Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 2.8.2016 | Suomen suurlähetystö, Kiova

Ukrainan energiasektorilla takaisinvirtausta

Lupaavasti alkaneet uudistukset Ukrainan energiasektorilla kangertelevat. Samalla kun energianhukka on erittäin mittavaa, hallitus valmistele energiatehokkuusrahaston perustamista.

Itä-Ukrainan konflikti heikentää maan hiilivarantoja ja hiilen toimitusvarmuutta. Toimitushäiriöt johtavat nopeasti sähköpulaan. Takaisinvirtauskaasun ja vähentyneen kulutuksen ansiosta Ukraina pärjää ainakin loppusyksyyn asti ilman suoraan Venäjältä ostettavaa kaasua. Valtiollinen kaasujätti Naftogaz kampanjoi Nord Stream 2 -hanketta vastaan taloudellisiin seikkoihin vetoamalla.

Lupauksia energiatehokkuudesta ja energiahukkaa

Ukrainan energiasektorilla puhuttaa edelleen eniten uuden hallituksen keväinen päätös nostaa kotitalouksien käyttämän kaasun hinta markkinahintojen tasolle. Oppositiopuolueet rummuttavat kustannusten nousua hallituksen taivalta vaikeuttaakseen. Hallitus vastaa sanomalla, että korotukset kompensoidaan sosiaalituella kaikille niille, joilla ei ole varaa maksaa. Syksyn tullen noin 50 prosenttia kotitalouksista arvioidaan olevan valtion tukijärjestelmän piirissä.

Osittain valtion kustannukset siis vain siirtyvät energiamomentilta sosiaalisektorille. Tämän vuoden budjetissa tukiaisille on varattu yhteensä yli kaksi miljardia euroa ja summan arvioidaan kasvavan ensi vuonna jopa kolmeen miljardiin euroon.

Lupaavasti alkanut energiasektorin reformointi, korruptiosta puhdistaminen ja yksityistäminen kangertelee. Alan sääntelyyn tarkoitetun regulaatiolain toista eli lopullista käsittelyä on parlamentissa lykätty toistuvasti sääntelyelimen vallanjakoa koskevien erimielisyyksien vuoksi. Sähkölaki on juuttunut komiteoihin.

Lainsäädännön mahdollisen hyväksymisen jälkeen alkaa muutosten kannalta vähintään yhtä tärkeä toimeenpanovaihe, joka kestää ja on altis koiruuksille. Myös valtiollisen Naftogazin kaasunsiirron monopolin pilkkominen on myöhässä.

Energiatehokkuutta haluttaisiin parantaa ainakin juhlapuheissa. Hallitus on maalaillut, että tämän vuoden loppuun mennessä säädetään tarvittava lainsäädäntö, jotta energiatehokkuusrahasto voidaan perustaa vuoden 2017 aikana. Kaasulaskujen kompensoimisen sijaan rahaa pitäisi rahaston avulla käyttää enemmän energiatehokkuutta lisääviin investointeihin. Rahaa rahastoon odotetaan valtiolta, investoijilta ja läntisiltä kumppaneilta.

Samalla karu todellisuus hukkaan menevän energian suhteen esimerkiksi kaasusektorilla on se, että Ukraina käyttää asuinrakennusten lämmittämiseen nyt vuodessa arviolta noin 18 miljardia kuutiometriä kaasua, josta kaksi miljardia kuutiometriä häviää jo matkalla vanhojen kaasuputkien vuotaessa ja jopa seitsemän miljardia haihtuu ilmaan vanhojen, neuvostoaikaisten rakennusten lämmitysjärjestelmistä. Puolet menee siis harakoille, työsarkaa riittää vielä pitkään.

Hiili- ja kaasutrapetsia

Ukraina tarvitsee edelleen hiiltä myös Itä-Ukrainan kapinallisalueilta sähkövoimaloihinsa. Rahat tästä kaupasta valuvat kyseenalaisiin taskuihin.

Kesäkuun loppupuolella hiilitoimitukset separatisteilta katkeilivat. Samaan aikaan lämmin ilmamassa vyöryi Ukrainaan. Nopeasti oltiin tilanteessa, jossa sähkökatkot uhkasivat ja energiaministeriö vetosi kansalaisiin kulutuksen pienentämiseksi. Varakaasuvoimaloita käynnistettiin ja sähköä ostettiin myös Venäjältä. Melko ohuella pohjalla siis mennään edelleen ja pahimmillaan kuumana nytkin jatkuvan kesän aikana joudutaan syömään hiilivarastoja, joita pitäisi kerätä talven varalle.

Kaasumarkkinoilla päivän sana on takaisinvirtaus Euroopasta. Ukraina käyttää nyt venäläiskaasua vain tämän mutkan kautta, "kunnes hinnasta sovitaan". Lisäksi Ukrainalla on omaa kaasuntuotantoa. Hukkaan menevästä kaasusta huolimatta kulutusta on pystytty myös vähentämään. Syinä ovat mm. räikeimpään ylikäyttökorruptioon puuttuminen, taloustilanteen vuoksi yritysten vähentynyt kulutus sekä Krimin ja kapinallisten Donbasin poistuminen toistaiseksi Ukrainan kaasuhuollon piiristä.

Näissä olosuhteissa Ukrainan ei ole tarvinnut ostaa kaasua suoraan Venäjältä sitten viime marraskuun. Kiova on jopa intoutunut julistamaan, että viime talvesta selvittiin kokonaan ilman venäläiskaasua, vaikkakin todellisuudessa Ukrainan Naftogaz osti ja sittemmin käytti Venäjän Gazpromilta viime vuoden loppusyksystä kaasua juurikin talvikaudesta selviämistä varten.

Donbasin kapinallisalueet käyttävät nyt suoraan Venäjältä pumpattavaa kaasua, josta Ukraina ei suostu maksamaan, vaikka Venäjä tästä kasvavaa kaasuvelkakirjanpitoa pitääkin.

Riippuvuudesta kärsineen potilaan vieroitushoito etenee, mutta ensi talven osalta Ukrainan "omavaraisuusaste" on vielä hieman epäselvä. Sääfaktori on jälleen merkittävä, kylmä talvi lisäisi luonnollisesti kulutusta. Markkinahintaista kaasua saatetaan tänäkin myöhäissyksynä ostaa Venäjältä. Ukraina on jo ilmaissut toiveensa EU-komission, Venäjän ja Ukrainan trilateraalikaasuneuvottelupöytään palaamisesta.

Vuoden 2016 ensimmäisellä kolmanneksella Ukraina toi (takaisinvirtaus)kaasua Euroopasta noin 2,9 miljardia kuutiometriä, yli 560 miljoonalla dollarilla. Tuodun kaasun keskihinta tuhatta kuutiometriä kohden laski huhtikuussa noin 177 dollariin. Ukraina ostaa nyt kaasua "omalla rahalla", syksyn ostot on suunniteltu Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Maailmanpankin myöntämien lainojen varaan.

Nord Stream 2 "ei kannata"?

Nord Stream 2 -hanke vähentäisi toteutuessaan Ukrainan kautta kulkevan kaasun ja Ukrainan tästä keräämien transito-maksujen määrää merkittävästi. Se myös heikentäisi maan strategista asemaa tärkeänä kaasun kauttakulkumaana. Ukraina vastustaakin hanketta selväsanaisesti.

Naftogaz on todennut, että venäläiskaasun toimitukset Eurooppaan vuonna 2020 perinteistä Ukraina-reittiä pitkin olisivat paljon kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin Nord Stream 2. Jos transito-kaasun määrä vuodessa olisi 110 miljardia kuutiometriä, kustannukset olisivat Naftogazin mukaan neljä kertaa alhaisemmat kuin Nord Stream kahdella.

Jos taas kaasun määrä olisi nykyisen 70 miljardin kuutiometrin vuositasolla, Ukrainan kautta olisi valtionyhtiön mukaan kolme kertaa halvempi tuoda kaasua. Naftogaz myös varoittaa ongelmista kaasuntoimituksessa itäiseen Keski-Eurooppaan, Etelä-Eurooppaan ja Turkkiin Nord Stream 2 -hankkeen toteutuessa, koska näillä alueilla on sen mukaan heikot kaasuputkiyhteydet Saksaan, jota kautta Nord Stream 2 kaasu pitäisi jakaa eteenpäin.

Venäjän Gazprom on ilmoittanut hyvin toisensuuntaisista luvuista sekä aikeistaan poistaa osa, jopa 4 300 km Ukrainan-reitille johtavista kaasuputkistaan, mikä luonnollisesti vähentäisi selvästi Ukrainaan tai Ukrainan kautta kulkevan kaasun potentiaalista määrää.

SL Kiova 2.8.2016

Sampo Saarinen

Päivitetty 7.10.2016

Takaisin ylös