Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 18.8.2017 | Suomen suurlähetystö, Haag

Alankomaiden energiasektori: Euroopan energiahubin uudet tuulet?

Alankomaiden todellisuus ei täysin vastaa mielikuvaa tuulimyllyjen maasta. Yli 90 % energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, sähköstäkin 35 % kivihiilellä. Kaasuvarantojen ehtyminen asettaa maan energiajärjestelmälle haasteen. Maa ei tahdo yltää kaikkiin energia- ja ilmastotavoitteisiinsa. Uhka on mahdollisuus - käytännölliset hollantilaiset hakevat ratkaisua. Kauppiaskansa ei haluaisi jäädä paitsi energiainnovaatioiden luomista liiketoimintamahdollisuuksista. Potentiaalia suomalaisille yrityksille on nähtävissä varsinkin älykkäiden sähköverkkojen, puhtaan energian ja sähkön varastoinnin suunnassa. Oman kokonaisuutensa muodostavat rakennuksien energiaratkaisut, ml. maalämpö ja älykkäät järjestelmät.

Alankomaita voidaan luonnehtia energiamaaksi. Maa tuottaa, kuluttaa ja jalostaa paljon energiaa, ja sillä on merkittävä rooli energian kauttakulkumaana mantereelle. Rotterdamin satama on Euroopan suurin ja toimii maanosan energiahubina. Maakaasutuotannon aloittaminen 1960-luvulla Groningenissa on vaikuttanut perustavanlaatuisesti Alankomaiden energiapolitiikan ja –infrastruktuurin muotoutumiseen. Kansainväliset sitoumukset, EU-politiikka sekä kehitys kotimaassa ovat ohjanneet Alankomaita energiapolitiikkansa uudistamiseen.

Nykytilanne – Alankomaiden energiapaletti

Valtion energiayhtiö EBN:n mukaan (kts. liitteen infografiikka) primäärienergian tuotannosta teollisuus kuluttaa miltei puolet. Liikenne ja kotitaloudet tulevat perässä n. viidenneksen osuuksilla (luvut v. 2016). Teollisuuden huomattavan energiankulutuksen selittää vahva metallurgia- ja petrokemiallinen teollisuus. Maakaasu on tärkein energianlähde joka alalla. Sähköntuotannossa kivihiili seuraa maakaasua yli kolmanneksen osuudellaan, mutta uusiutuvan energian osuus on vain runsaan kymmenyksen. Käytännössä fossiiliset energialähteet muodostavat yli 90 % maan koko energiatuotannosta, mikä ei täysin vastanne mielikuvaa tuulimyllyjen maasta.

Alankomaat on korostuneesti energian jalostus- ja kauttakulkumaa. Meriteitse Euroopan unionin alueella saapuvasta kivihiilestä suurin osa tulee Rotterdamin kautta. Amsterdamin satama on puolestaan maailman suurin bensiinin kuljetuksessa. Alankomaiden energian tuontiriippuvuus on kasvussa, vaikka maa tuo energiastaan vain kolmanneksen. Maakaasun ja uusiutuvien energianlähteiden osalta vallitsee omavaraisuus, mutta suurin osa öljystä, nestemäisestä maakaasusta sekä kaikki kivihiili tuodaan. Tärkein raakaöljyn toimittaja on Venäjä, jota seuraavat pitkän matkan päässä Yhdistyneet kuningaskunnat ja Norja. Kivihiilen ylivoimaisesti tärkein toimittaja on Kolumbia, joka toimittaa kuusinkertaisen määrän verrattuna Venäjään. Venäjää seuraavat USA, Etelä-Afrikka ja Mosambik. Nestemäisen maakaasun ainoat toimittajat ovat Trinidad ja Tobago sekä Nigeria.

Maakaasu, liuskekaasu ja Groningenin kysymys

Energiasta 84 % tuotetaan maakaasulla. Kotitalouksien lämmitysjärjestelmät (ml. vesihanavesi) perustuvat maakaasun käyttöön, ja maakaasu on tärkein energialähde teollisuudessa, hollantilaisille tärkeässä maataloudessa sekä sähköntuotannossa. Alankomaat on toistaiseksi maakaasun nettoviejä, mutta tuotanto Groningenin kaasukentillä on vähenemässä. IEA arvioi Alankomaiden muuttuvan nettoviejästä nettotuojaksi v. 2025 mennessä.

 Kansainvälisen ja EU-ilmastopolitiikan lisäksi keskeinen tekijä muutoksissa ovat Groningenin maanjäristykset. Tuotannon seurauksena maankuoren paine on laskenut, mikä on todennäköinen syy seismisen aktiviteetin lisääntymiselle. Maanjäristykset nousivat todelliseksi ongelmaksi v. 2014, jolloin hallitus antoi määräyksen tuotannon rajoittamisesta. Tuhansia asuintaloja määrättiin vahvistettavaksi ja paikallisille asukkaille jouduttiin maksamaan korvauksia maanjäristysten tuhoista. Maakaasun viennin volyymi ja tuotanto ovat puolittuneet v. 2013–2016.

Talousministeri Henk Kamp on ilmoittanut tuotantoa rajoitettavan entisestään lokakuussa 2017 kaivoksia valvovan viranomaisen neuvosta. Groningenin maakaasukenttää operoiva Shellin ja Exxon Mobilin yhteisyritys NAM on tehnyt asiasta kantelun. NAM:n mukaan rajoitukselle ei ole perusteita, vaan aikaisemmat asiantuntijoiden kanssa tehdyt suunnitelmat ottavat huomioon turvallisuuden riittävällä tavalla. Asian käsittely paikallisessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kesken.

Tällä hetkellä jokaisessa asunnossa on lain mukaan oltava kaasulähde lämmöntuottoa varten, mutta lainsäädäntöä ollaan korjaamassa teknologianeutraaliksi. Siirtymäkauden aikana kaikkien uusien kaasulämmitysjärjestelmien on pystyttävä hyödyntämään niin matala- (hollantilaista) kuin korkeakaloristakin kaasua (suurimmat varannot Venäjällä, Iranissa ja Qatarissa). Takaportti maakaasun käytölle on jätetty. Muutokset tapahtuvat käytännössä paikallistasolla, ja uusien ratkaisujen lisäksi oma savottansa on jo olemassa olevien rakennusten energiajärjestelmien muutokset.

Liuskekaasusta on tehty v. 2015 päätös, jonka mukaan tuotantoa ei aloiteta viiteen vuoteen. Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka paljon Alankomaiden maankuoressa on liuskekaasua, koska koeporauksia ei ole tehty. Uusiutuvien energianlähteiden tuomien mahdollisuuksien odotetaan selkenevän v. 2020 mennessä.

Kivihiili

Maaliskuussa 2017 Alankomaissa pidettiin parlamenttivaalit. Toistaiseksi uutta hallitusta ei ole muodostettu. Uusi hallitus päättää Alankomaiden kivihiilivoimaloiden kohtalosta. Primäärienergiasta 17 % ja sähköstä 35 % tuotetaan maassa kivihiilellä. Tällä hetkellä hiilivoimaloita on viisi. Niistä kolme on otettu käyttöön 2015. Uusimmat voimalat ovat saksalaisten E.ON:n ja RWE:n sekä ranskalaisen Engien omistuksessa. Hiilivoimaloiden rakentamisen seurauksena Alankomaiden kasvihuonepäästöt kasvoivat 5 % vuoden 2015 aikana.

Keskustelu kivihiilivoimaloiden ympärillä on käynyt kuumana. Ympäristöjärjestö Urgenda Foundation nosti kanteen hiilivoimaloiden rakentamisesta, ja vuoden 2015 lopulla Haagin piirituomioistuin (Rechtbank Den Haag, District Court of the Hague) määräsi, että Alankomaiden on tehtävä enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Oikeuden päätöksen seurauksena parlamentti pyysi talousministeri Kampia esittämään suunnitelman kivihiilivoimaloiden sulkemiseksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Toistaiseksi suunnitelmaa ei ole esitetty.

Kivihiilivoimaloiden rakentamisen yhteydessä Alankomaissa tuotiin voimakkaasti esille hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikkaa (CCS, carbon capture and storage), jota edistämään perustettiin ROAD-projekti (Rotterdam Opslag en Afvang Demonstratieproject, Rotterdam Capture and Storage Demonstration Project). Kivihiilivoimaloiden emoyritykset Uniper ja ENGIE ovat kuitenkin ilmoittaneet vetäytyvänsä projektista syyskuusta 2017 alkaen. ROAD oli viimeinen eurooppalaisista yrityksistä luoda toimiva hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmä voimalaitoksen yhteyteen.

CCS-tekniikka ei ole toistaiseksi onnistunut lunastamaan sille asetettuja odotuksia, vaikka sovelluksia saattaa vielä löytyä teollisuuden parissa. Alankomaissa medialle on vuodettu dokumentteja, jotka suosittelevat hiilivoimaloiden sulkemista helpoimpana ja halvimpana keinona toteuttaa vaaditut hiilidioksidipäästöjen leikkaukset. Voimaloiden sulkemisesta seuraisi 3,3 miljardin euron tappiot. Luku on alhaisempi kuin alun perin voimaloihin käytetyt investoinnit, koska voimaloiden arvo on laskenut huomattavasti.

Ydinenergia

Alankomaissa on yksi kaupallinen ydinvoimala. Energiapolitiikkaa ohjaavat asiakirjat eivät sulje pois ydinvoiman käyttöä, mutta tällä hetkellä suunnitelmia ydinvoimaloiden lisärakentamisesta ei ole. Suunnitelmia ei myöskään ole odotettavissa, koska yleinen mielikuva ydinenergiasta on kielteinen. Ydinvoimayritys Delta on ollut taloudellisissa ongelmissa, ja rajan tuntumassa sijaitsevat vanhentuneet belgialaiset ydinvoimalat ovat herättäneet huolta ongelmillaan. Alankomaiden viranomaiset ovat päättäneet jakaa joditabletteja laskeuma-alueilla asuville.

Uusiutuva energia (ml. biopolttoaineet)

Uusiutuvien energianlähteiden osuus v. 2016 oli primäärienergian tuotannosta 4 % sekä sähköntuotannosta 12 %. Uusiutuvan energian loppukulutuksesta lämmön- ja sähköntuotanto vievät leijonaosan liikenteen jäädessä alle kymmenykseen. Biomassan osuus on suurin 65 prosentilla, tuulienergian neljänneksen, aurinkovoiman ja maalämmön alle kymmenyksen.

Biomassaenergian merkittävimmät hyödyntäjät olivat jätteenpolttolaitokset sekä kotitaloudet, molemmat neljänneksellä kulutuksesta. Huomattava muutos v. 2015-2016 oli peräti 20 %:n lasku biopolttoaineiden käytössä. Edeltävällä tarkasteluvälillä laskua oli myös havaittavissa 10 %. Ilmiön selittää muutos Alankomaiden lainsäädännössä. Polttoainejakelijoilla on velvollisuus tarjota tietty prosenttiosuus polttoaineistaan biopolttoaineena, mutta uudistetun lainsäädännön mukaan yritykset saavat laskea tähän kiintiöön myös Alankomaiden ulkopuolella jaellun polttoaineen. Monikansalliset yhtiöt voivat tasoittaa hollantilaisen kiintiönsä muiden markkina-alueiden biopolttoaineiden kulutuksella. Tilastokeskus kuitenkin huomioi luvuissaan vain Alankomaiden markkinoilla käytetyn polttoaineen.

Valtionavustus SDE+ (Stimulering Duurzame Energieproductie, Encouraging Sustainable Energy Production) on keskeinen instrumentti uusiutuvan energian valtionapujärjestelmässä, jota käyttävät energiayritykset.  Uusiutuvaan energiaan sijoittavat voivat hakea veronalennuksia (EIA, Energie-investeringsaftrek, Energy Investment Allowance) ja kestävyyteen investoiville kotitalouksille sekä yrityksille (lämpöpumput, biokaasulämmitys ym.) on oma avustusohjelmansa (ISDE, Investeringssubsidie duurzame energie, Sustainable energy investment subsidy scheme).

Hallituksen ohjauksen alaisena offshore-tuulivoiman osuutta halutaan kasvattaa entisestään. Tavoitteena on, että vuodesta 2026 alkaen uudet offshore-tuulivoimalat eivät tarvitsisi valtionavustuksia. Kesäkuussa 2016 julkaistiinkin tarjouskilpailu ensimmäiselle ilman tukia toimivalle tuulivoimapuistolle. Tuulivoiman osuus on kuitenkin vähäinen kokonaisenergian kulutuksesta. Kokeiluja on tehty myös aaltoenergian alalla, jolla maa on edelläkävijä. Teknologia on jo kypsä vientiin. Aaltoenergiakaan ei pysty tuottamaan riittävästi sähköä Alankomaiden ilmasto- ja energiatavoitteiden ratkaisemiseksi.

Energiapolitiikan lähteet

Kansainvälinen ja EU-politiikka sekä maakaasun tuotantoon liittyvät haasteet ovat vauhdittaneet Alankomaiden energiapolitiikan muutosta. Keskeisiä ovat kotimaiset toimet EU:n 2020-, 2030- ja 2050-tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden kanssa. Maa alkoi uudistaa energiapolitiikkaansa v. 2011 havahduttuaan politiikkansa pysähtyneisyyteen. Energiapolitiikan poukkoilemiseen oli vaikuttanut useamman hallituskokoonpanon kaatuminen ennen hallituskauden päättymistä, ja maa oli jäljessä verrokkimaitaan uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Keskeiset asiakirjat ovat energiasopimus (Energieakkoord, Energy Agreement for Sustainable Growth, 2013), energiaraportti (Energierappoort, Energy Report – Transition to sustainable energy 2016) ja energia-agenda (Energiagenda, Energy Agenda – Towards a low-carbon energy supply 2016).

Tavoitteet ja haasteet tulevaisuudelle

Energia-agenda (2016) pyrkii määrittelemään konkreettiset toimet vähähiilisen talouden luomiseksi v. 2050 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi halutaan löytää mahdollisimman kustannustehokkaat keinot. ETS (EU:n päästökauppajärjestelmä) ei kannusta Alankomaissa muutoksiin, koska voimalaitokset ja teollisuus ovat jo valmiiksi energiatehokkaita. Tilanne on ongelmallinen, koska hollantilaiset tuotantolaitokset eivät koe painetta muutoksiin nykyjärjestelmässä. Päästöt saattavat jopa nousta 2030 saakka, mikäli talouskasvu jatkuu. Muutokset tulevat olemaan äkillisiä ja kalliita tavoitekauden lopussa. Alankomaat haluaisikin vahvistaa päästökauppajärjestelmää.

Luoteis-Euroopan sähkömarkkinoiden integroiminen on keskeinen tavoite. Se edistäisi jakelun turvaamista. Haasteita luo uusiutuvien energianmuotojen valtiontukijärjestelmien kilpailu (erit. Saksan kanssa). Alankomaat haluaa myös kasvattaa tukea paikallisesti tuotetulle sähkölle, ml. nettolaskutus (net metering). Hajautetussa tuotannossa riskinä on sähköntuotannon pirstaloituminen ja kansalaisten asettaminen eriarvoiseen asemaan, koska mahdollisuudet paikalliseen sähköntuotantoon eivät ole kaikkialla yhtäläiset. Paikallisen tuotannon toteuttaminen on edelleen vahvasti kesken ja verotuskysymykset ratkaisematta.

EU:n 2020-tavoitteiden saavuttamisessa Alankomaiden kehitys on epätasaista. Euroopan komission maaraportti (2017) toteaa, että Alankomaat on saavuttamassa taakanjakopäätöksen mukaisen kasvihuonekaasujen vähennyksen ETS:ään kuulumattomilla sektoreilla (liikenne, kotitaloudet) vuoteen 2020 mennessä. Taakanjakopäätöksen mukaan Alankomaiden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään 16 % 2020 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Vuoteen 2014 mennessä päästöt olivat tippuneet jo 23 %, ja komission ennusteiden mukaan Alankomaat päätyy lopulta 21 %:een prosenttiin takarajaan mennessä.

Vaikuttaa siltä, että uusiutuvien energianlähteiden osalta 2020-tavoitteisiin ei päästä huolimatta positiivisesta kehityksestä. Uusiutuvien energianlähteiden tavoitteeksi on asetettu 14 % primäärienergiatuotannosta, mutta välitavoitteisiin ei ole ylletty. Nykyisten toimien arvioidaan olevan riittämättömät tavoitteen saavuttamiseksi.

 Alankomaiden yltäminen EU-tavoitteisiin energiatehokkuuden alalla on vaa'ankielellä. Energian loppukulutuksen osalta tavoitteet saavutettaneen, mutta primäärienergian kulutuksen kohdalla tavoite on haasteellinen. Tilanne selittyy osin sillä, että Alankomaiden energiapolitiikkaa muotoilevissa asiakirjoissa annetaan huomattavasti enemmän huomiota loppukulutukselle kuin primäärienergian käytölle. Euroopan komissio toteaa maan useat toimet energiatehokkuuden lisäämiseksi, mutta huomauttaa samalla, että useimmat niistä eivät ole sitovia eikä toimien vaikuttavuudesta ole takeita. Maaliskuussa 2017 raskas teollisuus (ml. Shell, Tata Steel) onnistui solmimaan keskinäisen sopimuksen energiasäästöistä, minkä seurauksena asiasta ei säädetty lakia. On kuitenkin liian aikaista arvioida sopimuksen vaikuttavuutta. Vielä v. 2016 esitettiin arvioita, joiden mukaan lisätoimilla tavoitteisiin saatettaisiin päästä, mikäli kaikki markkinaosapuolet sitoutuisivat niihin. Maassa ei edelleenkään ole hallitusta maaliskuun parlamenttivaalien jälkeen. Riittävistä lisätoimista sopiminen ja niiden toteuttaminen sopivalla aikavälillä on nykytilanteessa kyseenalaista.

Huomioita

Tavoitteet ja toteutetut politiikkatoimet ovat toisinaan ristiriidassa Alankomaissa. Ilmastotavoitteet ja maakaasun entistä huonompi saatavuus asettavat maan energiajärjestelmälle valtavan haasteen. On kuitenkin selvää, että energia-alalla tapahtuu Alankomaissa paljon. Aihe on jatkuvasti tapetilla, ja keinoja suurempaan energiatehokkuuteen sekä uusien energianlähteiden hyödyntämiseen etsitään aktiivisesti. Hollantilaiset eivät halua jäädä paitsi liiketoimintamahdollisuuksista, joita innovaatiot energia-alalla ja ilmastotavoitteiden ohjaama kehitys luovat.

Liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille on nähtävissä varsinkin älykkäiden sähköverkkojen kehittämisessä, kestävän energian alalla ja sähkön varastointiratkaisuissa. Oman kokonaisuutensa muodostavat rakennuksien energiaratkaisut, ml. maalämpö ja älykkäät järjestelmät. Biopolttoaineiden mahdollisuuksia jo ilmiselvästi hyödynnetään, mutta potentiaalia on nähtävissä myös mm. älykkään kutsupohjaisen julkisen liikenteen järjestelmissä.

Päivitetty 25.8.2017

Takaisin ylös