Yksityisen sektorin rooli kehityksessä on merkittävä

Kehittyvien maiden vauraus ja hyvinvointi syntyvät ihmisten tekemästä työstä. Suomi tukee kehittyvien maiden yritystoiminnan kehittymistä ja hyödyntää tässä myös suomalaisten yritysten osaamista. Kehitysyhteistyö luo markkinoita, työtä ja yhteyksiä.

Juoksevaa vettä laskee hanasta käsille.
Kuva: AdobeStock

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Tämä onnistuu vain julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä.

YK arvioi, että kehittyvien maiden tulisi investoida vuositasolla noin 3 300–4 500 miljardia dollaria, jotta ne voivat saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Yrityksillä on tässä keskeinen rooli yhteistyökumppaneina ja myös rahoittajina.

Samalla tarvitaan myös kehitysyhteistyötä, sillä se vahvistaa rakenteita, jotka helpottavat yritysten toimintaedellytyksiä. Hyvin toimiva hallinto ja riippumaton oikeuslaitos takaavat liiketoiminnalle vakaat olot. Tehokas julkinen sektori on myös yksityisen sektorin etu. Koulutus puolestaan takaa, että yrityksille löytyy osaavaa työvoimaa. Julkisen sektorin vastuulla on myös markkinoille pääsyä helpottavan infrastruktuurin suunnittelu ja toteuttaminen. Samalla on keskeistä, että yritykset edistävät toiminnallaan vastuullisen liiketoiminnan periaatteita.

Kasvava yksityinen sektori on tärkeä työllistäjä myös kehitysmaissa. Afrikka on väestöltään kaikkein nuorin maanosa. Afrikan kehityspankin ja YK:n kehitysohjelma UNDP:n mukaan Afrikan työmarkkinat kasvavatkin joka vuosi 12 miljoonalla ihmisellä.

Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö vahvistaa kehitysmaiden kykyä käydä kauppaa

Kehittyvien maiden yksityissektorit luovat valtaosan tulevaisuuden työpaikoista ja taloudellisesta kasvusta. Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö (Aid for Trade, AfT) on kansainvälinen aloite, jonka tavoitteena on parantaa kehitysmaiden valmiuksia osallistua maailmankauppaan ja hyötyä siitä.

Tukea kohdistetaan esimerkiksi tuotantokapasiteetin kehittämiseen, sisäisen ja ulkomaankaupan vahvistamiseen, yrittäjyyden ja elinkeinoelämän toimintaympäristön edistämiseen sekä taloudellisen infrastruktuurin rakentamiseen.

Yrityksille tarkoitettuja kehitysyhteistyön rahoitusmuotoja on useita

Kehittyvät maat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Ulkoministeriö tukee kehitysyhteistyövaroin suomalaisten yritysten kumppanuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia kehitysmaissa. Toiminnan tavoitteena tulee aina olla kohdemaiden taloudellisen, sosiaalisen tai ympäristöllisen kehityksen edistäminen. Lähtökohtana on vastuullisen yritystoiminnan noudattaminen.

Osa kehitysyhteistyövaroista suunnataan kehitysyhteistyöhankkeisiin, joiden toteuttamisesta järjestetään tarjouskilpailu. Tiedot avoinna olevista tarjouskilpailuista löytyvät pääsääntöisesti julkisten hankintojen Hilma-palvelusta. Lisätietoja kehitysyhteistyön hankinnoista

Suoraan yrityksille suunnattuja rahoitusmuotoja on useita. Keskeisimpiä rahoitusta tarjoavia tahoja ovat kehitysrahoitusyhtiö Finnfund, liikekumppanuusohjelma Finnpartnership ja Investointituki kehitysmaille (PIF). Lisäksi Business Finlandin ja ulkoministeriön yhteinen alusta Developing Markets Platform (DevPlat) tarjoaa innovaatiorahoitusta YK:n kestävän kehityksen mukaiseen liiketoimintaan. 

Lue lisää esitteestä:

Rahoitusta ja neuvontaa Team Finland -verkostosta: Tukea kestävän liiketoiminnan eri vaiheisiin kehittyvissä maissa (PDF, 1 395 KB)

Tämän sivun sisällöstä vastaa