Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 8.6.2016 | Suomen suurlähetystö, Berliini

Saksan laaja pk-yrityksiä koskeva tukiohjelma

Saksassa pienet ja keskisuuret yritykset ovat käsite - "Mittelstand".  Ne ovat luovat talouskasvua, ovat merkittäviä työllistäjiä ja tavaroiden viejiä. Saksassa sanotaan usein, että "Mittelstand" on Saksan talouden selkäranka tai moottori.

Ajankohtaisimpia Saksan pieniä ja keskisuuria yrityksiä kohtaavia haasteita ovat erityisesti digitalisaatio, ammattityövoiman saatavuus, investoinnit ja byrokratia. Myös yritysten rahoituskysymykset ja energiapolitiikan kustannukset ovat  keskeisiä.

Saksa panostaa paljon pk-yritysten tukitoimiin. Talousministeriöllä on laaja pk-yritysten tukemista koskeva toimintaohjelma.

Pk-yritysten suuri merkitys Saksassa

Saksalaismääritelmän mukaan "Mittelstandiin" kuuluvat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka työllistävät alle 500 henkilöä ja joilla on alle 50 miljoonan euron liikevaihto. Maassa on kansainvälisesti vertaillen erityisten paljon menestyksekkäitä yrityksiä, jotka kuuluvat tämän kokoluokan yläpäähän tai keskivaiheille. Tällaiset keskisuuret yritykset tekevät erityisen paljon tutkimusta, ovat innovatiivisia, tuottavia ja aktiivisia ulkomailla.

Saksassa yli 99 % yrityksistä on pk-yrityksiä ja ne tarjoavat vajaa 60 % työpaikosta. Talousministeriön mukaan yli puolet Saksan talouden saavutuksista luodaan pk-yrityksissä. Suuri osa pk-yrityksistä on perheyrityksiä. Niitä johdetaan pitkäjänteisesti, niiden rahoitus on vakaata, perustuu pitkälti omaan pääomaan ja pankkilainoihin. Monesti yrityksillä on hyvin pitkäaikaisia asiakkaita ja ne identifioituvat tiettyyn alueeseen.

Erityisen vahvoja pk-yritykset ovat teollisuudessa. Saksan pk-yrityksissä on paljon markkinajohtajia erikoisaloilla ("hidden champions"). Tällaisia yrityksiä on talousministeriön laskelmien mukaan noin 1200. Toisaalta joukko on kirjava; pk-yritysten joukkoon mahtuu kasvuyrityksiä, käsityöyrittäjiä ja palveluiden tarjoajia.

Ajankohtaisimpia haasteita

Talousministeriössä 31.5.2016 pidetyssä korkean tason seminaarissa nostettiin esiin erityisesti neljä pk-yrityksiä kohtaavaa haastetta: digitalisaatio, ammattityövoiman saatavuus, investoinnit ja byrokratia.  Keskustelussa oli mukana talousministeriön, kauppakamarien keskusjärjestön, teollisuuden keskusliiton ja käsityöammattien liiton johtoa. Myös talousministeri Gabriel osallistui keskusteluun.

Digitalisaatio: Keskustelussa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että digitalisaatio on suurimpia haasteita pk-yrityksille. Saksassa toteutettiin pari vuotta sitten tutkimus siitä, kuinka digitalisoituneita pk-yritykset ovat, ja tulokset herättivät huolta. Parannusta on jonkin verran tapahtunut, mutta tehtävää on paljon. Hallitus on perustanut kompetenssikeskuksia, joiden on määrä tukea pk-yrityksiä digitalisoitumisessa. Näihin investoidaan yli 60 miljoonaa euroa seuraavina kolmena vuotena. Tilaisuudessa hyväksytyssä julistuksessa painotetaan yritysten neuvontaa digitalisaatiossa ja nopean, suorituskykyisen laajakaistan rakentamista. Tietoturvaan kiinnitetään huomioita ja todetaan tarve kyberturvallisuusstrategialle, jossa määritellään valtion ja talouselämän roolit.

Ammattityövoiman saatavuus: Moni yritys pitää riskinä sitä, että ei löytäisi tulevaisuudessa riittävästi ammattitaitoista työvoimaa.  Haasteeksi todettiin, että vaikka saksalainen oppisopimusjärjestelmä toimii erittäin hyvin, ei sitä arvosteta riittävästi, minkä vuoksi monet nuoret hakeutuvat muihin opintoihin. Naisten ja vanhempien työntekijöiden osallistumista työelämään tulisi saada lisättyä. Osa yrityksistä on ollut aloitteellisia pakolaisten työllistämisessä, mutta suurelta osalta kouluttamattomat pakolaiset eivät ole vastaus ammattityövoiman puutteeseen. Kauppakamarien keskusliitto toivoo, että ulkomailta haettaisiin osaavaa ja koulutettua ammattityövoimaa aiempaa tavoitteellisemmin. Julistuksessa alleviivataan tukea ammattikoulutukselle, tukea yrityksille ulkomaisen ammattityöroiman löytämisessä ja pakolaisten integroimista koulutukseen ja työelämään.

Investoinnit: Tilaisuudessa valiteltiin Saksan liikenneinfrastruktuurin heikkoa tilaa, mistä johtuu ruuhkia ja sitä myötä yrityksille korkeita kustannuksia. Tarvittaisiin lisää julkisia investointeja yksityisten investointien lisäksi.  Keskustelua julkisista lisäinvestoinneista on käyty, mutta niistä ei ole helppoa saada päätöksiä aikaan. Seminaarissa hyväksytyssä julistuksessa on todettu, että julkisen hallinnon suunnittelukapasiteettia tulee saada parannettua, jotta investointeja saadaan vietyä läpi.

Byrokratia: Yritykset valittavat valtavaa byrokratiaa. Hallitus on hyväksynyt periaatteen siitä, että jos byrokratiaa lisätään jossakin, sitä tulee vähentää muualla. Julistuksessa vaaditaan merkittäviä helpotuksia yrityksiin kohdistuvaan byrokraattiseen taakkaan. Verojärjestelmän parannuksia pidetään myös tarpeellisina. Näin yritykset voivat keskittyä ydintoimintoihinsa.

Julistuksessa ovat lisäksi yritysten rahoituskysymykset keskeisellä sijalla. Lainarahoituksen oletetaan säilyvän tärkeimpänä rahoitusmuotona. Riskirahoitusta koskevissa puitteissa nähdään parannustarpeita. Saavutuksena todetaan, että hallitus on asettanut yli 2 miljardia rahaa käyttöön erilaisten tukiohjelmien kautta yritysten rahoittamiseen. Julistuksessa on myös kiinnitetty huomiota siihen, että energiapolitiikan kustannuksia tulisi rajoittaa ja jakaa reilusti.

Talousministeriön toimintaohjelma pk-yritysten tukemiseen

Talousministeriön tukiohjelma sisältää suuren joukon konkreettisia toimenpiteitä pk-yritysten tukemiseksi. Se on laaja-alainen ja kokoaa eri alojen tukitoimet yhteen.

Tukiohjelmassa on tänä vuonna 10 toimintakenttää:

  1. Tuetaan yrittäjähenkeä
  2. Vahvistetaan rahoitusta
  3. Varmistetaan ammattityövoiman saatavuutta, integroidaan pakolaisia koulutukseen ja töihin
  4. Parempaa säädösten toimeenpanoa ja byrokratian purkua
  5. Hyödynnetään digitalisaatiota
  6. Vahvistetaan innovaatiohenkeä
  7. Hyödynnetään globalisaation mahdollisuuksia
  8. Osallistutaan eurooppalaisen pk-yrityksiä koskevan politiikan tekemiseen
  9. Tuetaan pk-yrityksiä heikoilla alueilla
  10. Kehitetään uusia liiketoiminta-alueita energiapolitiikassa

Päivitetty 8.6.2016

Takaisin ylös