Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 16.12.2016

Suomalaisen opetuksen vahvuudet näkyvät kehitysyhteistyössä

Suomen pitkäaikainen osaaminen opetuksessa tuottaa tulosta myös monessa kehitysyhteistyön kumppanimaassa.  Erityisen hyviä tuloksia on saavutettu Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa Etiopiassa, Nepalissa ja Mosambikissa.

Nykyisin 90 prosenttia kehitysmaiden lapsista aloittaa koulun. Parannettavaa kuitenkin riittää: peruskoulun keskeyttäminen on yleistä ja opetuksen laatu voi olla heikko. Seuraavan 15 vuoden aikana maailmanlaajuisesti on tavoitteena tehokkaampi koulutus.

Suomi on ollut Etiopiassa mukana kehittämässä koulutusta jo 30 vuotta. Kuva kouluu on Bahir Darista. Kuva: Kirsi Pere/UM
Suomi on ollut Etiopiassa mukana kehittämässä koulutusta jo 30 vuotta. Kuvan koulu on Bahir Darista. Kuva: Kirsi Pere/UM

Suomi tekee kahdenvälistä opetusalan kehitysyhteistyötä Etiopiassa, Mosambikissa, Nepalissa, Myanmarissa, Palestiinalaisalueilla ja Afganistanissa. Lisäksi Suomi tukee Syyrian pakolaislasten koulunkäyntiä Unicefin kautta Turkissa, Libanonissa, Jordanissa ja Syyrian sisällä.

Suomi rahoittaa näissä maissa opetusta ja tukee opettajankoulutusta ja koulujärjestelmän laatua − suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystekijöitä.

Myös useilla kansalaisjärjestöillä opetus on tärkeä osa kehitysyhteistyötä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna noin neljäsosa Suomen opetussektorin kehitysyhteistyörahoituksesta kanavoituu kansalaisjärjestöjen kautta. YK-järjestöistä Unesco ja Unicef ovat tärkeimpiä väyliä opetuksen tukemisessa.

Lisäksi Suomi tukee kehitysmaiden korkeakoulujen osaamisen vahvistavaa ohjelmaa (HEI-ICI), opetushenkilöstön vapaaehtoistyön ohjelmaa Opettajat ilman rajoja, sekä korkeakoulujen yhteistyötä Eritreassa.

Miten Suomi voi hyötyä?

Opetusalan kehitysyhteistyö vahvistaa myös suomalaista osaamista. Kehitysyhteistyön kautta avautuu vaativia asiantuntijatehtäviä kumppanimaiden opetushallinnossa, asiantuntijaorganisaatioissa, oppilaitoksissa, järjestöissä sekä yrityksissä.

Ammatillisen koulutuksen toimijat kuten koulutuskuntayhtymät ovat tulleet mukaan kehitysyhteistyöhön esimerkiksi EU-hankkeiden kautta. Ne ovat laatineet toimintasuunnitelman toisen asteen koulutuksen viennille.

Monet yritykset ovat saaneet kansainvälistä kokemusta ja verkostoja kehitysyhteistyön kautta. Esimerkiksi Egyptissä ja Perussa suunnitellaan nyt opetusyhteistyön kehittämistä kaupalliselta pohjalta.

Opetusministeriö laati alkuvuonna niin sanotun tiekartan koulutusviennin edistämiselle, ja syyskuussa nimitettiin koulutusviennille suurlähettiläs.

Koulutus luo perustaa tasa-arvolle

Koulutuksella on vahva rooli Suomen kehityspolitiikassa. Se tulee esille alkuvuonna hyväksytyn kehityspoliittisen selonteon painopisteissä: naisten ja tyttöjen oikeuksia ja asemaa halutaan vahvistaa sekä parantaa yhteiskuntien demokraattisuutta ja toimintakykyä.

Suomen opetusalan kehitysyhteistyö on myös osa kestävän kehityksen tavoitteita, Agenda 2030:ta. Koulutuksella on oma toimenpideohjelmansa Education Agenda 2030, joka seuraa ja tukee kehitystavoitteiden toteutumista.

Opetusalan yhteistyö perustuu vahvasti ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Vammaisten lasten koulunkäyntioikeutta edistäviä hankkeita Suomella on ollut jo 1980-luvulta asti ja etnisten vähemmistöjen äidinkielen opetuksen hankkeita 2000-luvulta.

Tyttöjen oikeutta koulutukseen on tuettu esimerkiksi yleistä maksutonta perusopetusta edistämällä ja tukemalla maiden koulutusjärjestelmien ja opetuksen laadun kehittämistä. Joissain tapauksissa, kuten Nepalissa, on taloudellisesti tuettu lasten vanhempia, jotta koulunkäynti olisi mahdollista perheen tytöille. Afganistanissa Suomi on tukenut Unescon lukutaitokursseja. Yhteistyössä Unicefin kanssa kouluihin on rakennettu vessoja ja siten vahvistettu erityisesti tyttöjen koulunkäynnin edellytyksiä.

Satu Pehu-Voima ja Hanna Päivärinta

Satu Pehu-Voima työskentelee opetusalan neuvonantajana ja Hanna Päivärinta tiedottajana ulkoministeriössä.

Vammaiset lapset pääsevät kouluun Etiopiassa

Etiopia on edennyt nopeasti koulutustavoitteissaan. Vain 25 prosenttia lapsista aloitti ala-asteen 1990-luvun alussa, nyt luku on yli 90 prosenttia. Suomi on ollut edelläkävijä Etiopian erityisopetuksen kehittäjänä, ja nykyisin entistä useampi vammainen lapsi pääsee kouluun.

Suomi on ollut kehittämässä Etiopian koulutussektoria 30 vuotta, työ alkoi etiopialaisten erityisopettajien koulutuksella Jyväskylän yliopistossa. Nyt pääpaino on opetuksen laadun parantamisessa. Etiopian väkiluku kasvaa vauhdilla: peruskoululaisia on lähes 17,5 miljoonaa, ja luokat ovat suuria.

Myös suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat edistäneet erityisopetuksen ja kaikkia koskevan inklusiivisen opetuksen saamista osaksi virallista koulujärjestelmää.

Yhä useampi lapsi käy koulua Nepalissa

Nepalissa yhtä moni poika ja tyttö pääsee aloittamaan koulunkäynnin. Kuva: Hanna Päivärinta/UM
Nepalissa yhtä moni poika ja tyttö pääsee aloittamaan koulunkäynnin. Kuva: Hanna Päivärinta/UM

Suomen tuki Nepalin opetussektorille on tuottanut tulosta.  Vuosina 2010–2016 tavoitteena oli opetuksen kattavuuden ja koulutuksen tasa-arvon nostaminen sekä laadun parantaminen. Kaikkien syrjäytyneimpien ryhmien koulutusmahdollisuuksiin kiinnitettiin erityistä huomiota ja siihen liittyen laadittiin tasa-arvoa edistävä strategia.

Oppilaiden koulunpääsy vuosiluokilla 1-5 on kasvanut vauhdikkaasti: vuonna 2004 koulussa oli 84.2 prosenttia ikäluokasta ja vuonna 2016 koulussa on jo 96 prosenttia ikäluokasta vuosiluokilla 1-5.  Sukupuolten välinen tasa-arvo perusopetuksessa saavutettiin vuonna 2013.

Suomen asiantuntijatuella Nepalissa on kehitetty myös oppimisen arviointia. Oppimistuloksia voidaan nyt seurata maanlaajuisesti. Arvioinnin tulokset antavat pohjaa opetuksen laadun kehittämiselle.

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 16.12.2016

Takaisin ylös