Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Lehdistötiedotteet, 12.7.2016

Kehitysyhteistyötä pidetään tärkeänä pakolaiskriisien ehkäisyssä

Tiedote 137/2016
12.7.2016

Suomalaisista 84 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai melko tärkeänä. Jopa 80 prosenttia katsoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisien syntymistä ja vähentää ihmisten tarvetta lähteä kotimaastaan. Suomalaiset arvostavat etenkin ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnan toimivuuteen tähtäävää työtä, kuten koulutuksen, vesihuollon, terveydenhuollon ja hyvän hallinnon kehittämistä.

Tulokset käyvät ilmi tiistaina 12.7. julkaistusta kehitysyhteistyötä koskevasta mielipidekyselystä.

”On ilo huomata, että suomalaiset tunnistavat kehitysyhteistyön merkityksen muuttoliikkeen ja muidenkin globaalien kriisien ratkomisessa. Toisin kuin yleisestä ilmapiiristä voisi päätellä, ihmiset ymmärtävät ja kannattavat kehitysyhteistyötä aiempaa enemmän”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

”Asiasta on viimeisen vuoden aikana keskusteltu paljon, ja nyt ihmiset ymmärtävät yhteyden kehitysmaiden jaloilleen nousemisen ja hallitsemattoman maahanmuuton paineiden vähentämisen välillä. Jos on turvaa, työtä ja toimeentuloa, ihmisillä on näkymä tulevaisuuteen omassa kotimaassaan, eikä pois ole pakko lähteä”.

Suomalaiset näkevät kehitysyhteistyön merkityksen ennen kaikkea pitkävaikutteisessa työssä, kuten esimerkiksi demokratian ja hyvän hallinnon vahvistamisessa sekä koulutuksessa ja tasa-arvotyössä.

Suomalaiset eivät halua lisää leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin

Valtaosa suomalaisista (62 %) pitäisi kehitysyhteistyöhön käytettävät määrärahat nykyisellä tasolla. Leikkaamista kannattavien määrä on vähentynyt viime vuoden 26 prosentista 18 prosenttiin.

Vastaajien ikä, sukupuoli, koulutustaso ja puoluekanta vaikuttavat jossain määrin asenteisiin. Kaikkein nuorimmat, alle 25-vuotiaat vastaajat uskovat vahvimmin kehitysyhteistyön rooliin pakolaiskriisien ehkäisyssä. Yliopistotutkinnon suorittaneista 35 prosenttia lisäisi määrärahoja, kun taas ammatillisen tai pelkän peruskoulutuksen saaneista vain 11 prosenttia on lisäämisen kannalla.

Kehitysyhteistyön tuloksista tarvitaan lisää tietoa

Yli puolet vastaajista (61 %) on täysin tai melko lailla sitä mieltä, että Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista. Luottamus kehitysyhteistyön tuloksiin on kuitenkin viimeisen 15 vuoden ajan vähentynyt hitaasti, mutta johdonmukaisesti.

”Hallitusohjelman mukaiset leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin on nyt tehty, ja on aika suunnata katse eteenpäin. Määrärahoja on tänä vuonna käytettävissä runsaat 800 miljoonaa euroa. Tämäkin tutkimus osoittaa, että meillä on todistustaakka siitä, että teemme vaikuttavaa ja tuloksekasta työtä”, Mykkänen toteaa.

”Suomalaiset arvostavat kehitysyhteistyössä sellaista toimintaa, joka tähtää kehitysmaiden ihmisten elintärkeiden perustarpeiden turvaamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi vesihuollon, koulutuksen ja terveydenhuollon kehittäminen. Näillä sektoreilla avun merkitys on usein suoraan ja nopeasti nähtävissä, ja pienikin rahallinen panostus voi saada aikaan merkittävän parannuksen,” Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen analysoi.

Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten touko-kesäkuun aikana 1004 yli 15-vuotiasta suomalaista henkilökohtaisin käyntihaastatteluin. Tutkimus tehtiin ulkoministeriön toimeksiannosta. Ulkoministeriö on selvittänyt kansalaisten näkemyksiä kehitysyhteistyöstä vuosittain vuosituhannen alkuvuosista alkaen.

Poimintoja tuloksista:

  • Kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa erittäin tai melko tärkeänä pitää 84 % suomalaisista (2015: 87 %), melko tai erittäin vähämerkityksisenä 13 % (2015: 12 %).
  • Kansalaisista 80 % luottaa, että kehitysyhteistyöllä voidaan ennaltaehkäistä pakolaiskriisejä, ja 24 % katsoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisiä merkittävästi.
  • Tärkeimpiä keinoja pakolaiskriisien ehkäisyssä ovat kansalaisten mielestä demokratian, hyvän hallinnon, tasa-arvon ja koulutuksen tukeminen kehitysyhteistyön kautta sekä rauhanvälitys.
  • Kehitysyhteistyön määrärahojen lisäämistä kannattaa 18 % (2015: 11 %), ennallaan pitämistä 62 % (2015: 61 %), leikkaamista 18 % (2015: 26 %), kantaansa ei osaa sanoa 2 % (2015: 3 %).
  • Suomen kehitysyhteistyötä pitää tehokkaana ja tuloksellisena 61 % suomalaisista, eri mieltä on 31 %.
  • Suomen antamaa humanitaarista apua erittäin tai melko tärkeänä pitää 84 % suomalaisista (2015: 90 %), melko vähämerkityksellisenä tai yhdentekevänä 15 % (2015: 8 %).
  • Kansalaisista 34 % on kuullut uusista YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Tavoitteista tärkeimpinä suomalaiset pitävät nälän poistamista, puhtaan vedensaannin varmistamista ja terveellisen elämän sekä hyvinvoinnin takaamista kaikille.
  • Suomen kehitysyhteistyön toimintamuodoista tärkeimpänä pidetään Euroopan unionin kautta tehtävää kehitysyhteistyötä (25 %), (2015: humanitaarinen apu 34 %). Vähiten tärkeäksi koetaan yksityisen sektorin tukeminen.
  • Tehokkaimpana keinona auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä suomalaisista 58 % pitää verojen maksamista (2015: 52 %).
  • Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2016 -tutkimusraportti ja edellisten vuosien raportit

Lisätietoja: Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen, p. 050 375 9008, juho.rahkonen@taloustutkimus.fi, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin erityisavustaja Suvi Aherto, puh. 050 349 6121
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi

Tämä dokumentti

Päivitetty 28.7.2016

Takaisin ylös