Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 23.1.2017 | Suomen suurlähetystö, Hanoi

Vietnamin talouskasvu vakaata - katsaus vuoteen 2016

Vietnamin talouskasvu on globaalin talouden hidastumisesta huolimatta vakaata. Talouskasvua on rajoittanut Vietnamin teollisuuden vaikeudet sekä alkuvuoden kuivuusjaksojen aiheuttama maataloussektorin tuotannon väheneminen. Vuoden 2016 alussa valittu hallitus keskittyy erityisesti infrastruktuurin, koulus- ja energiasektoreiden sekä talouden kehittämiseen, kunnianhimoisena tavoitteenaan nostaa Vietnam alemman keskitulon luokituksesta kehittyneeksi teollisuusmaaksi vuoteen 2020 mennessä.

Talouden kehitys ja hallituksen toimenpiteet liiketoiminnan tukemiseksi

Vietnamin talouskasvun notkahdus alkuvuonna 2016 johtui maan maataloussektoria koetelleesta kuivuudesta sekä kulutushyödykkeiden hintojen laskusta ja ulkomaisen kysynnän vähenemisestä, jotka käänsivät Vietnamin teollisuuden ja viennin laskuun. Vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon talouskasvu hidastui 5,5 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli ollut 6,3 prosenttia. Makrotalouden indikaattorit pysyivät kuitenkin vakaina ja inflaatio kurissa. Alkuvuoden vaikeuksista huolimatta Vietnamin talouskasvun ennustetaan pysyvän kuuden prosentin tuntumassa ja toipuvan vuonna 2017 6,3 prosenttiin.

Vietnamin talouskehitys näyttää keskipitkällä aikavälillä tarkasteltuna positiiviselta. Vaikka Vietnamin valtion budjettialijäämän ennustetaan pysyvän yli 6,5 prosentissa, hallituksen vakauttamissuunnitelmien odotetaan tasapainottavan tilannetta. Valtiontalouden tasapainon lisäksi suurimmat sisäiset riskit liittyvät Vietnamin rakenteellisten muutosten viivästymiseen sekä pankkisektoria koetelleiden roskalainojen käsittelyyn.

Vietnamin hallitus on aloittanut viime vuoden aikana useita toimenpiteitä liiketoiminnan helpottamiseksi sekä Vietnamin kilpailukyvyn parantamiseksi. Hallitus on säätänyt investointeja ja PK-yritystoimintaa tukevia lakeja sekä panostanut Vietnamin institutionaaliseen kehittämiseen, mikä on kohentanut Vietnamin liiketoimintaympäristöä sekä kiihdyttänyt ulkomaaninvestointeja.

Hallituksen ponnistelut yritystoiminnan ja kaupankäynnin tukemiseksi ovat tuottaneet näkyviä tuloksia. Vietnam nousi yhdeksän sijaa ASEAN-maiden viiden parhaan joukkoon Maailmanpankin julkaisemassa liiketoiminnan helppoutta mittaavassa listauksessa (Ease of Doing Business Inex) ja vuonna 2016 Vietnamissa perustettiin ennätysmäärä uusia yrityksiä. Lokakuussa Vietnamin pääministeri hyväksyi kaupankäyntiä helpottavan kansalliskomitean (TFA) perustamisen, joka tarjoaa apua PK-yritysten viennin tehostamiseksi, kauppakustannusten alentamiseksi sekä kansainvälisten liiketoimintayhteyksien solmimiseksi yritysten välille. Parantuneet liiketoimintamahdollisuudet ovat nostaneet ulkomaaninvestoinnit kasvuun ja vakaa talouskasvu näkyy nopeasti vaurastuvassa keskiluokassa, kulutuksen kasvussa sekä köyhyyden vähentymisessä.

Vietnam ja vapaakauppasopimukset

Vietnam jatkaa taloudellista integroitumistaan Tyynenmeren vapaakauppasopimuksen (TPP) vaikeuksista huolimatta. Koska Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkimainingeissa TPP:n kohtalo on vähintäänkin epävarma, Vietnam ei käsitellyt sopimuksen ratifiointia loppuvuoden kansalliskokouksessa. Vaikka Vietnamin hallitus on ilmoittanut olevansa edelleen sitoutunut TPP:hen, se kartoittaa myös muita kaupallisen yhteistyön mahdollisuuksia Tyynenmeren alueella.

Epävarmuudet TPP:n suhteen antavat lisää painoarvoa ja kannustimia EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen (EVFTA) voimaansaattamiselle. EVFTA:n odotetaan näillä näkymin astuvan voimaan vuonna 2018 ja sopimuksen tiimoilta käydään parhaillaan neuvotteluita Vietnamin kauppasäädösten ja EU:n standardien yhteensovittamisesta. Vietnam Business Forumin arvion mukaan EVFTA lisää EU:n ja Vietnamin välistä kauppaa noin 50 prosentilla, tehden Vietnamista tärkeän kauppakeskittymän Kaakkois-Aasian ja Euroopan välillä.

EVFTA:n neuvotteluissa haasteina on ollut mm. vietnamilaisen ruoan turvallisuuden ja jäljitettävyyden varmistaminen sekä torjunta-aineiden ja muiden kemikaalien ylijäämät elintarvikkeissa. Vietnamin ongelma on puutteellinen teknologia sekä hajanaiset ja pienet tuotantoyksiköt, joiden toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja valvominen on resurssien puutteiden vuoksi hankalaa. Terveystietoisuus on kuitenkin kasvava trendi myös Vietnamissa ja kannustimet ruoan turvallisuuden varmistamiseksi ovat merkittävät, myös EVFTA:n ulkopuolisen viennin kasvattamiseksi.

Haasteina rakenteelliset ongelmat, ilmastonmuutos sekä epäjohdonmukainen sääntely

Positiivisesta kehityksestä huolimatta yrittäjät kohtaavat Vietnamissa edelleen huomattavia haasteita. Puutteellinen infrastruktuuri, huono kyberturvallisuus, laajalle levinnyt korruptio, suhteellisen korkea korkotaso, koulutettujen työntekijöiden puute sekä hallinnolliset ja oikeudelliset epävarmuudet haittaavat edelleen liiketoimintaa. Kauppapotentiaalia jarruttaa myös Vietnamin yksityisen sektorin heikkous. Vietnamilaiset yritykset ovat pitkälti pienyrityksistä, jotka ovat lähes poikkeuksetta globaalien arvoketjujen ulkopuolella.

Vaikka kehitystä on tapahtunut, rakenteellisten reformien eteneminen on ollut hidasta ja sääntöjen toimeenpano tehotonta ja epäjohdonmukaista. Vietnamissa toimivat yrittäjät toivovat jatkuvasti viranomaisilta sääntöjen ja käytännön yhtenäistämistä liiketoimintaympäristön ennustettavuuden lisäämiseksi. Toimeenpanon lisäksi kehitettävää löytyy myös kaupankäyntiä sääntelevistä oikeussäännöistä: Vietnamin teollisuus- ja kauppakamarin (VCCI) sekä liiketalousjohdon keskusinstituutin (CIEM) tekemän selvityksen mukaan kaupankäyntiä säätelevät lait ovat usein ristiriidassa keskenään ja sääntely ylipäätään liian raskasta. Kaupankäynnin sujuvoittaminen edellyttäisi kauppasääntelyn virtaviivaistamista ja yksinkertaistamista sekä oikeussääntöjen johdonmukaista tulkintaa.

Vaikka Vietnam onkin ottanut askeleita koulutussektorinsa uudistamiseksi, osaavan työvoiman puute on edelleen merkittävä tekijä talouskasvun jarruttajana. Ongelman ratkaiseminen vaatisi koulutusjärjestelmän perusteellista uudistamista sekä koulutuslaitosten ja liiketoiminnan vahvaa linkittämistä, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeita. Vietnamin työvoiman tuottavuusaste on alueellisesti vertailtuna hyvin alhainen ja henkilöstön uudelleenkoulutukselle on suurempaa tarvetta kuin muualla Kaakkois-Aasiassa.

Vietnamin ylityösäännökset ovat Kaakkois-Aasian tiukimmat, rajaten vuosittaisen enimmäistuntimäärän kahteen sataan. Työvoiman joustavuuden ja erikoistumismahdollisuuksien lisäämiseksi on esitetty, että Vietnamin tulisi tarkastella ylityörajoituksia sektoreittain, sillä useilla eri aloilla olisi tarvetta joustavammalle ylityösääntelylle kilpailukyvyn lisäämiseksi. Vietnamin työvoimakustannukset ovat edelleen kilpailukykyisiä, mutta uudet kustannuksia nostavat säännöt, joista osassa siirtymäaika on ollut hyvin lyhyt, ovat huolestuttaneet erityisesti valmistusteollisuutta. Vietnamin viimeisin minimipalkan nosto oli 7,3 prosentin luokkaa.

Kuten alkuvuoden kuivuus ja huhtikuinen Keski-Vietnamia koetellut ympäristökatastrofi osoittavat, Vietnamin talouskasvua varjostavat myös ympäristöongelmat ja ilmastonmuutos. Vietnamin kehityksen tärkeimpiä kulmakiviä onkin kestävyyden ja ekologisuuden turvaaminen, sillä Vietnam on erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutokselle ja siitä aiheutuville luonnon ääri-ilmiöille. Nopeasti urbanisoituvalla Vietnamilla on myös huomattavia vaikeuksia saada liikennepäästöjä kuriin erityisesti suurimmissa talouskeskittymissä, mikä osaltaan vähentää vietnamilaisten kaupunkien liiketoiminnallista houkuttelevuutta. Ympäristöongelmat vaikuttavat potentiaalisesti myös Vietnamin turismiin, joka tuottaa miltei 10% Vietnamin BKT:sta.

Vietnam Business Forum esitteli hiljattain Made In Vietnam Energy Plan (MVEP) -raportin Vietnamin kommunistisen puolueen talouskomitealle, jossa kartoitetaan Vietnamin energiasektorin kestävyyttä. Raportissa kehotetaan Vietnamin viranomaisia hyödyntämään maan omaa potentiaalia uusiutuvan energian käytössä sekä vähentämään riippuvuutta ulkomailta tuodusta hiilestä. Tärkeässä roolissa on myös ympäristösäädösten kehittäminen ja johdonmukainen toimeenpano.

Suomen ja Vietnamin välinen kauppa

Vaikka Suomen ja Vietnamin välinen kauppa on toistaiseksi pysynyt melko vaatimattomalla tasolla, kauppavaihto on ollut nousujohteista. Vuonna 2015 kokonaiskauppa Suomen ja Vietnamin välillä kasvoi 302,5 miljoonaan euroon, josta viennin osuus oli 108,2 miljoonaa, kasvaen edellisvuoteen verrattuna 36 prosenttia. Vietnamissa toimii eri tavoin edustettuina yli 120 suomalaista yritystä, joista noin kolmanneksella on vakituista toimintaa Vietnamissa. Monet suomalaisyritykset ovat laajentaneet viime aikoina toimintaansa ja uusia yrityksiä on saapunut markkinoille erityisesti Etelä-Vietnamiin.

Kirjoittaja: Jaakko Malmivaara

Päivitetty 26.1.2017

Takaisin ylös