Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Puheet, 12.1.2017

Ministeri Soinin puhe Turkin suurlähettiläskokouksessa

Ulkoministeri Timo Soinin puhe Turkin suurlähettiläskokouksessa 11.1.2017.

”Kohti vuotta 2023: Kansallisia arvoja ja globaaleja tavoitteita”

On suuri kunnia ja etuoikeus saada vierailla täällä Ankarassa tänään ja puhua vuosittaisessa suurlähettiläskokouksessanne näin arvovaltaiselle kuulijakunnalle. En voi olla ihailematta sitä, miten Turkin ulkomaaedustustojen verkosto on kasvanut tasaisesti niin, että se kattaa jo melkein kaikki maailman maat.  Tämä on merkki siitä, että Turkki on ottamassa merkittävän poliittisen ja taloudellisen paikan globaalissa kontekstissa. Teillä suurlähettiläillä on keskeinen tehtävä Turkin edustajina ja maan globaalin roolin edistäjinä.

Turkki valmistelee tasavallan 100-vuotisjuhlia vuonna 2023, kun taas Suomi juhlii oman itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaa tänä vuonna.  Nämä ovat meille molemmille merkittäviä virstanpylväitä.

Olemme taivaltaneet pitkän matkan siitä, kun Osmanien valtakunta tunnusti Suomen itsenäisyyden helmikuussa 1918, vain pari kuukautta sen jälkeen, kun Suomi oli julistautunut itsenäiseksi Venäjästä. Suomi oli vuorostaan ensimmäisten Turkin tunnustaneiden maiden joukossa vuonna 1924.

Historian muisteleminen ei tarkoita menneiden vatvomista. Se avaa pikemminkin näkökulmia katsoa tulevaisuuteen ja tunnistaa sen tuomia mahdollisuuksia ja haasteita.

Haluaisin aluksi pohtia kulunutta vuotta ja kartoittaa, mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Viime vuotta leimasi ennakoimattomuus: Brexit, USAn vaalien lopputulos, Syyrian syvenevä kriisi ja vallankaappausyritys Turkissa. Viime vuosi oli kuohunnan ja globaalin epävarmuuden vuosi. Ennakoimattomuus on lisääntyvässä määrin pysyvä olotila niin kansainvälisesti kuin sisäisesti.

Brexit ravisteli Euroopan unionia. Vaikka Suomi menettää sen myötä yhden samanmielisen kumppanin unionissa, meidän ei pidä sulkea ovea kiinni.  Niin EU:n kuin Yhdistyneen kuningaskunnan tulee suhtautua asiaan rakentavasti erosta seuraavien negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi – myös suhteissa naapureihimme ja kumppaneihimme.   EU:n täytyy hoitaa kysymykset, jotka ovat tärkeitä kansalaisille – erityisesti turvallisuutta, muuttoliikettä ja talouskasvua koskevien asioiden osalta.

Maanne kohtasi viime vuoden aikana ennennäkemättömiä haasteita. Suomen hallitus on tuominnut jyrkästi ja selvästi vallankaappausyrityksen demokraattisesti valittua Turkin instituutioita vastaan. Heinäkuun 15. päivän tapahtumat järkyttivät minua henkilökohtaisesti. Olen miettinyt itsekseni ja kysynyt myös suomalaisilta parlamentaarikoilta, miten he reagoisivat, jos Suomen eduskuntaa pommitettaisiin, tv-asema vallattaisiin ja lähes 300 ihmistä tapettaisiin.

Olemme kokeneet epävakauden kielteiset vaikutukset naapurustossamme. Teidän maanne on kärsinyt hirvittävistä terrori-iskuista. Haluan toistaa syvimmän osanottoni uhrien omaisille ja Turkin kansalle. Haluan tehdä asian selväksi eli tuomitsen jyrkästi terrorismin sen kaikissa muodoissa. Seisomme Turkin rinnalla terrorismin torjunnassa.

Lisääntyvä radikalisoituminen, ääriajattelu ja terrorismi ovat kasvavasti läsnä Euroopassa. Terrori-iskujen lukumäärän on nähty lisääntyneen: Pariisi, Nizza, Bryssel, Berliini, Ankara ja Istanbul. Terrorismin hävittäminen tulee viemään paljon aikaa ja vaatimaan paljon poliittista rohkeutta. Mutta meidän täytyy puolustaa avoimia, demokraattisia yhteiskuntiamme ja niitä arvoja, joille ne on perustettu. Terroristien tavoitteena on murentaa meidän arvomme ja periaatteemme. Me emme saa luovuttaa!

Tilanne kaakkois-Turkissa on haastava. Diplomaatteina te tiedätte, että loppujen lopuksi väkivaltaa ei voida ratkaista väkivallalla. Ennemmin tai myöhemmin tarvitaan poliittista ratkaisua.  Toivon hartaasti, että kaikki Turkissa voisivat elää rauhassa ja turvassa. ISILin tai Daeshin, ja PKK:n ja muiden terroristijärjestöjen terroriteot pitää saada loppumaan.

Kuohunnan ja epävarmuuden aikoina tarvitsemme johtotähteä opastamaan meitä sankan sumun läpi. Minulle tällaisia johtotähtiä ovat arvot. Meillä on henkilökohtaisia arvoja ja vakaumuksia ja kansoilla on omat arvorakenteensa. Ja mikä tärkeintä, on olemassa universaaleja arvoja, jotka soveltuvat yhtä lailla kaikkiin ja joista ei tule tinkiä tai joita ei tule lyödä laimin. Suomella ja Turkilla on samat perustavanlaatuiset demokraattiset arvot.

Ymmärrän kuohunnan ja vaikean tilanteen, jonka keskellä maanne on. Olen seurannut Turkin viimeaikaisia tapahtumia ja vaiheita ja olen niistä kovin huolestunut. Demokraattisesti valitun hallituksen toimien tulee olla suhteellisia myös kaikkein vaikeimpina aikoina. Toimien täytyy kunnioittaa täysin demokratian perusperiaatteita, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, kuten sanan ja tiedonvälityksen vapautta.

Koska olen toiminut politiikan parissa vuosikymmeniä, tiedän, millaista on olla oppositiossa. Sen takia katson, että opposition vapaus hoitaa tehtäviään on kiinteä osa parlamentaarista demokratiaa.  Ihmisten vaaleissa ilmaisemaa tahtoa täytyy kunnioittaa. Valtatasapaino on olennainen osa demokraattista järjestelmää. Ajoittain tämä on vaikeaa, mutta se on ainoa keino vahvistaa demokratiaa.

Eri ryhmien välinen dialogi on välttämätöntä kansalliselle yhtenäisyydelle ja valtion häiriönsietokyvylle.

Minulla on vahva henkilökohtainen vakaumus kuolemanrangaistuksesta ja olen huolissani sen mahdollisesta käyttöönotosta Turkissa.  Asia kuluu menneisyyteen. Kuolemanrangaistuksen uudelleen käyttöönotto johtaisi haitallisiin seurauksiin. Toivon, että Turkki ei lähde tälle tielle.

Maani haluaa pitää Turkin lähellä Eurooppaa ja sen arvoja. Nämä ovat EU:n, Euroopan neuvoston ja Etyjin ilmaisemia arvoja.

Turkilla ja Euroopan unionilla on merkittäviä keskinäisiä intressejä ja meidän täytyy rakentaa niiden perustalle. Sekä Turkki että EU hyötyvät siitä, että liittymisneuvotteluja jatketaan ja että EU ja Turkki jatkavat muuttoliikettä koskevaa yhteistyötä.

Suomi pitää Turkin EU:hun liittymistä koskevia neuvotteluja erittäin tärkeinä. Turkille myönnettiin ehdokasmaan asema Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 1999. Siitä lähtien, kun Turkin liittymisneuvottelut aloitettiin, Suomi on kannattanut uusien neuvottelulukujen avaamista heti kun tarvittavat vaatimukset on täytetty.

Me sovellamme samaa lähestymistapaa suhteessa viisumivapauteen. Olemme valmiit jatkamaan eteenpäin heti kun kriteerit on täytetty.  Me olemme käytännön ihmisiä eikä meillä ole oikoteitä sen paremmin kuin kiertoteitäkään.

Suomi on edelleen sitoutunut liittymisneuvotteluihin samoin kuin avoimen vuoropuhelun ylläpitämiseen ja yhteistyöhön demokraattisen ja osallistavan Turkin kanssa. Tarvitsemme kiinteää yhteistyötä, joka hyödyttää molempia osapuolia, kun keskustellaan yhteisellä asialistallamme olevista asioista, kuten muuttoliikkeestä, terrorismista, energiasta, taloudesta ja kaupasta.

Odotan innolla yhteistyön jatkamista Turkin kanssa ja yhteistoimintaa vakauden, vaurauden ja kansalaistemme hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Kunnioitan syvästi sitä, että Turkki on vastaanottanut yli kolme miljoonaa pakolaista ja vastannut heidän tarpeisiinsa. Maanne on kantanut äärettömän raskaan taakan.

Hallitsematon muuttoliike ei ole kenenkään etu. EU:n ja Turkin välinen muuttoliikettä koskeva yhteistyö on onnistunut hyvin.

Sen ansiosta merellä kuolleiden määrä on vähentynyt huomattavasti ja sääntöjen vastaisesti Turkista EU:n puolelle tulleiden määrä on laskenut merkittävästi.   EU:n ja Turkin välisen julkilausuman toimeenpanon jatkaminen on ratkaisevan tärkeää. Suomi on pieni maa ja olemme tehneet enemmän kuin oman osuutemme, mitä tulee uudelleen sijoittamisiin, sisäisiin siirtoihin ja taloudelliseen apuun, ja tulemme jatkamaan samalla linjalla. Olen kannustanut muita EU-maita hoitamaan omat osuutensa. Uusia ongelmia syntyy, jos EU:n jäsenvaltiot eivät noudata yhteisesti sovittuja sääntöjä.

Suomi ja Turkki jakavat kokemuksen siitä, millaista on kun maa sijaitsee Euroopan reunamilla, jossa erilaiset kulttuurit kohtaavat. Tämä kulttuurien välinen kanssakäyminen on palvellut meitä hyvin, rikastaen meitä niin aineellisesti kuin kulttuurisesti.

Toisaalta maidemme maantieteellinen ja geopoliittinen sijainti ei ole tehnyt elämästä aina helppoa.  Viime aikoina olemme molemmat nähneet lähialueidemme muuttuneen yhä haastavimmiksi ja geopoliittisten virtausten valitettavasti voimistuvan.

On ensisijaisen tärkeää tukea Syyrian konfliktin uhreja. Arvosta suuresti Turkin avokätisyyttä sen ottaessa vastaan syyrialaisia pakolaisia.  Suomi on myös sitoutunut hoitamaan oman osuutensa.

Suomi isännöi 24.1. Helsingissä järjestettävän YK:n humanitaarista apua koskevan kokouksen (UN Humanitarian and the Regional Refugee and Resilience plans for Syria and the neighboring countries). Toivomme kovasti näkevämme turkkilaisia ystäviämme tässä kokouksessa.

Arvostan Turkin aktiivista roolia tulitauon fasilitoimisessa yhdessä Venäjän ja Syyrian kanssa. Se johtaa toivottavasti uusiin YK:n alaisuudessa käytäviin Syyrian sisäistä tilannetta koskeviin neuvotteluihin YK:n turvallisuusneuvoston puitteissa. Ilman neuvotteluratkaisua, jossa kaikki asianosaiset tahot ovat mukana, Syyria tulee olemaan edelleen epävakauden ja terrorismin tyyssija.

Olemme nähneet, miten Daesh on kyennyt kukoistamaan Irakin kansan tyytymättömyyden takia. Maailmanlaajuisen Daeshia vastustavan liittouman jäsenenä Suomi on sitoutunut tukemaan pyrkimyksiä sen kukistamiseksi.

Suomi on pieni avoimen talouden maa, joka harjoittaa sääntöperustaiseen kansainväliseen yhteistyöhön ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen viitekehys. Euroopan unioni syntyi mantereen sisäiseksi rauhanhankkeeksi ja sen tulisi omaksua aktiivinen rooli turvallisuusyhteisönä myös tänä päivänä.

Nato-kumppanuus on Suomen turvallisuuspolitiikan keskeinen elementti. Naton läsnäolo ja toiminta on tuonut alueelle turvallisuutta. Suomen Nato-kumppanuus on laaja-alaista. Me haluamme kehittää poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä Naton kanssa voidaksemme vahvistaa turvallisuuttamme entisestään. Arvostan sitä, että Turkki tukee Suomen Nato-kumppanuuden kehittämistä ja luotan sen tukeen.

Suomen ja Venäjän välinen raja on 1340 kilometriä pitkä, mikä merkitsee, että meillä täytyy olla hyvät työsuhteet Venäjän kanssa. Meidän täytyy kyetä toimimaan yhteistyössä alueilla, joissa meillä on yhteisiä intressejä, ja keskustelemaan asioista, joista saatamme olla eri mieltä, niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Menneiden vuosikymmenien aikana turvallisuuden perusta on rakentunut jaetun turvallisuuden periaatteille. Viime vuosina Venäjä on toimillaan haastanut turvallisuusjärjestelmän ytimen.

Voimankäytölle ei ole sijaa eikä oikeutusta. Haluan korostaa, että vaikutusalueisiin jakautunut Eurooppa on historiaa.

Venäjä on toimillaan luonut Eurooppaan jännittyneen turvallisuusympäristön, jolla on kielteinen vaikutus myös Itämeren alueella. Toivomme, että Venäjä tulee omaksumaan yhteistyöhaluisemman roolin tilanteen ratkaisemiseksi.

Lähestyessämme vuotta 2023 meidän tulisi pyrkiä lisäämään rauhaa ja turvallisuutta. Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin viisaat sanat "Rauha kotona, rauha maailmassa" ovat voimassa tänäänkin. Kansalaiset odottavat meiltä rauhaa, turvallisuutta ja vakautta.  Tämä on käynyt entistä selvemmäksi terrorismiaallon, sääntöjen vastaisen muuttoliikkeen ja voimapolitiikan paluun myötä. Rauha on arvo, jota meidän kaikkien tulee vaalia.

Haluaisin korostaa yhtä erityistä, Turkin ja Suomen kansainvälisillä foorumeilla harjoittamien yhteisten pyrkimysten piirrettä, nimittäin rauhanvälitystä.   Rauhanvälitys ja diplomatia ovat kaikkein kustannustehokkaimmat tavat edistää rauhaa ja saada aikaan pysyviä tuloksia.

Turkki ja Suomi ovat toimineet YK:n rauhanvälityksen ystäväryhmien yhteispuheenjohtajina vuodesta 2010 lähtien. Yhteispuheenjohtajuus on ollut menestyksekästä. Kiitän teitä omistautumisestanne asialle ja erinomaisesta yhteistyöstä. Nyt kun paljon on jo saavutettu, meidän tulisi katsoa tuorein silmin, miten jatkamme eteenpäin. Pohdin mielelläni jatkotoimia hyvän kollegani, ulkoministeri Cavusoglun kanssa.

Minua ilahduttaa, että Turkki osallistuu aktiivisesti Helsinki Policy Forum -dialogiprosessiin. Tämä dialogiprosessi helpottaa epävirallisten kontaktien luomista MENA/Gulf -alueen maiden välille ja mahdollistaa vuoropuhelun kestävästä rauhasta ja turvallisuudesta alueella. Toivomme turkkilaisen kollegani saapuvan pian puhumaan kokouksessa.

Minun on mainittava myös kuulemamme myönteiset Kyprosta koskevat uutiset. Genevessä pyritään vakavasti ratkaisemaan Kyproksen kysymys.  Neuvotteluissa ollaan toivon mukaan pääsemässä loppuvaiheeseen. Tuen neuvotteluja kaikin tavoin, kuten Suomi on tehnyt viime vuosikymmenet. Sakari Tuomioja oli ensimmäinen YK:n Kyproksen rauhanvälittäjä vuonna 1963. Toivon, että nykyinen rauhanvälittäjä, Norjan entinen ulkoministeri Eide, tulee olemaan viimeinen rauhanvälittäjä eli onnistumaan tehtävässä. Suomi on välittänyt rauhanturvaajia YK:n rauhanturvajoukkoihin Kyproksella yli 40 vuoden ajan. Olemme tehneet parhaamme tukeaksemme Kyproksen kysymyksen ratkaisua. Yhdistynyt Kypros on mahdollinen ja se avaisi monia muitakin kehityksen väyliä.

Luotan Turkin aktiiviseen tukeen neuvotteluille kattavan ratkaisun saavuttamiseksi. Turkilla on lopputuloksessa ratkaiseva rooli.

Turkilla ja Suomella on poikkeuksellisen hyvät ja lämpimät suhteet monilla tasoilla. Korkean tason vierailuvaihto on aktiivista. Presidentti Erdoğan vieraili Suomessa pääministerikaudellaan vuonna 2013. Presidentti Niinistö vieraili Turkissa arvovaltaisen liikemiesvaltuuskunnan kanssa vuonna 2015. Pääministeri Davutoglu kävi Helsingissä viime huhtikuussa ja samaan aikaan minulla oli ilo isännöidä ulkoministeri Cavusoglun vierailua. Tässä oli vain muutama esimerkki.

Olemme valmistelemassa ensimmäistä yhteistä talous- ja kauppakomission kokousta, joka kokoontuu Helsingissä. Kahdenvälisillä kauppasuhteillamme on pitkä historia.  Käyttämättömiä mahdollisuuksia ja tilaa uudelle liiketoiminnalle on kuitenkin edelleen.

Kulttuurisuhteemme ovat niin ikään pitkäaikaiset. Julkaisemme osana Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksia uuden painoksen ja käännöksen kuuluisasta kirjasta ”Valkoisten liljojen maa”, joka on palvellut merkittävänä kulttuurisena siltana maidemme välillä.

Maidemme diplomaattisuhteiden 90-vuotismerkkipäivä oli 9.12.2016. Ystävyytemme on saavuttanut kypsän iän. Suomen ja Turkin suhteet ovat vahvat, suorat ja läheiset. Ystävien kesken voidaan keskustella myös vaikeista aiheista.  Mikäli joskus on erimielisyyksiä, niistä puhutaan avoimesti ja etukäteen, kuten ystävillä on tapana.

Olen varma, että syvälle juurtuneet, laaja-alaiset ja erinomaiset suhteet Suomen ja Turkin välillä tulevat jatkumaan tulevina vuosina.

Haluan kiittää lämpimästi tästä mahdollisuudesta puhua näin arvovaltaiselle kuulijakunnalle. Turkin suurlähettiläät ja diplomaattikunnan edustajat tunnetaan hyvästä työstään maansa ja sen maineen hyväksi. Haluan kiittää suurlähettiläs Başağaa erinomaisesta työstä suhteidemme edistämiseksi Helsingissä toimimisensa aikana.  On hienoa saada aloittaa uusi vuosi yhdessä turkkilaisten ystävien kanssa.  Toivotan teille kaikkea hyvää vuonna 2017! Rauha kotona, rauha maailmalla!

Tämä dokumentti

Päivitetty 17.1.2017

Takaisin ylös