Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 8.5.2017 | Suomen suurlähetystö, Canberra

Uuden-Seelannin talous kasvaa vauhdilla, vaikka innovaatiopotentiaalista ei hyödynnetä kuin murto-osa

Uuden-Seelannin talous kasvaa vakuuttavasti rakentamisen, turismin ja väestönkasvun vetämänä. Turismista on tullut Uuden-Seelannin toiseksi suurin vientituote maitotuotteiden jälkeen.

Aucklandin vetovoima puolestaan kantaa väestönkasvua ja rakentamista. Yhä suurempi osa maiden talousmenestyksestä riippuukin johtavien kaupunkien välisestä globaalista kilpailusta. Auckland pärjää kansainvälisessä vertailussa - niinpä kaupungin asukkaista jo melkein joka neljäs on syntyisin Aasiasta.

Menestynyt Uusi-Seelanti ei edes hyödynnä koko potentiaaliaan. Talous kasvaa perinteisten tuotantotekijöiden voimin. Innovaatiopotentiaalista ei hyödynnetä kuin murto-osa. Tässä on tilaisuus myös suomalaisille toimijoille.

Uusi-Seelanti on pitkään nähnyt itsensä korkeatasoisena ruoka-aittana. Maan maatalous pystyy ruokkimaan kymmenenkertaisen määrän ihmisiä Uuden-Seelannin väkilukuun (4,7 miljoonaa) verrattuna. Erityisesti maitotuotteet ovat olleet Uuden-Seelannin vahvuus Aasian keskiluokkaisilla kuluttajamarkkinoilla.

Viime vuosina Uuden-Seelannin talous on kuitenkin monipuolistunut vauhdilla. Maassa vierailevat 3,5 miljoonaa turistia tuovat kohta yhtä paljon tuloja kuin maailmanmarkkinahintojen aallonpohjassa rypenyt maitoteollisuus. Aasian keskiluokan uudet kulutustottumukset näkyvät turismin lisäksi myös ulkomaalaisten opiskelijoiden määrässä (120 000) ja luonnontuotteiden kasvavana kysyntänä. Esimerkiksi Manuka-hunajaa viedään jo satojen miljoonien eurojen arvosta.

Vuonna 2016 Uuden-Seelannin talous kasvoi 3,1 prosenttia, vaikka päämarkkinan Kiinan kysyntä ei ole kasvanut odotetusti ja vaikka maidon maailmanmarkkinahinta on edelleen ollut varsin alhainen. Kasvua vetivät rakennusbuumi, turismi ja väestönkasvu. Työttömyys on vuoden 2017 toisella neljänneksellä pudonnut jo alle viiden prosentin.

Väestönkasvu ja rakentaminen liittyvät tietenkin tiukasti yhteen. Aucklandista on kasvanut jo 1,5 miljoonan asukkaan metropoli, sillä yli 60 prosenttia reilun 70 000 hengen nettomaahanmuutosta päätyy Aucklandiin. Kaupungin infrastruktuuri ei ole kuitenkaan kehittynyt samassa tahdissa. Uuden-Seelannin valtiovarainministeri Steven Joyce julisti huhtikuun lopulla maan hallituksen "infrastruktuurihallitukseksi" ilmoittaessaan yli 15 miljardin euron infrastruktuuri-investoinneista seuraavien neljän vuoden aikana.

Asiantuntijoiden mukaan tämäkään ei ole riittävästi. Rakennussektorin suurena ongelmana on myös työvoimapula. Arvioiden mukaan työvoima- ja rahoituspulan vuoksi rakennusbuumista ei tule varsinaista superbuumia, vaan tasainen buumi jatkuu ainakin seuraavat kaksi vuosikymmentä.

Turismi on Uuden-Seelannin uusi menestystarina. Vierailijamäärä on kasvanut 75 prosenttia kolmessa vuodessa. Lisäksi esimerkiksi jo puolet kiinalaisista turisteista on omatoimimatkailijoita. Tämä tarkoittaa turismitulon päätymistä pienyrittäjille suurten kiinalaisten pakettimatkaketjujen sijaan. Tässä mielessä Uusi-Seelanti voisi olla hyvä esimerkki myös Lapin kasvavalla kiinalaisturismille.

Aucklandin tähti nousee

Iso osa Uuden-Seelannin talouden vahvuudesta perustuu Aucklandin kaupunkiin. Samalla Auckland houkuttelee puoleensa teknologiayrityksiä ja innovaattoreita. Kehittyvä startup-yrityskenttä puolestaan pitää kunnianhimoisia nuoria Uudessa-Seelannissa, kun he aikaisemmin suuntasivat vähintään Australiaan.

Auckland on myös vahvasti kytkeytynyt Aasiaan. Jo lähes neljännes kaupungin asukkaista on alun perin Aasiasta.

Auckland vetää Uuden-Seelannin taloutta myös kasvavan lisäarvon ja innovaatioiden suuntaan. Maatalousmaassa tämä polku ei ole perinteisesti helppo, mutta tarpeellinen.

Kohti innovaatiotaloutta

Yliopistoprofessorin mukaan Uusi-Seelanti on ali-investoinut koulutukseen, infrastruktuuriin ja tutkimukseen. Uudella-Seelannilla menee hyvin, mutta maan todellinen potentiaali olisi vielä huikeampi.

Maan olisi tärkeä päästä korkeammalle perinteisten tuotteiden arvoketjuissa. Esimerkiksi Uusi-Seelanti vie nyt Aasiaan maitojauhetta pidemmälle jalostettujen maitotuotteiden sijaan. Samalla maan arvokas luonto on kovan paineen alaisena.

Uusi-Seelanti voisi menestyä puhtaiden, vihreiden ja erittäin kalliiden ruokatuotteiden viejänä. Kysyntää Aasiassa riittää. Lisää lehmiä ei maan luonto enää kanna. Innovaatioiden roolin nostolle on myös tarve talouden riskien hallitsemiseksi.

Juuri Uuden-Seelannin siirtymässä kohti innovaatiotaloutta on mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille. Lisäarvoa maan vahvuuksiin tuottavat ratkaisut, esimerkiksi teollisen internetin tai kiertotalouden aloilla, kiinnostavat. Niin ikään terveysteknologia kiinnostaa Uuden-Seelannin kehittäessä sektoria myös Aasia-viennin suuntaan.

Liiketoimintaympäristönä Uusi-Seelanti on suomalaisille yrityksille eittämättä alueensa paras. Välimatkasta huolimatta Uusi-Seelanti nimittäin on Aasian ja Tyynenmeren suomalaisin yhteiskunta.

Antti Niemelä

Päivitetty 31.5.2017

Takaisin ylös