Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Suomi YK:n ihmisoikeustarkastelussa 2017

Suomen ihmisoikeustilannetta tarkasteltiin kolmannen kerran YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisen UPR-työryhmän (Universal Periodic Review, UPR) 27. istunnossa Genevessä 1.–12.5.2017.

YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontuu Genevessä. Kuva: UN Photo/Jean-Marc Ferré, www.unmultimedia.org/photo/
YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontuu Genevessä. Kuva: UN Photo/Jean-Marc Ferré, www.unmultimedia.org/photo/

Välittömästi vuoropuhelun jälkeen laaditaan UPR-työryhmän raportti. Raportti on kooste vuoropuhelussa käydystä keskustelusta ja se sisältää Suomelle esitetyt suositukset. Suomi ilmaisi alustavan kantansa saamiinsa suosituksiin työryhmän raportin hyväksymisen yhteydessä 5. toukokuuta.

Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu on YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteyteen perustettu valtioiden välisen vertaistarkastelun mekanismi, jonka avulla neuvosto tarkastelee säännöllisesti kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten toteutumista noin nelivuotisen tarkastelukierroksen aikana. Ensimmäisen tarkastelukierroksen (2008–2011) ja toisen tarkastelukierroksen (2012–2016) aikana käsiteltiin kaikkien jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanne.

UPR on lyhyessä ajassa kehittynyt poliittiselta painoarvoltaan merkittäväksi kansainväliseksi mekanismiksi, joka täydentää muita YK:n ihmisoikeusmekanismeja.

UPR-tarkastelu on monivaiheinen menettely, jonka keskiössä on valtioiden välinen vuoropuhelu tarkastelun kohteena olevan valtion ihmisoikeustilanteesta. Vuoropuhelussa muut YK:n jäsenvaltiot esittävät tarkasteltavalle valtiolle kysymyksiä ja suosituksia kansallisesta ihmisoikeustilanteesta. Tarkastelua varten laaditaan kolme asiakirjaa.

Tarkasteltava valtio laatii raportin ihmisoikeustilanteestaan ja edellisellä kierroksella annettujen suositusten täytäntöönpanosta. YK kokoaa yhteen muiden ihmisoikeuselinten jo aikaisemmin antamia päätelmiä ja suosituksia. Lisäksi YK laatii koosteen kansallisen ihmisoikeusinstituution ja kansalaisjärjestöjen lähettämistä näkemyksistä. Vuoropuhelun jälkeen kunkin tarkastelussa olleen valtion tulee puolestaan toimeenpanna hyväksymiään suosituksia soveltuvin osin.

Tämänkertainen tarkastelu päättyy, kun työryhmän raportti hyväksytään ihmisoikeusneuvoston 36. istunnossa syyskuussa 2017. Tällöin Suomen tulee viimeistään ottaa kantaa saamiinsa suosituksiin. Tässä vaiheessa kansallinen ihmisoikeusinstituutio ja kansalaisjärjestöt voivat osallistua vuoropuheluun kommentoiden tarkastelua ja Suomen saamia suosituksia. Suosituksen hyväksyntä ei luo oikeudellista velvoitetta, vaan kyseessä on poliittinen sitoumus.

Ulkoministeriö koordinoi Suomen kolmannen kansallisen raportin laatimisen sekä valmistautumisen Suomen tarkasteluun. Suomen UPR-tarkastelun onnistunut läpivienti on yksi Suomen ihmisoikeustoiminnan lähiajan painopisteistä. Kyseessä on koko valtioneuvostoa koskeva hanke, johon osallistuvat kaikki hallinnonalat.

Periaatteita tarkasteluun valmistauduttaessa ovat muun muassa avoimuus, laajapohjainen konsultointi, valmius luontevaan vuoropuheluun ja itsekriittiseen tarkasteluun sekä kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan koherenssin tärkeys. Suomi pyrkii omalla esimerkillään myös rohkaisemaan muita valtioita noudattamaan tärkeinä pitämiämme periaatteita omissa tarkasteluissaan.

Suomen kansallinen raportti

Suomen UPR-tarkastelua varten laaditaan kolme asiakirjaa, joista yksi on kansallinen raportti. Suomen kolmas raportti annettiin 3. helmikuuta. Kansallinen raportti liitteineen:

pdfSuomen kolmas kansallinen UPR-raportti (englanniksi, PDF, 114 kt)

pdfSuomen kolmannen UPR-raportin liite edellisten suositusten toimeenpanosta (englanniksi, PDF, 291 kt)

Raportissa kerrotaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa ja toisella tarkastelukierroksella (2012) hyväksyttyjen suositusten täytäntöönpanosta. Lisäksi raportissa selostetaan saavutuksia, parhaita käytäntöjä, haasteita ja rajoitteita. Raportin laadinnassa on hyödynnetty samanaikaisesti valmisteltavana olleen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman aineistoa. Liitteessä selostetaan yksityiskohtaisemmin edellisen kierroksen suositusten täytäntöönpanoa.

Suomen vastaus suosituksiin

Suomen ihmisoikeustilannetta koskevaan vuoropuheluun osallistui 70 valtiota ja Suomi sai yhteensä 153 suositusta.

Suomi ilmoitti tarkastelussa ottavansa kaikki saamansa suositukset kansalliseen käsittelyyn. Määräaikaistarkastelun yhteydessä Suomi ilmoitti käyvänsä läpi saamansa suositukset myös kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa, mukaan lukien suositusten tärkeimmät prioriteettialueet sekä niiden täytäntöönpanon seuranta. Suositukset voidaan joko hyväksyä tai ottaa tiedoksi.

Kanta Suomen saamiin suosituksiin on laadittu poikkihallinnollisesti yhteistyössä ministeriöiden kanssa.

Suomi hyväksyy 120 suositusta, osittain hyväksyy 6 suositusta sekä ottaa tiedoksi 27 suositusta.

pdfUPR 2017: Suomen vastaus suosituksiin (englanniksi, 64 kt, 15 sivua)

UPR-tarkastelumenettelystä

Yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun toinen kierros alkoi toukokuussa 2012 ja se saatiin vuoropuheluiden osalta päätökseen marraskuussa 2016, kun UPR-työryhmän 26. istunnon myötä kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilannetta oli tarkasteltu. UPR:n vuoteen 2021 ulottuva kolmas tarkastelukierros alkaa toukokuussa 2017, jolloin Suomi on jälleen ensimmäisten valtioiden joukossa tarkasteltavana.

Maakohtaista ihmisoikeustilanteen tarkastelua varten tarkasteluvuorossa oleva valtio laatii YK:ssa hyväksyttyjen ohjeiden mukaan tiiviin raportin ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten toteutumisesta kansallisesti. Myös YK:n erityisjärjestöt, ohjelmat ja rahastot, ihmisoikeusraportoijat, alueelliset järjestöt, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot sekä muut toimijat, mukaan lukien kansalaisjärjestöt, voivat toimittaa aineistoa käsiteltävän valtion ihmisoikeustilanteesta tarkastelua varten. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kokoaa eri tahoilta saatujen aineistojen pohjalta tarkastelun valmisteluasiakirjat, jotka julkaistaan verkossa toimiston UPR-sivuilla.

Avoin vuoropuhelu

Varsinainen tarkastelun vuoropuhelu suoritetaan Genevessä kokoontuvassa ihmisoikeusneuvoston UPR-työryhmässä, jonka istuntoihin voivat osallistua kaikki YK:n jäsenvaltiot. Vuoropuhelut ovat myös avoimesti seurattavissa suoraan YK:n verkkosivujen kautta. Jokaisen valtion osalta tarkastelussa ja työryhmän raportin työstämisessä avustaa ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltioista arvottu kolmen valtion raportoijaryhmä eli niin sanottu troikka.

Vuoropuhelu etenee siten, että tarkasteltavan valtion ja muiden osallistuvien valtioiden kesken käydään kolme ja puoli tuntia kestävä vuoropuhelu, jossa käsiteltävän valtion ihmisoikeustilannetta tarkastellaan avoimesti. Tarkasteltavan valtion valtuuskunnalle on varattu puheaikaa yhteensä 70 minuuttia. Muille osallistuville valtioille puolestaan on varattu yhteensä 140 minuuttia, joka jaetaan tasan vuoropuheluun osallistuvien valtioiden kesken. Vuoropuhelun perustana toimivat edellä mainitut kolme valmisteluasiakirjaa.

Suositusten määrä yleisesti kasvussa

Vuoropuhelun jälkeen raportoijaryhmä ja UPR-työryhmän sihteeristö laativat yhteistyössä tarkasteltavan valtion valtuuskunnan kanssa vuoropuhelusta työryhmän raportin. Raportti on kooste vuoropuhelussa käydystä keskustelusta, ja se sisältää tarkasteltavalle valtiolle esitetyt suositukset. Valtio voi ilmoittaa alustavan kantansa saamiinsa suosituksiin jo työryhmän hyväksyessä raportin.

Raportti hyväksytään vielä ihmisoikeusneuvoston seuraavassa sääntömääräisessä istunnossa, jolloin tarkasteltavan valtion on viimeistään ilmoitettava kantansa saamiinsa suosituksiin. Tässä yhteydessä raportista käydään vielä tunnin mittainen keskustelu, jolloin myös tarkastelun kohteena olleen valtion kansallinen ihmisoikeusinstituutio sekä kansalaisjärjestöt pääsevät osallistumaan keskusteluun ja kommentoimaan raporttia ja suosituksia. Valtiot ovat itse vastuussa hyväksymiensä suositusten täytäntöönpanosta, josta niiden tulee raportoida neuvostolle, kun ne ovat seuraavan kerran tarkasteltavana.

Kahden ensimmäisen tarkastelukierroksen kuluessa UPR-mekanismi on kehittynyt ja valtioille annettujen suositusten määrä on kasvanut merkittävästi. Tästä syystä muun muassa Suomelle annettavien suositusten määrä tulee todennäköisesti moninkertaistumaan kolmannella tarkastelukierroksella.

Myös Suomi osallistuu aktiivisesti muiden valtioiden käsittelyihin esittämällä tarkasteltaville valtioille kysymyksiä niiden ihmisoikeustilanteesta sekä suosituksia ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Suomen ensimmäisen ja toisen UPR-tarkastelun aineisto on luettavissa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston verkkosivuilla.

Takaisin ylös