Meidän tulee kokonaisvaltaisesti osallistua kestävän kehityksen, vakauden, rauhan ja ihmisoikeuksien edistämiseen erityisesti niissä tilanteissa, joilla on merkittävä vaikutus Suomen ja muun Euroopan oloihin. Keinoja on monenlaisia: kahdenvälisesti, kansalaisjärjestöjä tukien, EU:n, Etyjin ja Euroopan Neuvoston puitteissa sekä YK:n kautta.

Rauhanvälitys on vaativaa toimintaa. Näkökulmia voi olla monenlaisia, aivan kuten Nobelin rauhanpalkinnon kriteeritkin ovat. Konfliktin osapuolten välisten neuvottelujen tukeminen ja välittäjänä, asiantuntijana, fasilitoijana, katalysaattorina ja rahoittajana toimiminen vaatii useimmiten pitkäaikaista sitoutumista sekä merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja. Konkreettisten tulosten aikaansaaminen vaatii myös fokusointia. Näillä suurlähettiläspäivillä meillä on suuri etuoikeus kuulla presidentti ja kollegamme Martti Ahtisaaren alustavan Suomen mahdollisuuksista vaikuttaa konfliktien ennalta estämiseen, rauhanvälitykseen ja -rakentamiseen perustuen hänen ylivertaisiin kokemuksiinsa.

Sääntöpohjaiseen ja yhteistyövaraiseen kansainväliseen järjestelmään liittyy epävarmuuksia. Ovatko valtiot edelleen sitoutuneita toimimaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä noudattaen vai onko edessä toisen maailmansodan jälkeen vaivalloisesti rakennetun järjestelmän asteittainen rapautuminen?

Mm. Brookingsin Robert Kagan epäilee, että edessämme voi olla liberaalin maailmanjärjestyksen auringonlasku. Maailmanjärjestykseen kohdistuu sekä demokratioiden itse aiheuttamia riskejä että ulkoisia paineita. Sitoutuvatko myös vahvimmat vallat toimimaan sääntöjen puitteissa vai ryhtyvätkö ne toimimaan vahvemman oikeutuksella intressinsä edistämiseksi? Olemmeko siirtymässä diilien ja yksipuolisten toimien riskialttiille aikakaudelle? Hinta voisi olla ihmiskunnalle hirmuisen korkea, jos pyrkimykset joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi epäonnistuvat ja menetämme mahdollisuuden ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Strategisten prioriteettien ohje on tältä osin selkeä: ulkoasiainhallinto edistää työllään sopimuksiin perustavaa kansainvälistä järjestelmää. Ja tähän voidaan lisätä, että ohje voi asettaa meidät monenlaisiin vaativiin tilanteisiin, kuten on jo nähty esimerkiksi OPCW:n  tai NPT:n piirissä.

Sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen ja kehittäminen koskee myös taloudellisia ulkosuhteita. Ulkoasiainhallinto edistää avointa taloudellista kanssakäymistä ja kaupan vapauttamista ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n kauppasopimusten tekoa mahdollisimman monipuolisesti. Sopimus Etelä-Korean kanssa osoittaa jo kuinka merkityksellinen tällainen sopimus voi olla Suomen taloudelle. Uusi sopimus Kanadan kanssa on transatlanttisen yhteistyön merkittävimpiä uusia edistysaskeleita ja alustava sopimus Japanin kanssa rohkaiseva esimerkki siitä, että protektionistiset tendenssit ovat torjuttavissa.

Agenda 2030:n kansallisessa toimeenpanossa Suomi etenee määrätietoisesti. Organisoitumistapamme herättää laajaa kansainvälistä huomiota. Johdonmukaisuudesta huolehtiminen ei ole yksinkertaista, sillä meidän vastuullamme on mm. kehityspolitiikan ja kaupan edistämistoimien yhdenmukaisuudesta huolehtiminen.

On katsottu, että ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen edistämisedellytykset ovat heikkenemässä maailman voimatasapainon muuttumisen myötä. Samalla myös läntisten maiden keskuudessa on nähty merkkejä heikkenevästä sitoutuneisuudesta niin YK:n yleismaailmallisiin arvoihin kuin myös EU:n, ETYJ:n ja Euroopan neuvoston arvopohjaan. Strategisten prioriteettien mukaan ulkoasiainhallinto edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja osallistumisen tukemista osana globaalia vastuunkantoa ja tähän liittyen väkivallantekijöiden rankaisemattomuuden lopettamista. Naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen on olennainen osa tätä työtä.

Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. EU-jäsenyyden alusta alkaen Suomen edustustoverkko on EU-asioissa palvellut koko valtionhallintoa. Poikkihallinnollisuuden tarve korostuu yhä useammassa asiassa asioiden monimutkaisuudesta ja monitahoisuudesta johtuen. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät toisiinsa yhä selvemmin. Maahanmuutto- ja konsuliasioissa toimimme tiiviissä yhteistyössä erityisesti SM:n alaisten virastojen kanssa. Esimerkiksi Afganistanissa tapahtuneen sieppaustapauksen hoitamista varten perustimme välittömästi poikkihallinnollisen tilanneorganisaation.

Vaikka ministeriöt säilyvät valtioneuvoston sisällä, toimimme yhä tiiviimmin yhdessä. Ne, jotka ovat tavoitelleet Ruotsin mallin mukaista yhtenäistä valtioneuvostoa ilman ministeriöitä ovat väittäneet, että se olisi tehokkain tapa päästä irti siiloutumisesta. Seurasin kesällä Ruotsin liikennealan it-tehtävien ulkoistamisjupakkaa, joka on jo johtanut kahden ministerin eroon. Keskeinen syy siihen oli tiedon liikkumattomuus hallituksen piirissä. Siilossa toimittiin yhtenäisyydestä huolimatta.

Siiloutuminen on ilman muuta haitallista sekä valtioneuvoston piirissä että yksittäisen ministeriön sisällä. Siitä pitää päästä irti ensisijaisesti asenteita ja toimintatapoja muuttamalla. Kansliapäällikkötasolla kokoonnumme säännöllisesti ja tarkoituksena on tehdä kokouksesta virallinen elin hallituksen strategisten päätösten toimeenpanon ja erityisesti poikkihallinnollisten asioiden valmistelun tehostamiseksi.

Ulkoasiainhallinnon näkökulmasta Team Finland -uudistus tähtää uuteen toimintatapaan ja -kulttuuriin yhteistyössä TEMin ja sen alaisten kansainvälistämis- ja vienninedistämisorganisaatioiden kanssa. Kotimaassa syntyy uusi Business Finland -instituutio, joka pystyy entistä tehokkaammin ja suoraviivaisemmin edistämään yritysten kansainvälistymistä, investointien saamista Suomeen ja matkailuakin.

Kohdemarkkinoilla suurlähettiläiden asemaa Team Finland -johtajina halutaan vahvistaa. Tämä on hallituksen selkeä tahto ja edellyttää yhteistyöhalukkuutta ja keskinäistä avoimuutta toimijoiden keskuudessa. UM:n ja Business Finlandin välistä keskustelua edistämistoimien maantieteellisestä ja sisällöllisestä suuntaamisesta aiotaan tiivistää. Ulkoasiainhallinnon ja Business Finlandin kohdemarkkinoilla käytettävät voimavarat on nähtävä kokonaisuutena. Toivottavasti uudistukset johtavat siihen, että Business Finland pystyy selkeästi vahvistamaan läsnäoloaan kohdemarkkinoilla.

Osana uudistusta pyritään kokoamaan eri toimijoita saman katon alle asemamaissa. Hyvä pyrkimys, mutta joissakin tilanteissa olemme törmänneet tietoturvapulmiin. Meidän omat työntekijämme toimivat virkavastuulla ja teemme heistä turvallisuusselvitykset. Business Finlandin työntekijöiden juridinen asema on erilainen, sillä he ovat usein rekrytoituja asemamaista. Asemamaat voivat monin paikoin asettaa erilaisia velvollisuuksia omille kansalaisilleen. Emme voi olla sinisilmäisiä vaan tietoturva on otettava huomioon asianmukaisesti toimintamme järjestämisessä.

Meihin kohdistuu jatkuvasti erilaisia tietoturvauhkia, joista yksittäinen työntekijä ei voi kohtuudella olla tietoinen. Nämä voivat olla joko suunnattuja hyökkäyksiä ja vakoiluyrityksiä tai sitten olemme vain sivusta kärsijän asemassa. Sisäisen tarkastuksemme keskeinen tarkastuskohde onkin edustustojen tietoturvan ylläpitämiseen liittyvät järjestelyt ja menettelytavat.

Tulevina vuosina jokainen UM:n työntekijä tulee – tavalla tai toisella – kohtaamaan työympäristön kehittämishankkeen ja sen vaikutukset. Remontti ja sen keskellä eläminen on tunnetusti epämukavaa, mutta olkaamme tilahankkeen suhteen avoimia ja aktiivisia. Monitilaratkaisun tilakonsepti tuo uutta ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta tiettyjä ulkosuhteiden hoitamisen arkipäivän perusparametreja se ei voi poistaa saatikka täysin muuttaa. Asiantuntijatyön ja hoidettavien asioiden ja kysymysten luonne sekä tietoturvavaatimukset ja -velvoitteet ovat seikkoja, joita ei voi lakaista sivuun.

Merkittävä osa ulkopolitiikan arkea on erilaisten eteen tulevien ongelmien ja kriisitilanteiden hoito. Saamme kuitenkin aktiivisia tuloksia ottamalla erilaisia kansainvälisiä vastuita. Kansainvälisten tehtävien osoittaminen Suomelle on luottamuksemme ja kansainvälisen asemamme eräs mittari. Monet tehtävät tulevat rotaatioiden kautta ja toisista kampanjoidaan.  Ehdokkuuksista tällä hetkellä tärkeimpänä on Suomen ehdokkuus UNESCOn hallintoneuvostoon. Vaali pidetään marraskuussa ja edustuston­päälliköiden sekä edustustojen työ kandidatuurimme eteen on loppuun asti erittäin tärkeätä.

Suurlähettiläs Klaus Korhosen ATT-sopimuksen vetovastuu päättyy tulevana syksynä ja suurlähettiläs Jari Luodon ydinterroria ehkäisevä GICNT-johtajuus alkaa. Molemmat tehtävät osoittavat, että Suomi nauttii luottamusta varsin sensitiivisten asevalvontatehtävien hoidossa.

Kaksivuotinen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on alkanut hyvin. Tulosten aikaansaaminen ilmasto- ja ympäristönsuojelusektoreilla voi osoittautua ennakoitua haasteellisemmaksi johtuen mm. Yhdysvaltojen hallinnon uusista linjauksista. Globaali turvallisuuspoliittinen tilanne näkyy myös arktisilla alueilla, mutta yhteistyöedellytysten luomiseksi sotilaallinen turvallisuus jätettiin jo Arktisen neuvoston perustamisvaiheessa toimintasektorin ulkopuolelle. Arktinen yhteistyö on järjestelyn ansiosta edennyt niin hyvin, että se on kyennyt vahvistamaan luottamusta yleisemminkin. 

Euroopan neuvoston lyhyt mutta potentiaalisesti poliittisesti vaativa puheenjohtajuus on vastuullamme tämän vaalikauden loppuvaiheessa. Ottaen huomioon kasvaneet ihmisoikeus- ja oikeusvaltio-ongelmat useassa jäsenmaassa on tehtävän merkitys kasvussa.

Valmistautuminen EU-puheenjohtajuuteen vuoden 2019 toisella puoliskolla on käynnissä. Se antaa aihetta suhteiden tiivistämiseen troikka-kumppaneiden Romanian ja Kroatian kanssa. Suotavaa on, että löytäisimme mahdollisimman laajaa samanmielisyyttä yhteisten prioriteettien muodossa. Virkamiesvalmistelut ovat oleellisia yli vaalien jatkuvan valmiuden muodostamiseksi. Ensi vaiheessa, siis jo nyt, tuleva puheenjohtajuus näkyy henkilöstösuunnittelussa. Viro vetää paraikaa EU:ta samankaltaisella vahvalla motivaatiolla kuin me ikimuistoisella ensimmäisellä puheenjohtajuuskaudellamme. Eurooppa saattaa vuonna 2019 olla sellaisessa vaiheessa että hyvä motivaatio syntyy itsestään vahvan ja hyvin toimivan EU:n merkeissä.

Ulkoasiainhallinnon talous on tänä vuonna tasapainossa sillä varauksella, että meillä on edelleen joitakin hallituksen antamia leikkausvelvollisuuksia hoitamatta. Esimerkiksi kilpailukykysopimukseen kuuluneen hienoisen työaikapidennyksen myötä katsotaan, että olemme yhteenlasketuista pidennysminuuteista hyötyneet 15 henkilötyövuoden verran ja se on leikattava pois. Saatava hyöty on vain teoriaa ottaen huomioon henkilökuntamme hienon tavan venyä työtilanteen mukaan. Emme vähennä henkilökuntaa ennen EU-puheenjohtajuutta, mutta valitettavasti menetämme rahaa viivytyksettä. Samanaikaisesti meillä on toimintamenoissa merkittäviä kustannuspaineita. On esimerkiksi edelleen testaamatta, kuinka joustavasti valtiovarainministeriö reagoi viisumikysynnän kasvun vaatimiin henkilöstön rekrytointitarpeisiin, sillä maksutulot eivät enää tule UM:n kassaan vaan olemme riippuvaisia nopeasta budjettirahoituksesta.  Venäläisten viisumikysynnän nopea kasvu on tänä vuonna hoidettu edelliseltä vuodelta siirtyneitä budjettivaroja hyödyntäen.

Suurin huoli meillä on kuitenkin lähivuosina kiinteistöjen hoidossa. Kiinteistöhallintomme on kehittänyt uusia toimintatapoja ja kykenee entistä systemaattisemmin suunnittelemaan tulevia hankkeita. Paljastunut kuva on juuri niin synkkä kuin olemme olettaneet vuosia kestäneen alirahoituksen johdosta. Omistuskiinteistöt rapistuvat ja menettävät arvoa minkä lisäksi siirrämme järkeviä kiinteistöjen vaihtoja, koska emme kykene rahoittamaan muuttoihin liittyviä kustannuksia. Kykenemme hädin tuskin reagoimaan pakkotilanteisiin kuten tällä hetkellä New Yorkissa. Tämä on vakava viesti budjettineuvotteluihin.

Suomi 100 -juhlavuoden loppusuora lähestyy. Juhlavuoden ansiosta Suomi on vastaanottanut tärkeitä vierailuja, kuten Kiinan presidentti, Japanin pääministeri, Venäjän presidentti sekä pohjoismaiden monarkit yhteisellä, historiallisella vierailullaan ja kutsu Tasavallan Presidentille Valkoiseen Taloon tuli myös sopivasti juhlavuoden tunnelmissa. Ja meillä on vielä tulossa useita merkittäviä vierailuja syksyllä. Juhlavuosi on tukenut pyrkimyksiämme kansainvälisen asemamme vahvistamiseksi. Lisäksi edessämme on vielä vuoden huipentuma, itsenäisyyspäivän vietto ympäri maailmaa ja täällä Suomessa. Historian vaikutus ei pääty tähän sillä heti perässä seuraa oman hallintomme 100-vuotisjuhlavuosi. Se antaa hyvät lähtökohdat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tunnetuksi tekemiseksi eri puolilla maailmaa.  

Arvoisat kollegat,

Edellisten suurlähettiläspäivien jälkeen seuraavat kollegat ovat poistuneet keskuudestamme:

Carl Arne Hartman, Ilkka Heiskanen, Erkki Kivimäki, Pertti A. O. Kärkkäinen, Tero Lehtovaara, Timo Repo.

Kunnioitamme heidän muistoaan ja elämäntyötään hiljaisella hetkellä.

Tämä dokumentti

Päivitetty 24.8.2017

Takaisin ylös