Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 14.3.2017 | Suomen suurlähetystö, Zagreb

Roskaa vai raaka-ainetta? Kroatian kansallinen jätteenkäsittelystrategia vuosille 2017-2022

Kroatian hallitus hyväksyi tammikuussa kansallisen jätteenkäsittelystrategian vuosille 2017-2022. Uudessa strategiassa käsitellään Kroatian jätehuollon nykytilaa, haasteita ja tulevaisuutta. Samalla se pyrkii luomaan raamit  kiertotalouteen siirtymiselle, joskin strategia on enemmän kuvaileva tilannekatsaus kuin ratkaisukeskeinen tahtotila. Esimerkiksi jätteiden energiahyötykäyttöä (waste-to-energy) ei juurikaan käsitellä asiakirjassa.

Akuuttien jätehuoltokysymysten osalta paneudutaan yhdyskuntajätteen keräykseen ja lajitteluun. Kroatian yhdyskuntajätteestä 83% päätyy kaatopaikoille EU-keskiarvon ollessa 28%. Ensimmäinen haaste on kansalaisten asennekasvatus kierrätystä suosivaksi ja kulutustottumusten muuttaminen kestävämmiksi.

Jätesektorin hankkeille Kroatiassa olisi tarjolla 475 miljoonaa euroa EU-rahaa.

Kuva: Euroopan komissio
Vastuullisen jätehuollon tulee pyrkiä ennen kaikkea vähentämään syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta.

Kroatian hallitus hyväksyi tammikuussa kansallisen jätteenkäsittelystrategian vuosille 2017-2022. Strategian olemassaolo on reunaehto Euroopan unionin rakenne- ja investointirahastojen taloudellisen tuen hyödyntämiselle. EU-rahastoissa on noin 475 miljoonaa euroa Kroatian jätesektorin ulottuvilla. Ympäristöministeri Slaven Dobrovicin mukaan uuden strategian avulla voidaan merkittävästi vauhdittaa talouskasvua ja lisätä työpaikkoja – vihreää taloutta samalla tukien. Strategia luo edelly-tykset kiertotalouteen siirtymiselle sekä tehostaa jätteenkäsittelyä, -keräystä, kierrätystä ja jätteiden energiahyötykäyttöä. Kroatian jätestrategia pohjautuu EU:n jätedirektiiviin ja siinä vahvistetaan viisiportainen hierarkia, jonka mukaan jätepolitiikassa tulisi noudattaa ensisijaisuusjärjestystä: 1) jätteen synnyn ehkäisy, 2) jätteen valmistelu uudelleenkäyttöön, 3) jätteen kierrätys, 4) jätteen muu hyödyntäminen ja 5) jätteen loppukäsittely.

Jäteajattelusta liiketoimintaa

Kroatian jätteenkäsittelystrategiassa pohditaan jätehuoltokysymyksiä eritoten yhdyskuntajätteen keräyksen ja lajittelun osalta. Strategiassa arvioidaan, että merkittäviä investointeja tarvitaan kierrätyspisteiden perustamiseksi. Tämän lisäksi kysyntää tulee olemaan paikkakuntakohtaisesti tehtäville toteutettavuustutkimuksille (feasibility study), jotta kierrätyspisteiden ja uusien jätelaitosten kapasiteettivaatimukset osataan määritellä oikein EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä avaa konsultointiprojektimahdollisuuksia myös ulkomaalaisille toimijoille. Jätteenehkäisysuunnitelma on oleellinen osa kansallista strategiaa. Suunnitelmassa identifioidaan osa-alueita, joiden avulla voidaan ehkäistä jätteen syntymistä tai lisätä jätteen uudelleenkäyttöä ja kompostointia sekä kansalaisten tietoisuutta kierrätyksestä. Kotitalouksien kierrätystä pyritään lisäämään jatkossa muun muassa porrastamalla jätemaksuja jätteen määrän ja lajitteluinnokkuuden mukaan.

Vuonna 2014 Kroatia tuotti jätettä yhteensä 3,7 miljoonaa tonnia (taloudellinen toiminta ja kotitaloudet). Noin kolme prosenttia tästä on vaarallista jätettä. Jätteistä suurin osa (31%) tulee kotitalouksista ja päätyy kaatopaikoille. Rakennus-, maa- ja metsätalousjätteen tilastointi on toistaiseksi puutteellista ja tämä pannaan merkille myös jätteenkäsittelystrategiassa. Tällä hetkellä jätteistä lajitellaan 15 prosenttia (EU-keskiarvo 28 prosenttia) ja kompostoidaan 2 prosenttia (EU-keskiarvo 16 prosenttia). Jätettä pidetään roskana eikä raaka-aineena. Vuonna 2014 kroatialaiset tuottivat jätettä 387 kilogrammaa henkilöä kohden, mikä on alle EU-keskiarvon (475 kg, vrt. Suomi 482 kg). On sanomattakin selvää, että jos jo kierrätys kangertelee, niin uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen sopimattoman jätteen hyödyntäminen esimerkiksi energiana on Kroatiassa lähes olematonta, vain 2 prosenttia. Suomalaisyritysten tietotaitoon ja teknologiaan waste-to-energy alalla onkin kasvavaa kiinnostusta Kroatiassa.

Kuva: Suomen suurlähetystö Zagreb
Molok
Molokin ja Marinetekin kelluva jäteasema Tisnossa.


Euroopan pohjalta parrasvaloihin?

EU28 -maiden välillä on varsin merkittäviä eroja niin syntyvän jätteen määrän kuin jätettä tuottavan toiminnan osalta. Vuonna 2014 muun kuin mineraalijätteen tuotanto vaihteli Kroatian keskimääräisestä 723 kilosta asukasta kohti Viron 9,5 tonniin asukasta kohti EU-keskiarvon ollessa 1,8 tonnia asukasta kohden. Vaikka Kroatia on turismista hyvin riippuvainen ja varsin vaatimattomasta teollisuustuo-tannosta johtuen puhdas (ja siten myös vähän jätettä tuottava) maa, on se tuudittautunut jonkinlaiseen status quo -olotilaan jätesektorilla. Silti – kuten niin monessa muussakin asiassa – jätepolitiikassa alueelliset erot ovat suuria. Yhdessä osassa maata kierrätyksestä ei ole tietoakaan kun taas toisaalla on onnistuttu tekemään lyhyessäkin ajassa paljon kestävään kehitykseen tähtääviä muutoksia. Esimerkiksi Medimurjen alueella sijaitseva Prelog ja 6 muuta alueen paikkakuntaa pääsivät parrasvaloihin ja saavuttivat 50 prosentin kierrätysasteen vuonna 2015. Nämä kaupungit ovat myös allekirjoittaneet eurooppalaisen nollajätestrategian (Zero Waste Strategy). Pääkaupunki Zagreb taas on leimattu tiedotusvälineissä ympäristötietoisten kansalaisjärjestöjen toimesta Euroopan jätepääkaupungiksi (European Capital of Trash). Euroopan komission reilu vuosi sitten teettämä Euroopan pääkaupunkien jätekatsaus on tylyä luettavaa pääkaupungin asukkaille ja valtaa pitäville. Samaan aikaan naapurimaa Slovenian pääkaupunki Ljubljana näyttää edistyksellistä asennetta ja se on ensimmäisenä EU-pääkaupunkina ottanut käyttöön nollajätestrategian.

Markkinoiden mahdollisuudet

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma kuulostaa kroatialaisessa kontekstissa abstraktilta, koska esimerkiksi kierrätyksen suhteen Kroatia pitää EU-maiden häntäpäätä aikaisemmin mainitulla noin 15 prosentin kierrätysasteella. Euroopan komission asettaman tavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä EU:ssa kierrätetään viisikymmentä prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Kroatian jätteenkäsittelystrategiassa hahmotellaankin kiireellisiä investointitarpeita: kotikompostihankinnat, koulutusmateriaalin tuottaminen kansalaisille, kierrätyskeskusten rakentaminen, jätteenkuljetusajoneuvojen hankinta, vihreiden valintojen suosiminen kaikissa julkisissa hankinnoissa jne.

Jätteenkeräyksessä on suuria ongelmia erityisesti eteläisen Kroatian rannikolla ja saaristossa. Jätteen erottelu- ja lajittelutekniikoille on tarvetta koko maassa. Kierrätyskelpoisten raaka-aineiden sijoittaminen kaatopaikalle on ympäristölle haitallista ja kallista. Samaan aikaan kun yli 94 prosenttia Kroatian rannikon uimarannoista on ns. sinisen lipun rantoja (Blue Flag -tunnustus voidaan myöntää uimarannalle, joka täyttää tietyt kriteerit vedenlaadun, ympäristön sekä hygienia- ja turvallisuuspalvelujen osalta), vievät pullollaan olevat kaatopaikat arvokasta maa-aluetta ja pahimmillaan aiheuttavat pohjavesien ja maaperän saastumista ollen näin paitsi turvallisuus- myös kansantalousriski. Vaikka Kroatia on Euroopan rikkain maa vesivarojen suhteen, on jätevesiongelma eritoten saariston haja-asutusalueilla huomattava. Ongelmiin etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja.

Jätteellä tehdään myös kauppaa. Kroatiassa ei ole sairaaloiden erikoisjätteen polttamiseen sopivia laitoksia. Tällä hetkellä Kroatian sairaalajäte meneekin kokonaan vientiin. Tälläkin sektorilla olisi siis investointi- ja konsultointimahdollisuuksia. Elektroniikan kierrätys toimii Kroatiassa verrattain hyvin. Pullopanttisysteemi on olemassa, mutta pakkausmateriaalien kierrätyksessä on parantamisen varaa. Kroatian vuosille 2007-2015 tehty jätehuoltosuunnitelma sisälsi 13 jätteenkäsittelylaitoksen kunnostamisen, joista vain kaksi on kunnostettu. Viisi näistä hankkeista on vaiheessa, josta puuttuu projektidokumentaatio rahoituksen saamiseksi.

Kuva: Suomen suurlähetystö Zagreb
Yritysdelegaatio Suomesta

Tulevaisuus

Finpro-vetoinen ja suurlähetystön vauhdittama "waste-to-energy" -yritysdelegaatio vieraili Kroatiassa ja Serbiassa lokakuun 2016 alussa. Vierailun yhteydessä järjestettiin seminaari, tapaamisia sekä suurlähettilään isännöimä illallinen energia-asioista vastaavan apulaisministerin istuessa päävieraan paikalla. Delegaatio vieraili myös Valmetin biomassatehtaalla Babina Gredassa. Molok on merkittävin Kroatian jätebisneksessä toimiva suomalaisyritys. Yritysten on oltava läsnä paikallisesti verkottumisen takia. Suhteilla on Kroatiassa suuri merkitys. Investointipäätökset tehdään kaupunki- ja maakuntakohtaisesti, joten yhteydet paikallishallintoon on oltava hyvät. Lisäksi esimerkiksi ajankohtainen lainsäädäntö ja asetukset ovat tarjolla vain kroatiaksi. Jäte ja sen kierrättäminen ovat – ei vain kasvava – vaan pikemminkin vasta alkava bisnes Kroatiassa.

Teksti: Laura Stojic, Team Finland -koordinaattori, Suomen suurlähetystö Zagreb

Päivitetty 16.3.2017

Takaisin ylös