Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 21.6.2016 | Suomen suurlähetystö, Berliini

Saksasta terveyden alalta löytyy potentiaalia suomalaisyrityksille

Terveysteknologiatuotteiden viennin arvo Suomesta on kasvanut viime aikoina. Suomessa on myös hyvää terveydenhuollon alan osaamista.  Saksassa puolestaan on kysyntää; Saksan demografinen kehitys, lääketeollisuuden kehitys ja kasvava terveystietoisuus luovat kysyntää terveyteen liittyville tuotteille ja palveluille Saksassa.

Terveysalan yritykset ovat yrityskyselyissä pitäneet tulevaisuudennäkymiä hyvinä. Alalla tehdään erityisten paljon tutkimusta, kyseessä on vahvasti korkeaan teknologiaan nojaava ala.  Yksi teema, joka on ollut viime aikoina paljon esillä, on alan digitalisointi ja siihen tarvittava osaaminen, kun haasteena on toiminnan tehostaminen. Tässä suomalaisyrityksillä voi olla erityisesti annettavaa.

Markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille voi löytyä paitsi viennistä Suomesta Saksaan, myös saksalaistoimijoiden toimitusketjuihin osallistumisesta.

Talousministeriön tutkimus terveystaloudesta osoittaa sektorin merkityksen Saksassa

Se, että terveystaloudessa on potentiaalia, ilmenee hyvin talousministeriön maaliskuussa 2016 julkaisemasta tutkimuksesta, jossa on huomioitu vuoden 2015 luvut (Gesundheitswirtschaft, Fakten & Zahlen, Ausgabe 2015).  Terveystaloudella tarkoitetaan julkista ja yksityistä terveydenhuoltoa sekä terveyteen liittyviä tuotteita ja palveluita.

Tutkimuksen mukaan terveystalous työllistää Saksassa 6,8 miljoonaa työntekijää eli vajaat 16 % työvoimasta. Työntekijämäärä on kasvanut 900 000 työntekijällä viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Terveystalous tuottaa 12 % bruttokansantuotteesta. Sen bruttoarvonlisäys oli 324 miljardia euroa vuonna 2015. Arvonlisäys on jatkuvasti kasvanut viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Keskimääräinen kasvu oli 3,5 % eli enemmän kuin maan talouskasvu yleisesti.

Terveystalouden palvelut luovat merkittävimmän osan, noin kolme neljäsosaa sektorin arvonlisäyksestä. Tämä tarkoittaa terveyden kannalta olennaisia palveluita, kuten sairaalasektoria, lääkäri- ja hoivapalveluita. Terveysteollisuus luo noin neljänneksen terveystalouden arvonlisäyksestä. Tähän kuuluu mm. lääketeollisuus ja -teknologia. Teollinen terveystalous on kasvanut voimakkaimmin viime vuosina.  Tuotanto on kasvanut kaupan alaa voimakkaammin.

Saksan vienti sektorilla vuonna 2015 oli noin 100 miljardia euroa, mikä tarkoittaa  7,4 % Saksan kokonaisviennistä.  Erityisesti lääketeollisuudelle ja lääketeknologialle vienti on tärkeää. Lääkeaineet ihmisille kattavat lähes puolet viennistä. Lääketeknologian vienti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Saksa on maailman toiseksi suurin lääketeknologian viejä Yhdysvaltojen jälkeen.

Saksan tuonti sektorilla vuonna 2015 oli 75,2 miljardia euroa, mikä on 6,7 % kokonaistuonnista. Tuonti Saksaan on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa.

Saksassa henkeä kohden terveyteen käytettävä rahamäärä on suurta. Tämä ilmenee vuodelta 2013 olevasta OECD-tutkimuksesta. Saksa oli sijalla 6 Yhdysvaltojen, Sveitsin, Norjan, Alankomaiden ja Ruotsin jälkeen. Tässä tutkimuksessa Suomi on sijalla 14. Saksassa terveysmenot ovat nousseet koko ajan viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Vuonna 2013 kulut olivat 3400 euroa henkeä kohti.

Talousministeriön erillinen tutkimus osoittaa, että terveystalous on merkittävää sekä läntisissä että itäisissä osavaltioissa.  Suurin osa sektorin työntekijöistä on Länsi-Saksassa. Teollinen terveystalous on merkittävämpää läntisissä kuin itäisissä osavaltioissa. Terveystalouden palvelut puolestaan ovat merkittävämpiä itäisissä osavaltioissa. Tuottavuus on suurempaa läntisissä kuin itäisissä osavaltioissa. Tätä selitetään ennen kaikkea sillä, että teollisuuden osuus on vahvempi läntisissä kuin itäisissä osavaltioissa.  Tosin myös palvelusektorilla työn tuottavuus Itä-Saksassa on Länsi-Saksaa pienempi.

Saksassa on erinäisiä aloitteita potentiaalin hyödyntämiseksi. Talousministeriö nostaa esimerkkinä esiin Mecklenburg-Etupommerin osavaltion Pohjois-Saksassa. Se pyrkii johtavaksi osavaltioksi terveyden alalla ja on määritellyt terveystalouden suunnitelman vuoteen 2020, jossa painopisteinä ovat life science, terveyden palvelut, terveellinen vanheneminen, terveysturismi ja terveellinen ravinto.

Väestö vanhenee

Potentiaalia terveystalouden alalla Saksassa luo se, että väestö vanhenee merkittävästi. Hoitoa tarvitsevien henkilöiden määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen voimakkaasti.  Saksassa hoitohenkilökunnan määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, kansainvälisestikin vertaillen.

Saksan julkisen talouden kestävyyttä koskevassa raportissa tämän vuoden keväältä väestön ennustetaan vähenevän 80,7 miljoonasta 69,2–76,7 miljoonaan henkilöön vuoteen 2060 mennessä. Vähenevää väestöä suurempana ongelmana mainitaan, että yli 65-vuotiaiden osuus suhteessa 15–64 vuotiaisiin kasvaa noin 31 %:sta eri skenaarioissa 53,7–64,1 %:iin. Iästä riippuvaiset kulut kuten eläke- ja terveydenhoitokulut kasvavat.

Päivitetty 4.7.2016

Takaisin ylös