Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 18.8.2017

Humanitaarinen työ on yhä riskialttiimpaa

Viime vuonna humanitaarisiin avustusoperaatioihin maailmalla kohdistui 158 merkittävää iskua, joissa sai surmansa yhteensä 101 avustustyöntekijää.

Luodinreikä Syyrian Punaisen Puolikuun ensihoitajan ajoneuvoasiakirjassa. Kuva: Ibrahim Malla
Luodinreikä Syyrian Punaisen Puolikuun Homsin osaston ensihoitajan taskusta löytyneessä ajoneuvoasiakirjassa. Ambulanssia tulitettiin sen ollessa suorittamassa tehtäväänsä. Konfliktin alettua Syyriassa on kuollut 71 Punaisen Puolikuun työntekijää ja vapaaehtoista.
Kuva: Ibrahim Malla - IFRC - Suomen Punainen Risti

Iskujen ja kuolonuhrien määrät nousivat hieman edellisvuodesta. Lisäksi kaikkiaan 288 avustustyöntekijää joutui väkivallan tai jonkun muun turvallisuusvälikohtauksen kohteeksi ja 89 kidnapattiin. Suurimmassa vaarassa ovat nimenomaan paikalliset avustustyöntekijät.

Tiedot käyvät ilmi Humanitarian Outcomes -järjestön hiljattain julkistamasta raportista Aid Worker Security 2017.

”Turvallisuustekijöistä on viime vuosina tullut merkittävä rajoite humanitaariselle toiminnalle ja avunannolle. Punaisen Ristin tai YK:n tunnuksia ei enää kaikissa konflikteissa kunnioiteta aikaisempaan tapaan eivätkä ne näillä alueilla suojaa avustustyöntekijöitä. Avun perille toimittamista pyritään yhä useammin tietoisesti vaikeuttamaan konfliktin jonkin osapuolen toimesta”, toteaa ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan päällikkö Claus Jerker Lindroos.

Maailman humanitaarisen avun päivää vietetään 19. elokuuta. Tänä vuonna sen viestinä on tarve siviilien ja humanitaaristen työntekijöiden suojeluun.

Myös sairaalat sotatoimien kohteena

Vaikka kyseessä on sotarikos, ovat sairaalatkin joutuneet valitettavan useissa konflikteissa sotatoimien kohteiksi asettaen potilaiden lisäksi myös terveydenhuoltohenkilökunnan vaaralle alttiiksi. Tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 13 eri maassa hyökättiin 62:ta terveydenhuollon työntekijää kohtaan.

Not a target
Maailman humanitaarisen avun päivänä kampanjoidaan tänä vuonna siviilien ja humanitaaristen työntekijöiden suojelun puolesta. Viime vuonna humanitaarisiin avustusoperaatioihin maailmalla kohdistui 158 merkittävää iskua, joissa sai surmansa yhteensä 101 avustustyöntekijää.

Human Rights Watch -järjestö analysoi vuosina 2013–2016 tapahtuneita, sairaaloihin ja terveysasemiin kohdistuneita iskuja kymmenessä eri maassa. Järjestön mukaan kaikkiaan 25 iskussa kuoli yli 230 ihmistä ja loukkaantui 180 ilman, että tekijät olivat joutuneet vastuuseen teoistaan.  

”Riskialttiissa ympäristöissä järjestöjen ammattimaisuus, luotettavuus ja kyky luoda suhteet kaikkiin konfliktin osapuoliin korostuvat. Työntekijöiden turvallisuuden tärkein tae on se miten tasapuoliseksi avustustoiminta mielletään. Vain riippumattomat ja puolueettomat toimijat pystyvät keskustelemaan kaikkien konfliktin osapuolten kanssa ja saavuttamaan avuntarvitsijat”, korostaa SPR:n kansainvälisen työn johtaja Kalle Löövi.

Avun tarve jatkuu korkeana

Humanitaarisen avun tarve maailmassa jatkuu ennätyksellisen korkealla tasolla. Tämä johtuu pitkälti aseellisten konfliktien, pitkittyneiden pakolaistilanteiden ja kuivuuden yhteisvaikutuksesta, joka on johtanut useisiin nälänhätiin.

Tarkistettu YK:n globaali apuvetoomus on tänä vuonna 23,5 miljardia dollaria. Se on tällä hetkellä rahoitettu vain 26-prosenttisesti, mikä tarkoittaa peräti 17,3 miljardin dollarin vajetta.

Apua tarvitsee tällä hetkellä 141,1 miljoonaa ihmistä 37 maassa. Suurimmat tarpeet ovat Syyriassa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa, Somaliassa, Irakissa ja Nigeriassa. YK julisti alkuvuodesta neljään maahan (Jemen, Etelä-Sudan, Somalia ja Nigeria) nälänhädän. Nopean avustustoiminnan myötä Etelä-Sudanin osalta luokitus on laskettu nälänhädästä kriittiseksi ruokaturvan kannalta.

Neljässä maassa yksistään elää noin 20 miljoonaa vakavasti ruokaturvatonta ihmistä, mukaan lukien 1,4 miljoonaa lasta. Niiden tähän asti saama rahoitus kattaa vasta alle 1,9 miljardia eli 40 % tarpeesta. Varojen puute johtaa aliravitsemuksen, kuolleisuuden, turvattomuuden ja pakolaisuuden kasvuun.

Suomen ulkoministeriön humanitaarisen avun budjetti on tänä vuonna 70,5 miljoonaa euroa. Kohdemaittain ja alueittain tarkasteltuna suurimmat euromääräiset avustukset ovat menneet Syyriaan, Etelä-Sudaniin, Somaliaan, Irakiin, Nigeriaan, Ugandaan ja Jemeniin. Apu kanavoituu perille YK-järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Lähde: Humanitarian Outcomesin raportti http://www.un.org/en/peacekeeping/resources/statistics/fatalities.shtml

Tässä palvelussa myös

Muualla verkossa

Päivitetty 18.8.2017

Takaisin ylös