Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 7.11.2016

Mosambikista hyviä ja huonoja uutisia ­­–  kaupungit vaurastuvat, maaseutu köyhtyy

Tuoreen tutkimuksen mukaan yhä useampi mosambikilainen on noussut äärimmäisestä köyhyydestä. Mosambik on Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen kumppani, ja Suomella oli tärkeä rooli kansallisen köyhyystutkimuksen toteuttamisessa.

Kaupunkien kehittyessä maan sisäiset hyvinvointierot ovat revähtäneet entistä suuremmiksi. Maan päättäjiltä perätään nyt toimia, joilla maaseudun köyhien ja epävirallisessa taloudessa elävien elinoloja parannetaan.

Mosambikin neljännen kansallisen köyhyystutkimuksen tulokset julkistettiin Maputossa lokakuun lopulla. Tilastollisesti kattavaan otantaan perustuva tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2014. Vastuun aineiston keruusta kantoi Mosambikin kansallinen tilastokeskus. Mosambikin tämänhetkisen talouskriisin, valuutta meticalin arvon romahduksen ja kiihtyvä inflaation köyhyysvaikutukset eivät vielä heijastu tutkimustuloksissa.

Maputo1
Köyhyys on vähentynyt eniten pääkaupunki Maputossa ja sen ympäristössä. Kuva: Laura Torvinen.

Tutkimuksessa köyhyyttä tarkastellaan sekä kulutusköyhyyden että moniulotteisen köyhyyden ja hyvinvoinnin näkökulmista.  Ensimmäinen mittaa köyhyyttä ensisijaisesti väestön ruuankulutuksen näkökulmasta, toinen tarkastelee ihmisten mahdollisuuksia saada peruskoulutusta ja -terveydenhuoltoa, vesi- ja sanitaatiopalveluja sekä mahdollisuuksia hankkia kulutustarvikkeita.

Köyhyys vähenee

Tutkimuksen mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien suhteellinen osuus on vähentynyt sekä kulutusköyhyyden että moniulotteisen köyhyyden mittareiden valossa. Vertauskohteena ovat edellisen köyhyystutkimuksen tulokset vuodelta 2008-09. Kulutuksen perusteella äärimmäisessä köyhyydessä elävien suhteellinen osuus nousee edelleen yli 46 prosentin, vuosina 2008-09 äärimmäisessä köyhyydessä eli lähes 52 prosenttia mosambikilaisista.

Parasta kehitys on ollut pääkaupunki Maputon provinssissa: äärimmäisessä köyhyydessä elävien suhteellinen osuus on laskenut selvästi 55,9 prosentista 18,9 prosenttiin. Myös Maputon kaupungissa kehitys on ollut erittäin myönteistä.

Mosambikin väestö kasvaa nopeasti, lähes kolmen prosentin vauhdilla vuosina 2010-2015. Tämän vuoksi kansallisen köyhyysrajan (30 MT per päivä = noin EUR ,75 vuonna 2014) alla elävien ihmisten lukumäärä on tarkastelujakson aikana noussut. Nyt kansallisen köyhyysrajan alapuolella elää 11,8 miljoonaa ihmistä. Ensimmäisen köyhyystutkimuksen tuloksiin (1996/97) verrattuna köyhien määrä on pysynyt samana, vaikka väestö on samaan aikaan kasvanut noin 50 prosenttia.

Mosambik maaseutu1
Kyläläisiä kaivolla Nicoadalan piirikunnassa. Kuva: Jaakko Jakkila.

Eriarvoisuus kasvaa

Huolestuttavin tutkimustulos on kasvava eriarvoisuus maaseutu- ja kaupunkiväestön sekä maan eri provinssien välillä.  Eriarvoistuminen on kiihtynyt selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Eriarvoisuutta kuvaava Gini-kerroin, jonka vaihteluväli on nollasta yhteen (0 = täydellinen tasa-arvoisuus; 1 = täydellinen eriarvoisuus) on noussut 0,40 tasolta tasolle 0,47.

Pohjoisessa Niassan provinssissa köyhien ihmisten suhteellinen osuus koko maakunnan väestöstä on lähes kaksinkertaistunut 33 prosentista 60,6 prosenttiin.

Raportin pääviesti Mosambikin päättäjille on, että äärimmäisen köyhyyden poistaminen vaatii erittäin johdonmukaisia toimia maaseudun köyhien ja epävirallisessa taloudessa elävien elinolojen parantamiseksi. Tarvitaan investointeja maataloussektorille ja on tuettava varsinkin omavaraistaloudessa eläviä pienviljelijöitä.

Investointeja koulutukseen ja työllisyyteen

Epävirallinen sektori, joka työllistää yhä enemmän työmarkkinoille tulevia nuoria, kärsii alhaisesta tuottavuudesta.  Epäviralliselta sektorilta elantonsa hankkivat ihmiset ovat hyvin haavoittuvia erilaisille ulkoisille tekijöille ja heillä on heikot mahdollisuudet nousta äärimäisestä köyhyydestä. Investoinnit työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseen ja koulutukseen ovat välttämättömiä.

Mosambik maaseutu2
Omavaraistaloudessa elävät pienviljelijät tarvitsevat erityistä tukea. Kuva: Jaakko Jakkila.

Tulosten esittelyä seuranneessa paneelikeskustelussa valtiovarainministeriö, Eduardo Mondlanen yliopisto, OXFAM-järjestö, Maailmanpankki ja WIDER-instituutti jakoivat huolen maan kiihtyvästä eriarvoistumisesta. Keskustelussa kyseltiin, onko maan hallitus todella valmis tekemään johtopäätöksiä köyhyystutkimuksen tulosten perusteella ja tarttumaan tutkimuksen esille nostamiin ongelmiin? Yleisöpuheenvuoroissa painotettiin tarvetta parantaa ihmisten mahdollisuuksia saada tietoa heille kuuluvista yhteiskunnallisista palveluista.

Suomi tukee kehitysyhteistyövaroin valtiovarainministeriön tutkimusosastoa. Se vastasi köyhyystutkimuksen aineiston analysoinnista ja raportin valmistelusta yhteistyössä  WIDER-instituutin ja Eduardo Mondlane-yliopiston tutkijoiden kanssa.

Laura Torvinen

Kirjoittaja on Suomen suurlähettiläs Mosambikissa

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 9.11.2016

Takaisin ylös