Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Julkaisut, 14.4.2016

Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2015: tasa-arvo vahvistuu koulutuksessa

Tasa-arvon edistäminen koulutuksen avulla on Suomen vahvuus. Tulosjohtamista pitää kehittää edelleen. Kahdenvälinen yhteistyö on tarkoituksenmukaista ja tuottaa usein myös tuloksia – mutta tiedämmekö tarpeeksi pitkän aikavälin vaikutuksista? Nämä ovat juuri julkaistun kehitysevaluoinnin vuosiraportin 2015 keskeisiä viestejä.

Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2015

Evaluointeja tehdään ulkoministeriössä useita kymmeniä joka vuosi. Kehitysevaluoinnin vuosiraportti vetää yhteen niiden tuloksia. Kehitysevaluointi pyrkii tuottamaan riippumatonta, luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa myös poliittisille päättäjille.

pdfKehitysevaluoinnin vuosiraportti 2015 (pdf, 24 s, 282 Kt)

Vuoden 2015 kehitysevaluoinnin raportin keskeisiä viestejä

Kehityspolitiikan ja -yhteistyön tulosperustaisuus etenee. Esimerkkeinä tästä ovat tulossuuntautuneet maastrategiat ja monenkeskiset vaikuttamissuunnitelmat sekä jo vakiintuneet hankehallinnon käytännöt. Evaluointien mukaan ulkoministeriö ei kuitenkaan ole vielä onnistunut luomaan tulosjohtamista edistävää organisaatioympäristöä.

Suomella on kansainvälisesti merkittävä rooli vammaisten ihmisten oikeuksien ja kaikille sopivan, inklusiivisen koulutuksen edistämisessä. Muutoksia on syntynyt yhteistyömaiden lainsäädännössä ja asenteissa. Suomi ei kuitenkaan yksin pysty vaikuttamaan erityistarpeisten lasten oppimistuloksiin.

Suomen kahdenväliset hankkeet vastaavat sekä yhteistyömaan että Suomen kehityspolitiikan linjauksia. Evaluoinnit nostavat esiin hyviä tuloksia: maataloustuotannon lisääntyminen, terveyspalveluiden hinnan aleneminen kotitalouksille, tulvien hallinnan kehittäminen, metsätalouden kautta syntyneet tulot sekä ruokaturvan, säästöohjelmien ja lukutaidon kehittyminen. Parantamisen varaa on tehokkuudessa ja kestävyydessä. Hankkeiden vaikuttavuusevaluointeja tehdään liian vähän.

Evaluointitulokset kertovat toiminnan haasteista mutta myös haasteellisesta toimintaympäristöstä

Suomen kehitysyhteistyöllä on saavutettu positiivisia tuloksia. Hyvää kumppanuutta ja vahvaa asiantuntemusta arvostetaan. Yhteistyötä laajentamalla voitaisiin saada aikaan vieläkin parempia tuloksia. Evaluoinnit nostivat esiin onnistumisia ihmisoikeusperustaisella lähestymistavalla, erityisesti koulutuksessa. Pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen työhön tarvitaan pitkän aikavälin strategia.

Evaluointien mukaan tausta-analyyseihin ja riskien hallintaan pitäisi panostaa enemmän. Oppivaa organisaatiokulttuuria on vahvistettava edelleen. Kehityspoliittisessa suunnittelussa, johtamisessa ja raportoinnissa on vielä puutteita. Tulosjohtaminen onnistuu vain, jos poliittinen ohjaus ja siihen liittyvät rakenteet tukevat sitä.

Takaisin ylös