Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 10.1.2017 | Suomen suurlähetystö, Mexico

Meksikon talouskatsaus: syys-joulukuu 2016

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on johtanut epävarmuuden kasvuun Meksikossa. Valinta on tähän mennessä laskenut peson kurssia ja vaikuttanut ainakin Fordin ja Carrierin Meksikon-investointeihin. Trumpin esiin tuomat kauppapoliittiset toimet ja kotimaisen teollisuuden suojeluun liittyvät toimet vaikuttaisivat Meksikon talouteen.

Kiinalaisrahoitteinen Altán-konsortio on voittanut tarjouskilpailun maanlaajuisen 4G LTE -verkon rakentamisesta. Ainoa kilpailija Rivada hylättiin, koska se ei täyttänyt rahoitukseen liittyviä ehtoja. Rivada on riitauttanut päätöksen.

Energiareformiin liittyvällä neljännellä tarjouskilpailukierroksella kaupattiin oikeudet syvänmeren öljykentille. Kierroksen voittajiksi nousivat muun muassa Exxonmobil, Chevron ja China National Offshore Oil Corporation.

Pääministeri Juha Sipilä ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vierailivat Meksikossa. Mukana matkustivat delegaatiot vastaavasti ICT- ja cleantech-yrityksistä, joiden liiketoimintaa Meksikossa ministerit pyrkivät vauhdittamaan.

Makrotalous

Meksiko

Epävarmuutta Yhdysvalloista. Donald Trumpin vaalivoitto Yhdysvalloissa on dominoinut talouskeskustelua Meksikossa. Vaikutukset nähdään laajalti kielteisinä ja Meksikon arvioidaan olevan siirtymässä epävarmuuden aikaan. Peson kurssi suhteessa dollariin laski heti Trumpin voiton jälkeen noin 10 prosenttia ja oli laskenut tammikuun alkuun mennessä 16 prosenttia verrattuna aikaan ennen Yhdysvaltain vaaleja (viimeisin sykäys alaspäin Ford-uutisen jälkeen, ks. alla).

Meksikon suurimmat huolet kohdistuvat Yhdysvaltain-kauppaan ja investointivirtoihin, joiden pelätään kärsivän, jos Trump toteuttaa vapaakauppaan, tullitariffeihin sekä kotimaisen teollisuuden suojeluun liittyviä toimia. Meksikon viennistä yli 80 % suuntautuu Yhdysvaltoihin ja Meksiko on hyötynyt Yhdysvaltain teollisuuden investoinneista. Fordin päätös perua 1,6 miljardin dollarin investointi San Luis Potosiin ja laajentaa sen sijaan Michiganin tuotantoa ja Carrierin päätös säilyttää osa tuotannosta Yhdysvalloissa Meksikoon siirtämisen sijaan indikoivat, etteivät huolet ole aiheettomia.

Ford ilmoitti tammikuun alussa peruuttavansa Meksikon-investoinnin ja laajentavansa sen sijaan tuotantoaan Yhdysvaltain Michiganissa. Toimitusjohtaja Mark Fields perusteli päätöstä osittain kaupallisilla syillä (kysynnän laskun vuoksi laajennus kaupallisesti järkevämpää kuin uusi investointi Meksikoon), osittain Trumpin mukanaan tuomalla suosiollisemmalla liiketoimintaympäristöllä. Vielä kuukautta aikaisemmin Fields vakuutti Meksikon-investoinnin toteutuvan.

Myös Trumpin siirtolaislinjaukset voivat aiheuttaa kielteisiä talousvaikutuksia Meksikossa. Rahalähetykset Meksikoon nousivat viime vuonna 25 miljardiin dollariin, suuremmiksi kuin öljynviennistä saadut tulot. Suurin osa näistä rahalähetyksistä on Yhdysvalloissa asuvien siirtolaisten lähetyksiä perheenjäsenilleen.

Kasvuennusteita tarkistettu alaspäin. Ensi vuoden talouskasvuennusteita on tarkastettu alaspäin. Esimerkiksi Economist Intelligence Unit laski ennusteensa Yhdysvaltain vaalien jälkeen 1,8 %:iin viitaten epävarmuuteen, jonka arvioi vaikuttavan kielteisesti investointeihin ja yritysten sekä kuluttajien luottamukseen. Ennusteeseen ei ole laskettu mukaan Trumpin hallinnon mahdollisten kauppapoliittisten toimien vaikutuksia.

Kuluvan vuoden talouskasvun odotetaan jäävän hieman alle kahden prosentin, alle vuodentakaisten odotusten (keskuspankin odotus oli 2,5–3,5 %).

Meksiko leikkaa taas. Meksiko ilmoitti syyskuussa 13 miljardin dollarin leikkauksista ensi vuoden budjettiin, jonka senaatti vahvisti lokakuun lopussa. Leikkaukset tarkoittavat budjetin supistuvan ensi vuonna 1,7 % reaalitermeissä. Leikkaukset kohdistuvat lähes kaikkiin hallinnonaloihin, mutta erityisesti kansalliseen öljy-yhtiöön Pemexiin sekä opetusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön toimialoihin.

Meksikon tavoitteena on kääntää velkaantumisaste laskuun. Ensi vuonna Meksiko pyrkii luomaan positiivisen perusjäämän (+0,4 %) ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen (perusjäämä = tulojen ja menojen erotus, kun velan korkomenot vähennetty) ja tavoittelee velkaantumisasteen laskua 0,3 prosenttiyksiköllä 50,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Leikkaukset antavat aihetta odottaa, että julkisella sektorilla nähdään irtisanomisia, operatiivisten kulujen leikkauksia sekä vähemmän julkisia investointeja esimerkiksi tiestön rakentamiseen ja kunnostamiseen. Keskeiset infrastruktuuriprojektit, kuten pääkaupungin uusi lentokenttä ja kaksi rautatiehanketta, pysyvät agendalla. Meksikon 4G-hanke (Red Compartida) ei ole julkisrahoitteinen, eivätkä leikkaukset siten vaikuta siihen.

Budjetin olettamukset makrotaloudellisesta ympäristöstä on laadittu ennen Yhdysvaltain vaaleja. Niihin ei ole laskettu sisään Trumpin hallinnon mahdollisten kauppapoliittisten toimien vaikutuksia ja esimerkiksi peson kurssi on jo pudonnut alle budjetin oletuskurssin.

Fitch heikensi näkymiä. Fitch Ratings heikensi joulukuussa kolmantena luottoluokittajana Meksikon luottonäkymät negatiivisiksi. S&P heikensi Meksikon näkymät negatiivisiksi tämän vuoden elokuussa ja Moody’s maaliskuussa. Kukaan luokittajista ei ole vielä laskenut varsinaista luottoluokitusta.

Inflaatiopaineita. Inflaatio oli marraskuussa lievässä kasvussa (3,3 % vuositasolla), mutta edelleen keskuspankin tavoitevälin sisällä (2–4 %). Keskuspankki nosti joulukuussa ohjauskorkoaan tasolle 5,75 %, korkeimmilleen sitten vuoden 2008. Korotus oli jo viides vuoden sisällä. Pankki perusteli korotusta inflaatiopaineilla ja Yhdysvaltain keskuspankin Fedin korkojen nostamisella. Edellinen korotus tehtiin marraskuussa Yhdysvaltain vaalien jälkeen.

Kaupan ja talouden uutisia

Altán voitti kilpailun Red Compartidasta. Maanlaajuisen 4G LTE -verkon tarjouskilpailu (Red Compartida –hanke) ratkesi 17.11. Altán-konsortion voittoon. Altán jäi ainoaksi tarjoajaksi sen jälkeen, kun Rivadan tarjous hylättiin, koska se ei täyttänyt rahoitukseen liittyviä ehtoja n. 50 miljoonan dollarin suuruisesta vakuudesta.

Hankkeen odotetaan synnyttävän yli 7 miljardin dollarin investoinnit Meksikoon. Altánin takana ovat meksikolaiset Axtel ja Megacable. Altán sitoutuu tarjouksessaan rakentamaan 92 % maan väestöstä kattavan verkon seuraavien seitsemän vuoden aikana. Suurin sijoittaja 33 prosentin osuudella on Morgan Stanleyn infrastruktuurirahasto. Toiseksi suurin sijoittaja 23 prosentin osuudella on Kiina-Meksiko-infrastruktuurirahasto. Rahastoa hallinnoi Maailmanpankin alainen International Finance Corporation. Valtaosa sen varoista on tiettävästi kiinalaisrahaa.

Rivada on riitauttanut hylkäyspäätöksen oikeudessa Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Yhtiön mukaan se täytti rahoitusehdot. Rivada on myös julkisesti valittanut, että Altán sai Meksikon liikenne- ja viestintäministeriöltä luottamuksellista aineistoa, joka hyödytti sitä tarjouksen laatimisessa.

Öljyjätit tulevat Meksikoon. Energiareformiin liittyvän öljy- ja kaasukenttien neljäs ja odotetuin tarjouskilpailukierros ratkesi joulukuussa. Kierroksella huutokaupattiin etsintä- ja porausoikeudet syvänmeren kentille Meksikonlahdella. Meksiko odottaa näiden kenttien kasvattavan maan laskussa ollutta öljyntuotantoa 900 000 bpd:llä seuraavan vuosikymmenen aikana.

Kierrosta pidettiin onnistuneena. Kierroksen voittajia olivat muun muassa China National Offshore Oil Corporation (Kiina), BHP Billiton (Australia), Total (Ranska), Exxonmobil (USA), Statoil (Norja), BP (Iso-Britannia) ja Chevron (USA). Osa tekee ns. farmout-sopimukset kansallisen öljy-yhtiön Pemexin kanssa. China Offshore nappasi huomattavat mahdollisuudet sisältävät kentät Perdido Ford Beltin alueella, jossa Yhdysvaltain puolella rajaa öljyntuotanto on kukoistanut. Voitto ennakoi merkittäviä kiinalaisinvestointeja Meksikoon.

Meksiko on nyt järjestänyt ns. nollakierroksen, jossa Pemexille myönnettiin kenttiä ilman kilpailua, sekä nelivaiheisen ykköskierroksen, joka päättyi syvänmeren kenttien kilpailuttamiseen. Meksiko on jo aloittanut kolmesta tarjouskilpailupaketista koostuvan kakkoskierroksen esivaiheet. Kilpailujen on määrä ratketa vuoden 2017 aikana. Meksikon energiaministeri odottaa, että kilpailuun tulee tulevaisuudessa luultavasti myös liuskekaasukenttiä. Öljy-ja kaasukenttien etsintä- ja porausoikeuksien kilpailutus on osa energiareformia, joka avaa lähes 80 vuotta kansallistettuna olleen öljysektorin yksityisille yrityksille.

Polttoaineen hinta nousi. Meksiko ilmoitti polttoaineen hinnankorotuksista tammikuun alusta lukien. Korotuksen suuruus asettuu noin 14–20 prosentin haarukkaan riippuen maantieteellisestä alueesta ja polttoaineen tyypistä. Korotuksia on tarkoitus päivittää tammikuun jälkeen. Helmikuusta lähtien Meksikossa alkaa polttoaineen hintojen vapauttaminen, joka etenee alueittain vuoden 2017 aikana.

Odotetusti hinnankorotus otettiin kaduilla vastaan kielteisesti. Se on johtanut mielenosoituksiin, liikenneväylien tukkimiseen ja bensa-asemien valtaamiseen. Myös ryöstelyä ja tuhopolttoja on esiintynyt. Monet asiantuntijat odottavat, että bensan hinta nousee deregulaation myötä ja hintojen nousu siirtyy inflaatioon.

Polttoaineen kaupan vapauttaminen on 2013 hyväksytyn energiareformin keskeinen pilari.

Puhtaan energian huutokaupasta 8,9 TWh uusiutuvaa. Meksiko järjesti syyskuun lopussa toisen puhtaan energian huutokaupan, jossa kansallinen sähkökomissio (CFE) sitoutuu ostamaan sähköä yksityisiltä tuottajilta. Kierroksella kaupattiin 4 miljardin dollarin hankkeet (asennettavan kapasiteetin teho 2900 MW, energia per vuosi 8,9 TW/h), joiden voittajiksi valikoitui 23 yritystä. Suurin osa energiasta on aurinko- (54 %) ja tuulivoimaa (43 %). Voittajia ovat mm. Enel (Italia), Iberdrola (Espanja), Zuma Energia (Meksiko), Fotowatio (Espanja), Engie (Ranska) ja Tuto Energy (Meksiko).

Keskuspankin Carstens BIS:n johtoon. Keskuspankin arvostettu johtaja Agustín Carstens ilmoitti jättävänsä tehtävänsä heinäkuussa. Hän siirtyy Kansainvälisen järjestelypankin (Bank for International Settlements, BIS) pääjohtajaksi. Seuraaja ei ole vielä tiedossa.

Meksikon valtiovarainministeriksi nimitettiin syyskuussa sosiaalisen kehityksen ministeri ja entinen ulkoministeri José Antonio Meade Kuribreña sen jälkeen, kun Luis Videgaray oli eronnut tehtävistään. Videgarayn eron taustalla oli poliittinen kohu tuolloin vielä ehdokkaana olleen Donald Trumpin kutsumisesta Meksikoon. Videgaray oli avainroolissa vierailun järjestämisessä. Tammikuun alussa presidentti Enrique Peña Nieto ilmoitti nimittävänsä Videgarayn ulkoministeriksi.

Suomen vienti laskussa. Tullin tilastojen mukaan Suomen tavaravienti Meksikoon oli tammi-lokakuussa yhteensä 208 MEUR. Laskua oli 19 prosenttia edellisvuoteen ja 39 prosenttia kahden vuoden takaisen ennätysvuoden vastaavaan aikaväliin verrattuna. Keskeinen tekijä laskun taustalla on öljy- ja polttoainetuotteiden viennin loppuminen (muodosti vuonna 2014 yli 40 % ja vuonna 2015 yli 15 % Suomen viennistä Meksikoon).

Jos öljytuotteet poistetaan laskelmista, muiden tuotteiden vienti Meksikoon oli laskenut tammi-lokakuussa 2016 neljä prosenttia edellisvuodesta. Arvoltaan merkittävimpien vientituoteryhmien tarkastelu: paperituotteet -7 % (68 MEUR), koneet +38 % (64 MEUR), optiset, lääketieteelliset ja mittauslaitteet -9 % (19 MEUR), sähkölaitteet -63 % (12 MEUR).

Tammi-lokakuussa tuonti Meksikosta oli noussut 177 miljoonaa euroon (+28 % edellisvuoden vastaavaan aikaväliin verrattuna).

Meksiko Latinalaisen Amerikan kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Meksiko nousi kuusi sijaa Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyindeksillä mitattuna sijalle 51/138, joka on maan paras sijoitus vuosikymmeneen. Meksikon edellä indeksissä ovat Panama ja Chile.

Meksiko yhä alueen ykkönen Doing Business -vertailussa. Meksiko putosi Maailmanpankin Ease of Doing Business 2017 –vertailussa 47. sijalle (edellisen vuoden korjattu sijoitus 45:s), mutta säilytti paikkansa Latinalaisen Amerikan ja Karibian ykkösenä. Maa paransi pisteitään sijoituksen laskusta huolimatta. Yrityksen avaamiseen, sähköön ja verotukseen liittyvät pisteet laskivat, omaisuuden rekisteröintiin, rakennuslupiin, sopimuskiistojen ratkaisuun ja maksukyvyttömyyden ratkaisuun liittyvät pisteet nousivat.

EU globaalisopimuksesta toinen neuvottelukierros.  Meksiko ja EU kävivät toisen neuvottelukierroksen 22.–25.11. vapaakauppasopimuksen päivittämisestä. Toisella kierroksella päästiin käsittelemään osapuolten pöytään tuomia kirjallisia ehdotuksia. Neuvotteluista on saatavilla julkinen raportti osoitteessa http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2016/december/tradoc_155175.pdf.

Ministerit Meksikossa. Pääministeri Juha Sipilä vieraili Meksikossa 12.–14.10. Hänen mukanaan matkusti ICT-alan yrityksistä koostuva delegaatio. Vierailunsa aikana Sipilä tapasi muun muassa Meksikon presidentti Enrique Peña Nieton, ministereitä sekä talouselämän johtoa. Sipilä keskusteli Peña Nieton kanssa muun muassa kauppasuhteiden tiivistämisestä ja totesi Suomen seuraavan mielenkiinnolla Meksikon reformeja televiestinnän, energian ja opetuksen aloilla.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puolestaan vieraili Meksikossa 28.11.–3.12. Alkuviikosta Tiilikainen johti suomalaisten cleantech-yritysten vienninedistämismatkaa ja loppuviikosta hän osallistui YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen (COP 13).

Päivitetty 17.1.2017

Takaisin ylös