Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 18.8.2017

Kehityspolitiikan näköalapaikalta Myanmariin

Takana neljä vuotta suuria muutoksia kehityspolitiikassa, edessä mielenkiintoiset vuodet Suomen ensimmäisenä suurlähettiläänä Myanmarissa. Riikka Laatu lähtee Yangoniin innostuneena.

Riikka Laatu, kuva: Marja-Leena Kultanen
Apulaisosastopäällikkö Riikka Laatu Meripajassa, joka tyhjeni elokuun alussa. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Syyskuun alussa Suomen Myanmarin-suurlähettilääksi siirtyvä apulaisosastopäällikkö Riikka Laatu on katsellut aitiopaikalta kehityspolitiikan muutoksia neljä vuotta. Muutoksia on riittänyt: globaalisti uuden kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n synty, kotimaassa viisi kehitysministeriä, hallituksen uusi kehityspoliittinen selonteko sekä määräraha- ja henkilöstöleikkauksia.

Kansainvälisesti vuosi 2015 oli kehityksen supervuosi, Laatu sanoo. Sen aikana sovittiin uudesta kehitysagendasta ja kehitysrahoituksesta sekä saatiin aikaan ilmastosopimus.

Laatu osallistui syksyllä 2015 YK:n huippukokoukseen, jossa Agenda 2030 hyväksyttiin. ”YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoi, että tämä on suurin tapahtuma YK:n historiassa sitten järjestön perustamisen”, hän muistaa.

Kansainvälisesti kehityspolitiikassa on myös otettu askeleita taaksepäin.

”Yhdessä tekeminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen leimasi kehityspolitiikkaa edellisellä vuosikymmenellä, mutta nyt on lähdetty toiseen suuntaan. Avunantajat tekevät usein omia juttujaan sen sijaan, että tukisivat kehitysmaiden omia suunnitelmia”, Laatu pohtii.

Monissa avunantajamaissa on hänen mukaansa vaikea perustella omille kansalaisille ja päättäjille sitä, että kehitysmaiden kansallisten suunnitelmien tukeminen olisi tulosten kannalta tehokkain tapa.

Toinen kielteinen kehityssuunta on kehitysyhteistyön sitominen Eurooppaan tulevaan pakolaisuuteen ilman, että tartutaan pakolaisuutta aiheuttaviin perussyihin.

Yksityissektorin rahoitusmekanismien kehittäminen iso ponnistus

Kotimaassa uutta oli yksityissektorin korostaminen Sipilän hallituksen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa. Laadun mukaan se kulkee käsi kädessä kehitysrahoitusta koskevan Addis Abeban sopimuksen kanssa.

”Yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistämisellä voidaan saada isoja kehitystuloksia silloin kun julkisen rahoituksen tuella yksityistä rahaa kohdistuu asioihin, jotka ovat köyhien kannalta tärkeitä, mutta jotka olisivat liian riskialttiita pelkästään yksityisellä rahoituksella rahoitettaviksi”, hän kertoo.

”Meille hallituksen finanssisijoitustyyppinen rahoitus oli aivan uutta, eikä meillä ollut mitään valmiita mekanismeja siihen. Valtava määrä työtä on tarvittu uudentyyppisten tapojen kehittämiseen.”

Määrärahojen voimakas ja nopea leikkaus aiheutti kolhuja. Jonkin aikaa oli vanhojen sitoumusten takia pakko keskittyä luovimaan tilanteessa sen sijaan, että vähentynyttä rahaa olisi voinut kohdistaa uusien kehityspoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

Toimintatavat uusiksi

Toiminnan kehittäminen on aihe, joka innostaa 30 vuotta kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön parissa työskennellyttä Laatua.

Kehitysyhteistyön tekemisen tapa on muuttunut vuosien varrella. Tarpeisiin on vastattu kehittämällä useita uusia välineitä, mikä on tehnyt kokonaisuudesta vaikeasti hallittavan. Nyt on käynnistetty kokonaisuuden peruskorjaus.

Toimintatapoja tarkastellaan vahvemmin kokonaisuutena. Tavoitteena on helpottaa työtä ja tehdä kokonaisuudesta helpommin ymmärrettävä.

”Meneillään on hyvä ruumiinavaus sille, miten teemme asioita ja mitä voisi helpottaa”, Laatu tiivistää.

Toimintatapojen uudistus koskettaa ulkoasiainhallinnon virkamiesten ohella suurta joukkoa kehitysyhteistyön toimijoita. Valtionavustusten sähköinen haku esimerkiksi vaatii kehittämistä, jotta se palvelisi paremmin monien toimijoiden yhteistyötä.

Riikka Laatu, kuva: Marja-Leena Kultanen
Syyskuun alussa Riikka Laatu siirtyy Suomen Myanmarin-suurlähettilääksi. Pieni edustusto toimii samoissa tiloissa kolmen muun Pohjoismaan kanssa. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Myanmar mieluinen asemapaikka

Laadulla ei ollut kiire maailmalle nykyisen työn sisällön puolesta. Myanmariin hän lähtee kuitenkin innostuneena, sillä paikka oli toivelistan ykkösenä. Maa tuli Suomen kehitysyhteistyön merkittäväksi kumppanimaaksi muutama vuosi sitten ja on nopeassa muutoksessa.

”Myanmar on mielenkiintoinen maa kehityspolitiikan näkökulmasta, mutta on myös paljon suomalaisia yrityksiä, joita se kiinnostaa. Poliittisesti rauhanprosessi on hauras. Suomi on tukenut sitä jo vuosia, ja kuulumme tukijoiden ydinporukkaan”, hän sanoo.

Myanmarin vetovoima tarkoittaa, että vuokrat ovat kohonneet pilviin. Suomen pieni suurlähetystö toimii kahdessa huoneessa samoissa tiloissa kolmen muun Pohjoismaan kanssa.

”Tilaa olisi lisää tarjolla, mutta vuokrapyyntö on niin tähtitieteellinen, ettei se sovi edes Norjan budjettiin”, tuleva suurlähettiläs kertoo.

Tilojen ohella Pohjoismaat käyttävät myös yhteisiä hallintopalveluita esimerkiksi maksuliikenteen hoidossa.

Marja-Leena Kultanen

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 18.8.2017

Takaisin ylös