Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 18.11.2016

Investoinneissa on myös Tansanian metsien tulevaisuus

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen toivotti Dar es Salaamissa suomalaisyritykset mukaan kehittämään Tansanian metsäteollisuutta tehokkaampaan ja innovatiivisempaan suuntaan.

Hän painotti Suomen ja Tansanian saavutuksia metsäsektorilla 40-vuoden yhteistyön aikana, mutta katsoi myös tulevaan, investointipainotteiseen yhteistyöhön.

Suomi ja Tansania järjestivät Dar es Salaamissa metsäkonferenssin, jossa yli 150 osallistujaa 16 eri Afrikan ja Euroopan maasta kokoontui innostumaan Tansanian metsistä.

Darin metsäkonffa, Darin metsäkonffa
Tansanian luonnonvaraministeri Maghembe toivoi Tansaniaan lisää Suomen kaltaisia luotettavia kumppaneita. Metsäkonferenssin avajaisissa ministeri Kai Mykkänen ja oikealla Suomen Tansanian-suurlähettiläs Pekka Hukka. Kuva: Matti Tervo.

Tavoitteena oli saada Tansanian metsäsektorille sen kipeästi kaipaamia investointeja ja kertoa sektorin tarjoamista mahdollisuuksista. Dar es Salaamista 50 hengen delegaatio lähti konferenssin jälkeen vielä tutustumaan eteläisen ylänköalueen plantaasimetsäteollisuuteen.

Suomalaisia yrityksiä oli mukana yli 10, ja Suomi oli muutenkin näkyvästi mukana konferenssissa.  Se järjestettiin yhteistyössä Tansanian luonnonvaraministeriön, kestävän kehityksen Uongozi-insitutuutin, ulkoministeriön ja Finnfundin kesken. Suomen Sambian-suurlähetystö oli houkutellut mukaan avainhenkilöitä Sambian metsäsektorilta.

Tansanian luonnonvaraministeri Maghembe kiitti myös hyvästä yhteistyöstä ja toivoi, että Suomen kaltaisia luotettavia kumppaneita olisi enemmänkin.

Metsät suomalaisten DNA:ssa

”Suomalaisilla on metsä DNA:ssa”, avasi Julian Ozanne oman esityksensä eräänä konferenssin avainpuhujista.

New Forests Companyn toimitusjohtaja kertoi suorasanaisesti ongelmistaan liiketoimintaympäristössä. Hänen viestinsä hallitukselle oli kolmikantainen: tasoittakaa pelikenttä, suosikaa kotimaista ja tukekaa yksityissektorin kehittämistä.

Useissa esityksissä kuultiin, miten tärkeää on, että kasvu metsäsektorilla tulee yksityiseltä sektorilta. Samoin oli esitysten perusteella selvää, että kasvu tulee pääasiassa rakennussektorilta, joka tulee kasvamaan useissa maissa väestön kasvaessa ja urbanisoituessa. Tämä megatrendi vaikuttaa moniin muihinkin metsä- ja puuteollisuuden sektoreihin. Puun kysyntä on valtavaa. Tansaniassa valokeilassa on etenkin energiasektori.

”Energiakriisi ja metsäkato ovat todellisia, puuhiilen ja polttopuun määrä on kasvussa”, totesi Global Environment Fundin Jim Heyes. Tällä hetkellä 90 prosenttia Tansanian energiasta tulee puuhiilestä ja puusta.

”Myös laiton puunhakkuu on syy puukatoon”, muistutti Maailman luonnonsuojelusäätiön asiantuntija Aleksi Heiskanen. Tämä koskee ennen kaikkea luonnonmetsiä, mutta osin myös plantaasimetsiä.

Konferenssin aiheina olivat myös markkinat ja teknologia ja niiden kehittyminen.

Iringan metsä
Tansanian eteläisellle ylänköalueelle istutettua mäntymetsää. Suomen tukema yksityismetsähanke tekee kyläläisistä metsänomistajia. Kuva: Outi Einola-Head.

Teollisuusloikkaa ei odotettavissa

”Kokemus osoittaa, että Afrikassa ei kyetä samanlaiseen laajaan teollisuusloikkaan, kuten vaikkapa Brasiliassa tapahtui 80-luvulla.” kertoili Pöyryn Petteri Pihlajamäki.

Tansanian teollisuus kehittyy pienin askelin, pientilallisten ja PK-sektorin kautta. Monen eri pienteollisuuden kehittyminen yhdessä on kriittistä koko metsä- ja puuteollisuuden kehittymisille.

Logistiikka ja infrastruktuuri ovat suuria pullonkauloja teollisuuden kehittymiselle. Maailmanpankin asiantuntija Yutaka Yoshinon mukaan sähköntarjonta ja infrastruktuuri ovat suurimmat haasteet Tansanian teollisuuden kehittymiselle ja muillekin Afrikan maille.

Finnfundin Jaakko Kangasniemi piti oman esityksensä ympäristöllisistä ja sosiaalisista vastuista. Aihe sai paljon vastakaikua ja esitystä seurannut WWF:n puheenvuoro vielä alleviivasi keinoja, joilla teollisuus voi parhaiten toimia yhteistyössä paikallisyhteisöjen kanssa, kouluttaen, työllistäen ja toimien heidän kanssaan harmoniassa.

Konferenssi oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja osanotto innostunutta. Keskustelu investointien merkityksestä Tansaniassa jatkuu, ja todennäköisesti aiheesta järjestetään etenkin Itä-Afrikassa lisää erilaisia tapahtumia tulevina vuosina.

”Näitä täytyy järjestää vielä muutama, jotta hallituksen ajatusmaailma saadaan kokonaan käännettyä yksityissektoria tukevaksi,” pohdiskeli konferenssiin osaa ottanut toimitusjohtaja Hans Lemm Kilombero Valley Teak Companysta.

Investoinnit ja yhteisrahoitusprojektit, joissa käytetään kehitysyhteistyövaroja, yksityistä pääomaa ja hallituksen julkista tukea teollisuuden kehittämiseksi näyttäisivät toimivan Tansanian kontekstissa.

Matti Tervo

Kirjoittaja työskentelee Tansanian vastuuvirkamiehenä ulkoministeriössä.

Takaisin ylös