Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 15.3.2017

Kriisinhallinta parantaa suomalaisten turvallisuutta

Suomella on pitkät perinteet osallistumisesta kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Keskeiset osallistumisen syyt liittyvät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Suomen kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen. Kaikki nämä tekijät punnitaan yhdessä, kun arvioidaan ja päätetään Suomen osallistumisesta kriisinhallintaoperaatioihin.

Malissa operation olosuhteet ovat vaaralliset, joten panssaroidut ajoneuvot ovat tarpeen. Kuva: Annina Barbosa
Malissa operaation olosuhteet ovat vaaralliset, joten panssaroidut ajoneuvot ovat tarpeen. Kuva: Annina Barbosa

Tuloksellinen kriisinhallinta parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta sekä ehkäisee uhkia omassa maassamme. Kriisinhallinnalla parannetaan kohdemaiden yhteiskuntien toimivuutta ja luodaan parempia mahdollisuuksia yksittäisten ihmisten elämälle. Kriisinhallinnassa yhdistyvät sekä Suomen kapeampi oma etu että pyrkimys oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen.

Osallistuminen kriisinhallintaan kehittää kansallista puolustusta

Sotilaallinen kriisinhallinta kehittää puolustusvoimien Suomen suorituskykyjä ja valmiuksia. Puolustuskyvyn kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että Suomi osallistuu vähintään yhteen suureen operaatioon kerrallaan.

Operaatioihin osallistuminen antaa mahdollisuuden vertailla Suomen toimintaa muiden maiden toimintakykyihin ja oppia niistä. Osallistuminen parantaa Suomen omia suorituskykyjä ja lisää kykyä toimia yhdessä tärkeimpien kumppaniemme kanssa. Operaatioissa on mahdollista testata toimintatapoja ja varusteita kenttäolosuhteissa.

Kriisinhallintaoperaatiot ovat hyödyllisiä myös puolustusvoimien erityiskykyjen kehittämiseksi. Suomi on saanut kokemusta esimerkiksi kemiallisiin aseisiin ja niiden valmistukseen käytettävän materiaalin käsittelystä osallistumalla Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisoperaatioon Välimerellä.

Yhteistyö kumppaneidemme kanssa kriisinhallintaoperaatioissa myös muokkaa osaltaan kuvaa Suomesta turvallisuustoimijana. Voimme esitellä kansainvälisesti omaa osaamistamme ja luoda kuvaa Suomen uskottavasta puolustuksesta.

Osallistuminen edistää Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita

Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Sotilaallinen kriisinhallinta toteuttaa osaltaan näitä tavoitteita.

Lentokoneet ja helikopterit ovat MINUSMA-operaation tärkeimpiä työkaluja, ja siksi kohteita terrorismille. Kuva: Annina Barbosa
Lentokoneet ja helikopterit ovat MINUSMA-operaation tärkeimpiä työkaluja, ja siksi kohteita terrorismille. Kuva: Annina Barbosa

Suomi tunnetaan korkean osaamisen maana myös kriisinhallinnan saralla. Kansainvälisen yhteistyön kannalta on tärkeää, että vauraat ja hyvin koulutetut pohjoisen maat osallistuvat kriisinhallintaan muutenkin kuin rahoittajina. Vastuuta kriisinhallinnasta ei voida sälyttää ainoastaan kehittyvien maiden harteille. Suomalaisten sotilaiden osallistuminen on solidaarisuuden osoitus, josta Suomi hyötyy kansainvälisillä foorumeilla.

Suomen ulkopolitiikan keskeisiin linjoihin kuuluu yhteisesti sovittuihin normeihin ja sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys. Osallistuminen kriisinhallintaan on yksi tapa panostaa sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän toimivuuteen ja yhteisen turvallisuuden rakentamiseen.

Konfliktien ennaltaehkäisy lisää turvallisuutta myös Suomessa

Globaalissa maailmassa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus linkittyvät entistä vahvemmin toisiinsa. Osallistumalla kriisinhallintaan maailman konfliktipesäkkeissä pystymme ehkäisemään uhkia myös omalla maaperällämme. Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden, kuten ihmissalakuljetuksen ja huumekaupan, kaltaisten ilmiöiden perimmäiset syyt juontavat juurensa konfliktialueille.

Suurimmat turvapaikanhakijaryhmät Suomeen tulevat Irakista, Afganistanista, Syyriasta ja Somaliasta. Suomi on mukana operaatioissa kolmessa näistä maista. Syyrian tilanne ei tällä hetkellä mahdollista kriisinhallintaoperaatiota alueelle. Sodat ja konfliktit ajavat ihmisiä pois kotialueiltaan. Kriisinhallinnan avulla pyritään vähentämään ihmisten tarvetta jättää kotimaansa.

Suomi haluaa nähdä EU:n kehittyvän turvallisuusyhteisönä ja pyrkii aktiivisesti kehittämään Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. On luonnollista, että Suomi itse on aktiivinen myös käytännön kriisinhallintatyössä. Aktiivisella osallistumisella operaatioihin Suomi saa enemmän painoarvoa, kun unionissa neuvotellaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisestä.

Otto Stenius

Kirjoittaja työskentelee turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikössä, jossa hän vastaa kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta.

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 20.3.2017

Takaisin ylös