Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 9.6.2016 | Suomen suurlähetystö, Peking

Eurooppalaiset yritykset odottavat Kiinalta lisää reformeja

EU:n kauppakamari Pekingissä julkisti 7.6.2016 vuosittain toteuttamansa Business Confidence Survey'n tulokset. Tutkimukseen vastasi 506 vastaajaa, joista yli puolet oli toiminut Kiinan markkinoilla jo vuosikymmenen.

Kokonaisuudessaan vastauksista paistoi läpi huoli EU-maiden yritysten luottamuksen hiipumiseen Kiinan markkinoihin: Kiinan talouskasvun hidastuminen haastaa niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin yritykset. Eurooppalaisten yritysten haasteena nähtiin kuitenkin lisäksi markkinoille pääsyn esteet, jotka ovat tutkimuksen mukaan kasvussa. Viime vuosi jatkoi jo kolme vuotta peräkkäin jatkunutta laskusuuntaista trendiä liiketoimintaedellytysten osalta: Jopa yli puolet vastanneista koki liiketoiminnan vaikeutuneen Kiinassa, vahvimmin näin kokivat vastaajat media- ja julkaisutoiminnassa, konepajateollisuudessa ja IT- ja telekommunikaatioalalla. Vain vajaa kolmannes vastanneista koki olevansa tervetulleempi Kiinaan kuin vuosikymmen sitten.

Miltä Kiina näyttää toimintaympäristönä?

Eurooppalaiset yritykset kokivat liiketoimintaympäristön heikentymisen johtuvan pääosin talouskasvun hidastumisesta, työvoimakustannusten kallistumisesta ja markkinoillepääsyesteiden lisääntymisestä. Merkittävimpinä esteinä pidettiin ennustamatonta lainsäädäntöympäristöä, hallinnollisia seikkoja, säädösten puutteellista toimeenpanoa ja lisenssivaatimuksia. IPR-kysymykset ovat nousseet muutaman vuoden laskutrendin jälkeen jälleen ylöspäin listalla. Siitäkin huolimatta, että Kiina on kehittänyt IPR-lainsäädäntöään ja perustanut vastikään kolme uutta IP-tuomioistuinta (Peking, Shanghai, Guanzhou). Korruption liiketoiminnan esteenä on kuitenkin presidentti Xin korruptiokampanjan myötä koettu laskeneen.

Kiinan viime vuosina tiukentunut internet-sensuuri vaikuttaa myös eurooppalaisten yritysten toimintaan: yli puolet vastanneista koki epävakaiden yhteyksien, hitauden ja rajoitusten vaikuttaneen negatiivisesti niiden toimintaan. Kiinan ylikapasiteettiongelma näyttää vastausten mukaan vaivaavan hyvin montaa toimialaa, useampaa kuin EUCCC:n aiemmin tänä vuonna tekemän tutkimuksen mukaan (myös esim. autoteollisuus, logistiikka), ja heikentävän siten eurooppalaisten yritysten voittomarginaaleja ja hidastavan innovointia. Tehokkaimpina ratkaisukeinoina Kiinan ylikapasiteettiongelmiin nähtiin markkinavoimien tehokkaampi käyttö, Kiinan valtio-omisteisen sektorin vähäisempi tukeminen ja ympäristölainsäädännön tehokkaampi toimeenpano. Kiinan ympäristöongelmat nähdään edelleen merkittävänä esteenä etenkin rekrytoinnille, vaikka mm. Greenpeacen ja Pekingin kaupungin julkistamien tietojen mukaan mm. Pekingin ilmanlaatu olisi parantunut edellisvuonna lähes kymmenyksen.

Markkinoillepääsyrajoitteiden on koettu vaikuttaneen liiketoimintaan etenkin konepajateollisuudessa, lääketeollisuudessa ja media- ja julkaisutoiminnassa. PK-yritykset kokivat esteiden vaikuttaneen etenkin niiden liiketoimintaan; niillä on ollut suuryrityksiä vähemmän resursseja sijoittaa mm. tutkimukseen, konsultointiin ja yhteiskuntasuhteisiin.

Kiina haluaa innovaatioita mutta eurooppalaiset yritykset eivät vielä luota innovaatioympäristöön

Muuttuneen toimintaympäristön vaikutukset eurooppalaisten yritysten toimintaan ovat olleet kahtiajakoiset. Toisaalta yritysten operatiivinen tulos on laskenut Kiinassa, minkä vuoksi Kiina on menettämässä etuoikeutetun asemansa monen yrityksen investointisalkussa. Yritykset ovat sen seurauksena leikanneet kulujaan. Toisaalta yritykset vastaavat Kiinan säilyvän investointisuunnitelmissa, mikäli yrityksille myönnetään parempi pääsy markkinoille. Kiina lasketaan tulevan T&K-toiminnan kohdemaana kärkikolmikkoon tulevaisuudessa, mihin kannustavat Kiinan viime aikoina lanseeraamat Made in China 2025 -kaltaiset ohjelmat ja panostussuunnitelmat innovaatioihin (tavoitteena 2.5 % vuoteen 2020 mennessä). Siitä huolimatta, eurooppalaisten yritysten panostukset T&K-toimintaan ovat tällä hetkellä vielä vähäiset, sillä Kiinan innovaatioympäristön nähdään jäävän vielä jälkeen globaalista keskitasosta.

"Walk the Talk" – lupaukset edelleen lunastamatta?

Kiinan vuoden 2013 marraskuussa pitämä, maan kehitystä tuleville vuosille luotsaava kolmas plenum kasvatti eurooppalaisten yritysten odotuksia Kiinan markkinajärjestelmän uudistuksille. Tuolloin Kiinan johto mm. lupasi antaa markkinoille määräävämmän aseman resurssien allokoinnissa. Tutkimuksen mukaan lupaukset ovat kuitenkin pari vuotta myöhemmin pitkälti edelleen lunastamatta. Yritykset kokivat, etteivät jo tehdytkään uudistukset ole onnistuneet tasoittamaan pelikenttää kiinalaisten ja ulkomaalaisten yritysten välillä. Monilta osin Kiina on onnistunut kehittämään lainsäädäntöään mutta toimeenpano edelleen ontuu, etenkin kiinalaisten yritysten eduksi. Kiina esimerkiksi tiukensi vuoden 2015 alussa ympäristölainsäädäntöään, mutta eurooppalaiset yritykset kokevat ympäristölainsäädännön kohtelevan niitä paikallisia yrityksiä tiukemmin. Samoin IPR-lainsäädäntö koetaan jo monilta osin riittäväksi, mutta vain alle neljännes koki sen toimeenpanon hyväksi.

Kiinan maaliskuussa julkaistu viisivuotissuunnitelma herättää odotetusti kovia odotuksia myös eurooppalaisissa yrityksissä: ympäristökysymykset, rule of law, level playing field, innovaatiot ja ulkomaisten yritysten investointiympäristön parantaminen ovat suunnitelman nimeämistä teemoista eurooppalaisille yrityksille tärkeitä. Lähes puolet vastanneista epäilee Kiinan kykyä saavuttaa suunnitelmassa nimetty, vähintään 6,5 % talouskasvu ja näkevät ennakkoehtona kasvun ylläpitämiselle etenkin Kiinan valtio-omisteisen sektorin uudistamisen.

EU:n ja Kiinan välillä parhaillaan neuvoteltava investointisopimus herättää vastaajissa toiveita aikoinaan WTO:n kaltaisista vaikutuksista kauppasuhteisiin: sopimuksen toivotaan aikanaan vähentävän Kiinan regulaatioympäristön monimutkaisuutta ja avaavan uusia sektoreita myös ulkomaisille toimijoille.

Myös valoa tunnelin päässä…

Mollivoittoisista tuloksista huolimatta EU:n kauppakamarin varapuheenjohtajat näkivät paneelikeskustelussaan myös valoa tunnelin päässä. Kiina on EU-maiden yrityksille edelleen tärkeä, ellei tärkein, markkina. Kiina on jo maailman toiseksi suurin talous, sen markkinan koosta kertoo 1,4 miljardin väkiluku ja Kiinan talous kehittyy viime vuosien hidastuvasta talouskasvusta huolimatta huimaa vauhtia. Kiinan koko usein hämää, ja jo nyt Kiinan sisällä eri provinssit kisaavat toimintaympäristöinä hyvin eri luokassa.

Reformit vievät aikaa ja ovat osittain myös kivuliaita, mutta Kiinan taloutta kuvaa ennen kaikkea elinvoimaisuus. Se on havaittavissa etenkin digitalisaatiossa, logistiikassa ja uusien teknologioiden saralla, mutta myös Kiinan yksityissektorin nopeissa liikkeissä. Uudistusagenda koituu pitemmällä tähtäimellä Kiinan hyväksi (esim. energiasektori) ja monet odotettavissa olevat uudistukset, kuten valtio-omisteisen sektorin ja asuinlupajärjestelmän uudistaminen tarjoavat edelleen paljon mahdollisuuksia.

Linkki ko. kyselytutkimukseen:

European Business in China: Business Confidence Survey (2016)

Laura Rajaniemi,

ulkoasiainsihteeri,

Suomen Pekingin-suurlähetystö

Päivitetty 10.6.2016

Takaisin ylös