Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Puheet, 29.5.2017

Ulkoministeri Soinin puhe Naton joukkotuhoaseiden ja aseidenriisunnan konferenssissa

Ulkoministeri Timo Soinin avauspuheenvuoro Naton joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen, asevalvonnan ja aseidenriisunnan konferenssissa Helsingissä 29.5.2017.

Haluan aluksi toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi Helsinkiin.  Meillä on ilo ja kunnia saada teidät vieraaksemme tänä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena.

Historiamme muistuttaa meitä siitä, miten tärkeää on huolehtia maastaan, kunnioittaa kansalaisten oikeuksia ja jatkaa ponnisteluja rauhanomaisten ja oikeudenmukaisten ratkaisujen puolesta lastemme hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tämä ei ole ollut helppo tehtävä. Moni suomalainen poliitikko ennen minua on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä ja kipeitä uhrauksia ja käyttämään paljon diplomaattista ja luovaa ajattelua. Niiden ansiosta me voimme nyt elää demokraattisessa ja vakaassa maassa.

Minun on kuitenkin huolestuneena todettava, että tilanne ympärillämme ei ole enää yhtä vakaa ja turvallinen kuin haluaisimme sen olevan. Krimin laiton valtaus ja Venäjän hyökkäykset Itä-Ukrainaan ovat loukanneet Euroopan turvallisuusperusteita.

Tässä turvallisuusympäristössä on entistä tärkeämpää vähentää riskien aiheuttamaa uhkaa ja tehostaa luottamusta lisääviä toimia. Vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi tulee lisätä avoimuutta ja ennakoitavuutta. Asevalvonta on tässä hyödyllinen väline. Vientivalvonnalla on myös tärkeä rooli aseiden – niin pienten kuin suurten – leviämisen estämisessä.

Käsittelen seuraavaksi lyhyesti Suomen linjauksia kolmella osa-alueella: Nato-kumppanuus, ydinaseriisunta ja tavanomaiset aseet.

Ensiksi Nato ja Suomi. Meillä on taipumus painottaa rooliamme turvallisuuden tuottajana Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tämän lähtökohtana on aktiivinen ulkopolitiikka ja uskottava kansallinen puolustus. Muita keskeisiä tekijöitä ovat Euroopan Unionin jäsenyys, tiivis pohjoismainen yhteistyö ja laajennettu kumppanuus Naton kanssa.

Arvostamme suuresti kumppanuuttamme liittouman kanssa. Se parantaa turvallisuuttamme ja puolustustamme ja vahvistaa vakautta Euroopassa samoin kuin Itämeren alueella. Toimiminen tämän konferenssin isäntänä on esimerkki siitä laajasta yhteistyöstä, jota harjoitamme Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanina.  Se myös täydentää muita asevalvontatoimiamme.

Epäsymmetriset uhat kuten hybridi- ja kyberuhat huolestuttavat entistä enemmän tänä päivänä.  Näiden uhkien torjumiseksi Suomi perusti äskettäin Helsinkiin hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen. Aiemmin tänä vuonna allekirjoitimme Naton kanssa kyberturvallisuutta koskevan puitesopimuksen.

Suomi on aktiivinen myös kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinaseisiin liittyvien uhkien ja puolustuksen aloilla ja olemme valmiit myötävaikuttamaan ja toimimaan yhteistyössä näihin liittyvissä kansainvälisissä pyrkimyksissä.

Tänään olemme kokoontuneet keskustelemaan kasvavista joukkotuhoaseiden käyttöön liittyvistä huolista – aiheesta, joka on äärimmäisen tärkeä meille kaikille. Kemiallisia aseita on käytetty jälleen Syyriassa, joka on kemiallisia aseita koskevan yleissopimuksen osapuoli.  Kansainvälisen yhteisön on päättäväisesti tuomittava tällainen toiminta. Pohjois-Korea jatkaa ydinohjelmansa kehittämistä. Sen uusin ohjus laukaistiin tänä aamuna. Tämä on ristiriidassa Pohjois-Koreaa sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa ja muodostaa vakavan uhan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Nämä ovat äärimmäisen huolestuttavia kehityssuuntia.

Ydinaseet ovat vakava huolenaihe kansainväliselle yhteisölle ja kansalaisillemme.

Suomi pitää ydinsulkusopimusta kansainvälisen turvallisuusarkkitehtuurin keskeisenä osana.Korostamme sen kaikkien kolmen pilarin tärkeyttä. Suhtaudumme ydinaseriisuntaan käytännönläheisesti.  Tarvitsemme yhtenäisen ja osallistavan lähestymistavan ydinaseettoman maailman saavuttamiseksi.  Mikäli haluamme edistyä, meidän on saatava ydinaseita omistavat maat mukaan yhteistyöhön.

Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation ilmaisema aikomus jatkaa keskusteluja strategisesta vakaudesta on tervetullut.Olemme ilahtuneita siitä, että uuden START-sopimuksen toimeenpano edistyy hyvin. Kannustamme Venäjän federaatiota ja Yhdysvaltoja ryhtymään konkreettisiin lisätoimiin kahdenvälisesti ja monenkeskisellä tasolla. Meidän on myös lievennettävä jännitystä ja löydettävä mekanismeja kaikenlaisten väärinkäsitysten ja virhearviointien välttämiseksi. Paljon on pelissä.

Haluaisin esittää yhden vetoomuksen: meidän pitää tehostaa taktisia ydinaseita koskevia pyrkimyksiämme. Nämä aseet eivät kuulu minkään oikeudellisesti sitovan, todennettavissa olevan kansainvälisen sopimuksen piiriin, kuten niiden tulisi kuulua. Näiden ja tavanomaisten aseiden välisen rajan tulisi myös olla selkeä – niin sotilaallisissa opeissa kuin niiden soveltamisessa käytäntöön. Tällä alalla tarvitaan myös pikaisesti käytännön toimia luottamuksen lisäämiseksi.

Ydinaseriisunta on asteittainen prosessi, joka vaatii konkreettisia toimia ja konkreettisia vähennyksiä.Avoimuuden lisääminen, verifikaation vahvistaminen, negatiiviset turvallisuustakuut ja pitäytyminen ensi-iskusta -politiikka voivat lieventää ydinaseiden luomaa uhkaa. Ne voivat myös toimia askelina kohti ydinaseriisuntaa.  Sopimus ydinräjähteisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokiellosta vahvistaisi edelleen aseiden leviämisen estämistä koskevaa järjestelmää.

Täydellistä ydinkoekieltoa koskevan sopimuksen voimaantulo on ensisijaisen tärkeää.Itse sopimus ilmaisee selkeästi, että ydinkokeiden aika on ohi.   Meidän on myös muistettava, että olemme saaneet tärkeää tietoa kansainvälisen monitorointijärjestelmäverkoston (IMS) kautta muun muassa siviilisektorilta. Suomi osallistuu IMS-verkoston toimintaan ja kehittää aktiivisesti todentamisjärjestelmää.

Iranin ydinohjelmaa koskeva yhteinen kattava toimintasuunnitelma (ns. Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) on hyvä esimerkki siitä, mitä uupumattomilla diplomaattisilla toimilla ja poliittisella tahdolla voidaan saavuttaa. Meitä rohkaisee sopimuksen tähänastinen toimeenpano ja kehotamme kaikkia osapuolia panemaan sen täytäntöön täysimääräisesti.

Haluan jälleen vahvistaa, että tuemme työn jatkamista joukkotuhoaseista ja niiden kantojärjestelmistä vapaan vyöhykkeen perustamiseksi Lähi-itään.

Joukkotuhoaseet muodostavat uhan ihmiskunnalle. Mutta älkäämme myöskään unohtako, että yli puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain konflikteissa, terroristien iskuissa ja rikoksissa käytettyjen tavanomaisten aseiden ja räjähteiden uhreina. Meidän tulee kiinnittää enemmän huomiota pienaseisiin ja muihin tavanomaisiin aseisiin.

Viime vuosina yksi valopilkku on ollut asekauppasopimus. Se tulee tehostamaan tavanomaisten aseiden kansainvälisiä liikkeitä koskevaa sääntelyä. Kansainvälisen asekauppasopimuksen (ATT) nykyisenä puheenjohtajamaana Suomi edistää sopimuksen kattavuutta ja kansallisten toimintaedellytysten lisäämistä.

Suomi tukee tavanomaisten aseiden sääntelyn toimintaedellytysten rakentamista lähes miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi Suomi tukee humanitaarista miinatoimintaa Afganistanissa, Syyriassa, Irakissa, Somaliassa ja Ukrainassa 12 miljoonalla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana. Hankkeet Irakissa ja Syyriassa ovat osa ISILin vastaista toimintaa ja niiden avulla autetaan ihmisiä palaamaan koteihinsa turvallisesti.

Valtioista riippumattomat toimijat ja terroristiryhmät aiheuttavat tuhoa ja epätoivoa monin eri tavoin. Ei-valtiollisten toimijoiden joukkotuhoaseisiin liittyvään uhkaan tulee entistä päättäväisemmin puuttua.  Suomi on johdonmukaisesti tukenut YK:n turvallisuusneuvoston 1540 päätöslauselman ja sitä täydentävän 2325 päätöslauselman toimeenpanoa. Toimimme vuonna 2015 ydinterrorismin torjuntaa koskevan globaalialoitteen (Global Initiative to Combat Nuclear Terrorism, GICNT) yleiskokouksen isäntänä ja olemme nyt esittäneet ehdokasta aloitteen politiikkakoordinaattoriksi.

Lopuksi toivotan teidät uudelleen tervetulleeksi Suomeen. Toivotan kaikille hyviä ja rakentavia keskusteluja ystävällisessä ilmapiirissä.

Tämä dokumentti

Päivitetty 12.6.2017

Takaisin ylös