Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 22.9.2016

Tukea sinne, missä tarve on suurin

Suomi vastaa maailman kriiseihin suuntaamalla aiempaa enemmän kehitysyhteistyötään Afrikan ja Lähi-idän hauraisiin maihin ja kriisialueille. Tuloksia on jo tullut.

Koulutusyhteistyö, työpaikkojen luominen ja naisten aseman parantaminen ovat kehitysyhteistyön keinoja pureutua muuttoliikkeen perussyihin. Näin voidaan vahvistaa rauhan edellytyksiä ja antaa ihmisille paremmat eväät tulla toimeen omassa maassaan.

Siirtolaisuus- ja pakolaiskysymykset ovat tällä viikolla puhuttaneet myös YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetyissä huipputapaamisissa. Päättäjät hyväksyivät New Yorkissa julkilausuman, jossa sitoudutaan muun muassa suojelemaan naisten oikeuksia sekä järjestämään koulutusta pakolaisille ja siirtolaisille.

Suomalaiset kannattavat vahvasti kehitysyhteistyön suuntaamista hauraisiin maihin ja kriisialueille. Tänä vuonan tehdyn mielipidemittauksen mukaan valtaosa vastaajista uskoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisien syntymistä ja vähentää ihmisten tarvetta lähteä kotimaastaan.

Somalia
Sairaanhoidon opiskelijoita Somalian Puntmaassa. Kuva: Aaro Ylitalo.

Naiset ja tytöt hyötyvät Somaliassa

Maailmanpankin jälleenrakennusrahasto kehittää Somalian julkisen talouden hallintaa ja verotusta sekä elvyttää maan tuottavia sektoreita. Suomi on liittynyt rahastoon neljän miljoonan euron tuella. Yhdessä talouden nousun myötä kohennetaan työllisyyttä ja elinkeinoja.

Suomi on vahvasti mukana kehittämässä Somalian terveyspalveluja. YK:n lastenrahasto UNICEFin hallinnoima YK:n terveysohjelma on parantanut äitien ja lasten terveyspalveluiden laatua ja saatavuutta. Ohjelman tukemissa synnytysklinikoissa on hoidettu jo satojatuhansia synnytyksiä, ja äiti- ja lapsikuolleisuus on laskenut selvästi. Samalla iso osa Somalian lapsista on saatu ohjelman rokotuskampanjoiden piiriin.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM toteuttaa hanketta, joka vahvistaa Somalian terveyssektoria. Suomen somali-yhteisöön kuuluvat lääkärit ja sairaanhoitajat osallistuvat terveydenhoitojärjestelmän kehittämiseen kouluttamalla paikallisia terveysalan työntekijöitä. Lähes 1000 terveysalan työntekijää on jo saanut koulutusta.

Somalimaan ja Puntmaan terveydenhuolto on parantunut selvästi. Hargeisan sairaalaan on perustettu dialyysi- ja tehohoitoa antavat osastot sekä hammashoitola, jotka ovat alansa ensimmäiset julkisen sektorin palvelut Somaliassa.

Synnytykset ovat turvallisempia ja äidit jäävät entistä useammin henkiin. Parempi hoito on pudottanut vastasyntyneiden keskosten kuolleisuusluvut Hargeisan keskussairaalassa  24:sta prosentista viiteen prosenttiin.

Koulutus avaa ovia Eritreassa

Eritrea on kansainväliseltä yhteistyöltä sulkeutunut valtio ja kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin. Koulutusta ja työmahdollisuuksia vailla olevat nuoret ovat lähteneet sankoin joukoin naapurimaihin ja kohti Eurooppaa paremman elämän toivossa. Välimeren kautta Eurooppaan tulevista pakolaisista eritrealaiset olivat vuonna 2015 toiseksi suurin ryhmä.

Vuosi sitten käynnistynyt suomalaisten ja eritrealaisten korkeakoulujen välinen yhteistyöohjelma kehittää Eritrean korkeakoulujen opetusta, tutkimusta ja opettajankoulutusta.

Eritrean nuorissa yliopistoissa on pulaa kaikesta, opetukseen tarvitaan pätevää henkilöstöä ja oppimateriaaleja. Myös tutkimus- ja opetus- sekä maisteri ja tohtoriohjelmat kaipaavat kehittämistä. Tarpeisiin vastataan vahvistamalla yliopistojen verkko-oppimista, opetuksen resursseja ja palveluita.

Ohjelma tarjoaa parempia tulevaisuudennäkymiä maahan jääville nuorille sekä tuottaa koulutettua työvoimaa maan työmarkkinoille.

Syyrian pakolaiset
Syyrian pakolaiset käyvät koulua Libanonissa. Koulutusta ovat järjestäneet YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja YK:n lastenrahasto UNICEF. Kuva: Milma Kettunen.

Työtä ja turvaa Syyrian pakolaisille

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on perustanut Za’atarin pakolaisleirille Jordaniaan kolme naistenkeskusta. Ne tarjoavat naisille ja tytöille turvapaikan lisäksi työtä, ammattikoulutusta, päivähoitopalveluita, lukutaito-opetusta ja suojaa väkivallalta. Suomi on tukenut keskuksia puolella miljoonalla eurolla, ja uusi 1,5 miljoonan euron tuki on luvattu vuosiksi 2017-2018.

Keskuksissa käy noin 750 naista ja tyttöä kuukaudessa, ja 172 naista on jo saanut työtä niissä. Leirin miespuolisten johtajien kanssa on tehty työtä perheväkivallan saamiseksi kuriin, ja työn tuloksena väkivalta on vähentynyt 20 prosentilla.

Hankkeen kautta on tuettu sekä Syyrian pakolaisnaisten että jordanialaisten naisten työllistymistä paikallisyhteisöissä, joissa valtaosa syyrialaispakolaisista asuu. Tarjotun ammattikoulutuksen turvin 80 jordanialaisnaista on saanut töitä alueen tekstiilitehtaissa.

Tänä vuonna Suomi on luvannut Syyrian ja sen lähialueiden ihmisten auttamiseen 25 miljoonaa euroa.  Apu käytetään lasten koulunkäyntiin sekä naisten oikeuksien ja työmahdollisuuksien edistämiseen. Nuorten työllisyyttä kohennetaan hyödyntämällä innovaatioita ja tietoteknologiaa.

Kaikkiaan Suomen kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu Syyrialle ja sen lähialueille on yhteensä noin 106 miljoonaa euroa vuosina 2011–2016.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla

Takaisin ylös