Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 5.10.2016 | Suomen suurlähetystö, Nairobi

Kenian kaupallisen toimintaympäristön syksy

Kenian kaupallista toimintaympäristöä kehitetään edelleen useiden lakiuudistusten avulla. Erityisesti pankkilain yhteydessä käyttöönotettu korkokatto, mikä rajoittaa pankkien tarjoamien lainojen sekä pankkitalletusten korkoja, on saanut ristiriistaisen vastaanoton. Kenia ylläpitää aktiivista roolia alueellisena ja kansainvälisenä keskuksena. Kiinan asema on yhä vahva, maan miljardien investoinnit ovat yhä ylitse muiden, mutta haastajia saadaan myös Aasiasta. Kenialle on elintärkeää, että Itä-Afrikan Yhteisön (EAC) ja EU:n kanssa neuvoteltu kauppasopimus saadaan voimaan. Sopimuksen kariutumisella olisi merkittäviä vaikutuksia maan vientisektorille, josta EU-markkinat ovat suurimmat.

Kuva: Suomen suurlähetystö Nairobi
Nostokurjet
Nostokurkia nopeasti kasvavassa Nairobissa.

Korkokatto syksyn ykköstalouspoliittinen puheenaihe

Kenian talouspolitiikan ykkösuutinen oli elokuun 2016 lopussa presidentti Kenyattan allekirjoittama pankkilakiuudistus. Erityisesti pankkien tarjoamien lainojen (ja talletusten) rajoittaminen herätti kipakkaa keskustelua. Lainakatoksi on asetettu neljä prosenttia Kenian Keskuspankin peruskorkoa korkeampi taso, talletusten on puolestaan oltavat vähintään 70 prosenttia peruskorosta. Käytännössä tämä tarkoittaa maksimissaan 14 prosentin lainakorkoa ja vähintään seitsemän prosentin talletuskorkoa.

Kansalaiset ovat ottaneet korkokattopäätöksen riemuiten vastaan edullisemman lainansaannin toiveissa. Lyhyellä aikavälillä tullaan näkemään edullisempia lainakuluja keskivertokansalaiselle tai pk-yritykselle, joilla täyttyy pankin riskikriteerit. Pankkien tehokkuus parantunee, heikommin suoriutuvista lainoista hankkiuduttaneen eroon. Toisaalta huolenaiheena on, että pankit rajoittavat lainansaantia suuremman riskin asiakkailta, joka olisi lakiuudistuksen tarkoitusta vastaan ja supistaisi lainamarkkinoita, mikä voisi puolestaan edistää epävirallisten koronkiskureitten toimintaa. Talletusten minimikorko voi puolestaan ohjata pankkeja siirtymään pois epäkannattavilta talletusmarkkinoilta.

Kenian rahoitusmarkkinat ovat kokeneet lukuisia edistyksellisiä uudistuksia, kuten luottorekisterin perustaminen, pienrahoituksen ja osuuskuntien säännöstely sekä mobiilirahan käyttöönotto. Rahoitusmarkkinat ovat yksi Afrikan toimivimmasta ja tärkeässä osassa maan taloudellisessa kehityksessä. Korkokattopäätöksen jälkeen markkinoille on tullut väliaikaisesti epävarmuutta ja pörssikurssit laskivat parissa päivässä yli kymmenen prosenttia. Todelliset vaikutukset vievät vielä aikaa.

Kuva: Suomen suurlähetystö Nairobi
Nairobi yö
Kenian talouselämän keskus, Nairobin Central Business District, yöllä.

Uusi yrityslaki kehittää kaupallista toimintaympäristöä

Toinen keskustelua herättänyt lakimuutos kesän 2016 aikana oli yrityslain uudistus, joka korvasi ikääntyneen itsenäisyyttä edeltäneen version vuodelta 1948.

Yrityslaki on selvä parannus vanhaan lakiversioon: laki sallii yhden hengen yritysten perustamisen, velvoittaa yritykselle nettisivun ja ottaa laajemmin IT-ratkaisut käyttöön joilla turvataan myös kuluttajat epämääräisten yrittäjien riskiltä. Suuremmille yrityksille tulee raportointi- ja auditointivelvollisuudet. Pankki- ja yrityslakiuudistusten lisäksi konkurssi-, erikoistalousalue-, yritysten rekisteröinti- ja rahoituslakeja on päivitetty. Kenia on tosissaan kehittämässä kaupallista toimintaympäristöön, tästä esimerkkinä Maailmanpankin "Doing Business 2016"-vertailu, jossa maan luokituksen kehitys oli kolmanneksi suurinta.

Aasian jätit kamppailevat Itä-Afrikan kaupallisesta herruudesta

Nairobista on tullut multilateraalisen kauppaan ja kehitykseen keskittyvien huippukokousten keskeinen pitopaikka. Tämä on selkeä osoitus Kenian kasvaneesta kansainvälisestä roolista, sekä myös maan kapasiteetista ja kaupallisesta potentiaalista. Kokousten lisäksi Keniassa on vieraillut paljon suurvaltojen korkean tason edustajia: Yhdysvallat, Iso-Britannia, Japani, Intia, Nigeria, Etelä-Korea, Turkki, Etiopia, Israel sekä lukuisten Afrikan maiden johtajat ovat vierailleet Nairobissa viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan presidentti Kenyatta on tehnyt runsaasti ulkomaanmatkoja, mm. Ranskaan, Saksaan ja Italiaan.

Kenian vahva talouskasvu ja potentiaali eivät ole jääneet huomaamatta ulkovalloille. Kiina on toiminut Keniassa aktiivisesti jo vuosikymmenten ajan sekä taloudellisista että geopoliittisista intresseistä. Kenian strateginen merkitys itäisen Afrikan porttina, jota Tansania pyrkii haastamaan, on Kiinalle tärkeä. Kiinalaisten megaluokan infrastruktuuri-investoinnit jakavat mielipiteitä. Suuret liikenneverkoston kehityshankkeet ovat merkittäviä logistiikan kehittämisessä. Kiinan tapauksessa laatu vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Kiinalaiset tuovat omia työmiehiään, mutta hankkeissa työllistyy myös tuhansia kenialaisia. Kiina keskittyy luonnonvarojen hankintaan, ainakin lyhyellä aikavälillä. Kiinan joulukuussa 2015 julkistama 60 miljardin dollarin Afrikka-ohjelmasta (valtaosa lainoina) tuntuva osa tulee kohdentumaan Itä-Afrikkaan. Samalla vienti Keniasta Kiinaan on kasvussa Kiinan siirtyessä enemmän kulutustaloudeksi.

Intian pääministeri Modin vierailulla kävi selväksi, että Intialla on myös kasvava kiinnostus Keniaan, ja Itä-Afrikkaan. Intialla on vahvat ja perinteikkäät kaupalliset – ja kulttuuriset – suhteet Itä-Afrikassa.

Japani on myös tulossa vahvasti alueen markkinoille. Elokuussa 2016 järjestetty TICAD (Tokyo International Conference on African Development)-huippukokous toi kymmeniä valtioiden päämiehiä jälleen Nairobiin.  Japani (kuten Suomikin) profiloituu korkean laadun kumppanina. Japani haluaa näpäyttää kiinalaisia kyseenalaisen laadun ja arveluttavan toimintakulttuurin osalta. Japani on sitoutunut käyttämään paikallisia työntekijöitä, mutta vaatii myös Kenialta tehokasta kaupallista toimintaympäristöä. TICAD:n aikana Japani julkisti 30 miljardin dollarin sitoumukset infrastruktuuri-, opetus- ja terveyssektorien kehittämiseksi Afrikassa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Kuva: Suomen suurlähetystö Nairobi
Kahviplantaasi
Kahviplantaasi Kiambussa

Alueellinen integraatio vaarassa romuttua

Kenia on onnistunut hyödyntämään taloudellisesti alueellista integraatiota suhteellisen tehokkaasti. Sekä Uganda että Tansania, jotka myös Itä-Afrikan Yhteisön (EAC) jäsenmaita, ovat kolmen suurimman vientimaan joukossa vastaten yhdessä noin viidenneksestä Kenian viennistä. Silti, EU on Kenian suurin vientimarkkina.

EU:n ja EAC:n välillä neuvoteltu Economic Partnership Agreement (EPA) oli tarkoitus allekirjoittaa ja ratifioida syyskuun 2016 loppuun mennessä. Neuvotteluprosessi on takkuillut erityisesti Tansanian vastustaessa sopimusta.

Verovapaa ulkomaankauppa EU-markkinoille mahdollistaa jopa miljoonien kenialaisten työpaikat erityisesti kukka- ja maataloussektorilla. Jos vientituotteita ryhdytään verottamaan EU-markkinoilla, kenialaisista kukista, kahvista, teestä ja vihanneksista tulee käytännössä kilpailukyvyttömiä. Kenian kanta on selvä: alueen ainoa ei-vähiten kehittynyt (LDC) maa häviää EPA-sopimuksen mahdollisesta kariutumisesta eniten. Muilla alueen mailla on LDC-statuksen johdosta myös muita helpotteita. Pattitilanteen johdosta EPA-sopimuksen määräaikaa jatkettiin tammikuun 2017 alkuun.

Kuva: Tunapanda
Tunapanda
Nuoria oppimassa koodausta Tunapanda-järjestössä Kiberan slummissa Nairobissa.

Suomalaisyrityksille lukuisia mahdollisuuksia

Kenian markkinoilla on pula laadukkaista ja kestävistä ratkaisuista. Huonolaatuisiin tuotteisiin on kyllästytty, ainakin niillä kenellä on varaa valita. Ja varakkaita Nairobista löytyy runsaasti, sen havaitsee esimerkiksi korkeatasoisesta autokannasta ja ostoskeskusten rakennustahdista. Kenia on Afrikan edelläkävijöitä mobiiliteknologian hyödyntämisessä. Kenia on osoittanut kykenevänsä omaksumaan moderneja ratkaisuja, kuten mobiilirahan käyttö, jota käyttää valtaosa kansasta. Tuoreessa Thomson Reutersin "sosiaalisen yrittäjyyden" vertailussa Nairobi sijoittui viiden potentiaalisimman kaupungin joukkoon. Vertailu on vain yksi esimerkki Kenian edellytyksestä uusien innovaatioiden hyödyntämiseen ja edelleen kehittämiseen. Kenian startup-ympäristö on epäilemättä itäisen Afrikan kehittynein. Keniassa ollaan herkkiä ja proaktiviisia uusille ja innovatiivisille ratkaisuille, ajatusmaailma josta voisi ottaa mallia muuallakin.

Ramses Malaty

Kirjoittaja työskentelee edustuston päällikön sijaisena Suomen suurlähetystössä Nairobissa.

Päivitetty 6.10.2016

Takaisin ylös