Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 31.5.2017 | Suomen suurlähetystö, Astana

Kazakstanin talous palaamassa kasvuun – vuoden päätapahtuma on Astana Expo

Kuva: mariusz kluzniak/Flickr
Astanan keskustaa auringonlaskun aikaan.

Kazakstanin talous on palaamassa kasvuun haastavien vuosien jälkeen. Maa pyrkii monipuolistamaan raaka-aineriippuvaista talouttaan valtiojohtoisilla kehityshankkeilla. Astanassa tänä kesänä järjestettävä maailmannäyttely tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Myös poliittisia reformeja on käynnistelty: presidentti Nazarbajev on luvannut demokratisoida maan hallintojärjestelmän.

Kazakstanin talous on palaamassa kasvuun vaikeiden vuosien jälkeen. Talouskasvua ovat hidastaneet alhainen öljyn hinta, tärkeiden kauppakumppanien Venäjän ja Kiinan näkymien heikentyminen ja heikko kotimainen kysyntä. Viime vuonna talouskasvu jäi ennakkolukujen perusteella noin prosenttiin, mutta vuosille 2017 ja 2018 ennakoidaan jälleen selkeämpää kasvua.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa tälle vuodelle 2,5 prosentin ja ensi vuodelle 3,4 prosentin kasvua. Maailmanpankin ennuste on hieman varovaisempi: kuluvalle vuodelle 2,4 prosenttia ja ensi vuodelle 2,6 prosenttia. Ennusteiden erot johtuvat mm. erilaisista arvioista uudistettavien öljykenttien tuotantomääristä.

Keskipitkän aikavälin talouskasvun arvioidaan asettuvan noin kolmeen–neljään prosenttiin, suurten infrastruktuuri- ja energiaprojektien toteutuessa jopa viiteen prosenttiin. Talouskehitys pysyy kuitenkin epävakaana ja öljyhintavetoisena johtuen korkeasta hiilivetyriippuvuudesta.

Taloutta pyritään monipuolistamaan

Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev ilmoitti tammikuun 2017 linjapuheessaan maan tavoittelevan talouden digitalisointia, valtion roolin vähentämistä taloudessa sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön lisäämistä osana Kazakstanin maatalousvetoista "kolmatta modernisaatiota". Taloutta elvytetään yhä myös valtiojohtoisella Nurly Zhol -ohjelmalla, jonka laajuus on tosin laskemaan päin.

Talouden suurimmat haasteet ovat IMF:n arvion mukaan 1) rahoitussektorilla kytevät
merkittävät epävakaudet sekä 2) julkisen talouden epätasapaino, jonka korjaamiseksi
tarvittaisiin laajamittaisia rakenneuudistuksia.

Pankkisektorin ongelmiin on yritetty puuttua: Kazakstanin viranomaiset aikovat pääomittaa maan ongelmaluottorahastoa kuluvana vuonna 5,9 miljardilla eurolla. Pankkisektoria myös saneerataan: maan johtaviin investointipankkeihin kuuluvalle Halykille siirretään määräysvallan takaava omistusosuus suurimmasta, aiemmista omistusjärjestelyistä vaikeuksiin joutuneesta Kazkom(mertsbank)ista. Moni on esittänyt huolensa uuden pankkijätin hallitsevasta markkina-asemasta, sillä se olisi 37 prosentin markkinaosuudellaan neljä kertaa suurempi kuin seuraava kilpailijansa.

Kazakstanin budjettialijäämä supistui viime vuonna IMF:n mukaan 4,1 prosenttiin bkt:sta edellisvuoden 6,3 prosentista. Tosin kun öljysektori jätetään laskuista, kasvoi alijäämä kahdella prosenttiyksiköllä, eikä sitä ole nykynäkymin helppoa taittaa.

Kazakstanin valuutan tengen kelluttamispäätös vuonna 2015 johti valuutan heikkenemiseen ja voimakkaaseen inflaatioon, ja kesällä 2016 inflaatio kävi lähes 18 prosentissa. Huhtikuussa 2017 se oli kuitenkin tasoittunut 7,5 prosenttiin. Pyrkimyksenä on pitää inflaatio 6–8 prosentissa vuosina 2016–2017, mikä näyttäisi alkuvuoden perusteella mahdolliselta tänä vuonna.

Poliittisia uudistuksia vireillä

Vuosi 2017 on lähtenyt Kazakstanissa käyntiin poliittisten uudistusten merkeissä. Presidentti ilmoitti tammikuun linjapuheessaan "poliittisen järjestelmän demokratisoinnista kokonaisuudessaan", mikä on tarkoittanut ripeitä toimia maan perustuslain uudistamiseksi. Uudistuksessa on lisätty hallituksen vastuuta parlamentille sekä siirretty talous- ja sosiaalipoliittisia kysymyksiä presidentiltä hallitukselle ja parlamentille. Myös Kazakstanin oikeuslaitosta pyritään uudistamaan. Demokratisointi ei kuitenkaan toistaiseksi ole tarkoittanut, että maa olisi siirtymässä kohti avointa monipuoluejärjestelmää.

Politiikan kova ydin, mukaan lukien ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen, jätetään yhä presidentille. Hänelle jää myös veto-oikeus hallituksen päätöksiin, eli järjestelmän
presidenttivetoisuus on taattu jatkossakin, vaikka päivänpoliittisia kysymyksiä siirretään hallitukselle ja parlamentille. Ensimmäiset muutokset perustuslakiin hyväksyttiin lyhyen julkisen keskustelun jälkeen jo maaliskuussa 2017. Muutosten laajemmat vaikutukset jäävät kuitenkin vielä nähtäviksi ja eteneminen tulee luultavasti olemaan varovaista. Moni näki reformien käynnistämisen alkusysäyksenä presidentin seuraajapelille, mutta seuraajan henkilöllisyydestä ei toistaiseksi ole kuin arvailuja.

Korruptio on yhä laajamittainen ja järjestelmätason ongelma, joka vaikuttaa negatiivisesti liiketoimintaympäristöön. Transparency Internationalin tuoreimmassa
korruptiokäsityslistauksessa Kazakstan oli jaetulla 131. sijalla yhteensä 176 maan joukossa. Huomattavia poliitikkoja, kuten entinen pääministeri, kärsii kuitenkin jo korruptiosta tuomittuna vankeusrangaistusta, joten korjaustoimista on merkkejä.

Koulutusjärjestelmään ja aakkostoon muutoksia

Koulutusjärjestelmästään tunnetuille suomalaisille erityisen kiinnostavan mahdollisuuden tarjoaa Kazakstanin koulutusjärjestelmän uudistus. Viime vuonna presidentti Nazarbajevin hyväksymä valtiollisen koulutuksen ja tieteen kehittämisohjelma vuosille 2016–19 sisältää muun muassa siirtymisen 12-vuotiseen koulujärjestelmään ja asteittaiseen kolmikielisyyteen (kazakki, englanti,
venäjä) sekä ilmaisen ammattitutkinnon kaikille kazakstanilaisille. Uusi koulujärjestelmä otettiin käyttöön jo vuoden 2016 lopulla.

Uudistetun perustuslain mukaan valtiollinen kieli on nykyisin kazakki, ja venäjän kieli on sen rinnalla yhtäläisesti virallisessa käytössä valtion elimissä ja paikallisessa itsehallinnossa. Huhtikuussa 2017 presidentti Nazarbajev määräsi, että kazakin kielen aakkosto muutetaan latinalaiseksi. Jo vuoden 2018 alusta aletaan tuottaa uuteen aakkostoon perustuvia oppikirjoja sekä kouluttaa uutta opetushenkilöstöä. Presidentti perustelee muutosta nykyaikaisen teknologisen ympäristön luomilla muutostarpeilla sekä 2000-luvun tieteen ja koulutuksen kehityksellä. Venäjä pysynee vielä pitkään maan lukuisten etnisten ryhmien välisenä kielenä.

Vuosi 2017 on Expon vuosi

Kuluva vuosi on Kazakstanille monella tavoin erittäin tärkeä. Maa aloitti tammikuussa
kaksivuotisen kauden YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä, ja se on isännöinyt alkuvuoden aikana Astanassa Syyrian rauhanneuvotteluita. Vuoden suurtapahtuma on Astanassa 10.6.–10.9.2017 järjestettävä Expo eli maailmannäyttely.

Suomi osallistuu Expoon ainoana Pohjoismaana omalla maapaviljongillaan, ja Finnair avaa kesäkuussa väliaikaisen suoran reittilentoyhteyden Helsingistä Astanaan. Vastaavia Expon ajaksi avattavaan ilmatilaan pohjaavia tilapäisjärjestelyjä on viritetty tshekkien CSA:n, puolalaisten LOT:n ja unkarilaisten Malevin kanssa. Niin ikään markkinatilannetta testaavia lisävuoroja on odotettavissa Air Chinalle, Southern China Airlinesille, Etihadille ja Air Arabialle.

Expoon liittyy myös runsaasti kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Näyttelyalueelle on Expon päätyttyä määrä perustaa Dubain mallin mukainen kansainvälinen finanssikeskus (AIFC), jonka toiminta pohjautuisi brittiläiseen lainsäädäntöön erillisine oikeusistuimineen, pörsseineen ja välimiesmenettelyineen. Finanssikeskukseen investoiville tarjotaan helpotettua oleskelulupamenettelyä sekä verohelpotuksia. AIFC voi tarjota mahdollisuuksia kazakstanilaisten ulkomaisiin veroparatiiseihin sijoittamien miljardien paluulle.

Jo viime vuonna Kazakstan houkutteli maan keskuspankin mukaan 18,5 miljardia euroa suoria ulkomaisia investointeja (FDI), mikä on kaikkien aikojen ennätys. Investoinnit keskittyivät etenkin öljyntuotantoon ja suurimmat lähdemaat olivat Hollanti, Yhdysvallat (ml. Chevronin öljykentän lähes 37 miljardiin dollariin nousevien uudistamisinvestointien käynnistyminen), Sveitsi ja Ranska.

Yksi Kazakstanin liiketoimintaympäristöön lähivuosina merkittävästi vaikuttava kehitys liittyy yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön (PPP) lisääntymiseen. Kunnianhimoisena tavoitteena on "yksityistää" 60 suurinta valtio-omisteista yritystä, muun muassa lentoyhtiö Air Astana, öljy- ja kaasuyhtiö KazMunaiGaz, rautatieyhtiö KazakhTemirZholy, ydinpolttoaineyhtiö Kazatomprom sekä telekommunikaatioyhtiö Kazakhtelekom.

Yksityistämisprosessi on kuitenkin käynnistynyt hitaasti ja valtio aikoo jäädä sen toteutuessakin enemmistöomistajaksi useimpiin yhtiöihin 75 prosentin omistusosuudella, mikä heikentänee merkittävästi kansainvälisten sijoittajien kiinnostusta pörssilistauksiin. IMF:n arvion mukaan ulkomaiset investoinnit Kazakstaniin tulevat jatkossakin keskittymään pääosin resurssisektorille muiden alojen jäädessä toissijaisiksi.
 

Ilkka Räisänen
Katja Karppinen
Toivo Martikainen

Päivitetty 9.6.2017

Takaisin ylös