Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 16.3.2016 | Suomen suurlähetystö, Varsova

Puolan talouden perustat uuteen uskoon

Puolan hallitus on aktiivisesti tuonut esille innovaatioiden tärkeyden talouden kehittämisessä kohti korkeaan teknologiaan perustuvaa taloutta. Osana seuraavalle 25 vuodelle hahmoteltua Morawieckin suunnitelmaa PiS-hallitus suunnittelee arvonlisäverojärjestelmän yksinkertaistamista, missä nykyisen kolmen (5,8 ja 23 %) sijaan olisi vain kaksi (5 ja 20 %) arvonlisäverokantaa sekä pk-yritysten verokannan laskemista nykyisestä 19 prosentista 15 prosenttiin.

Pitkään jatkuneesta talouskasvusta huolimatta maassa on jo pitkään kannettu huolta ns. keskituloansasta, Puolan palkkojen noustessa heikentäen talouden kilpailukykyä.

Varapääministeri Morawieckin suunnitelman avulla Puola pyrkii pääsemään pois ”innovaatiokuilusta”, jossa yksityinen sektori investoi liian vähän ja suurin osa siitäkin on ulkomaalaisen pääoman aikaansaamaa.

Varapääministeri Morawieckin mukaan innovaatioinvestointien vähyyden lisäksi ongelmana Puolan talouden kehitykselle ovat ulkomaisten yritysten voittojen uudelleen investointi ulkomaille, veronkannon tehottomuus ja julkishallinnon byrokratia. Ministeriön mukaan nykyinen kehitys Puolan taloudessa ei voi jatkua.

Talouden kehityshaasteena pidetään myös kestävyysvajetta, joka realisoituu Puolassa Suomea myöhemmin, tilanteen ollessa erittäin haasteellinen 2050-luvulla. Tällä hetkellä Puolan syntyvyysaste on YK:n 200 maan joukosta sijalla 189. Puolan talousihme ei ole vielä riittänyt nostamaan talouden palkkoja länsimaiden tasolle. PiS painotti vaalikampanjassa sitä, että puolalaiset löytäisivät kotimaastaan kunnon töitä eivätkä joutuisi lähtemään ulkomaille.

Säästäminen on ollut vähäistä ja Puolan yksityinen sektori on velkaantunut ulkomaille. Kaksi kolmasosaa Puolan viennistä on ulkomaisen pääoman omistuksessa ja erityisesti tuotanto- sekä pankkisektoreilla ulkomaalaisomistus on suurta ja se on viime vuosina kasvanut tasaisesti.

Viisi kehitystavoitetta

Ensimmäisen uudelleenteollistumistavoitteen mukaan Puolan teollinen tuotanto kasvaisi nopeammin kuin BKT vuonna 2020. Toiseksi, innovaatioita pyritään piristämään siten, että T&K kulujen osuus BKT:sta olisi 2 prosenttia vuonna 2020.

Kolmas tavoite liittyy investointeihin. Suunnitelman toteutuessa vuonna 2020 niiden osuus BKT:sta olisi 25 prosenttia ja että yrityslainat kasvaisivat nopeammin kuin kotitalouksien lainat. Neljäs tavoite on kasvattaa puolalaisyritysten markkinaosuuksia ulkomailla niin että vienti kasvaisi nopeammin kuin BKT ja Puolasta lähtevät suorat investoinnit kasvaisivat 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Viides suunnitelman tavoite on että Puolan ostovoimakorjattu BKT henkeä kohden olisi 79 prosenttia EU-keskiarvosta vuonna 2020, tavoittaen EU-keskiarvon vuonna 2030.

Kuva: Flickr, CC0
Puolan varapääministeri ja kehittämisministeri Mateusz Morawiecki.
Puolan varapääministeri ja kehittämisministeri Mateusz Morawiecki.

Morawieckin lääkkeet tavoitteiden saavuttamiseksi

Uudelleenteollistumisen avulla Puola identifioi aloja, joilla sillä on kilpailuetua tulevaisuudessa ja pyrkii hyödyntämään digitaalisen vallankumouksen mahdollisuuksia. Tulevaisuuden aloja ovat mm. bioteknologia, maatalous, jätteenkäsittely, lento- ja puolustusteollisuus, IT sekä huonekaluteollisuus. Hallitus tulee luomaan klustereita ja teknologiapuistoja sekä kehittää edelleen Euroopankin mittakaavassa vahvaa palvelu- ja ulkoistuskeskus toimintaa.

Tehtävään hallitus toivoo apua ulkomaisista investoinneista, joiden avulla pystyttäisiin luomaan hyväpalkkaisia töitä, tuotekehityskeskuksia ja paikallisia yhteistyöverkostoja erityisesti syrjäisemmille seuduille kuten Itä-Puolaan. Ulkomaalaisten investointien vastineeksi valtio tulee tarjoamaan työllistämis- ja investointitukia, verohelpotuksia kiinteistö- ja yritysverotuksessa sekä tukea EU-rakennerahojen kautta.

Innovatiivisia yrityksiä halutaan kehittää ja Puolan harvalukuiseen kansainvälisten yritysten "mestariluokkaan" halutaan uusia toimijoita. Valtio tulee tukemaan innovatiivisia PK-yrityksiä byrokratia taakan vähentämisellä sekä verohelpotuksilla. Pk-yritysten verotusta tullaankin laskemaan nykyisestä 19 prosentista 15 prosenttiin.  Samaan aikaan hallitus luo halvan rahoituksen avulla isoille yrityksille mahdollisuuden panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen myös yrityshankintojen avulla.

Kehitysministeriö aikoo luoda uuden ns. elinkeinoelämän perustuslain, joka on käytännössä laaja lakipaketti, jolla pyritään vähentämään yritysten byrokratiataakkaa niin työntekijöiden ja työantajien kuin investoijienkin kohdalla. Tavoitteena on myös lisätä osakeyhtiömuotoisia yrityksiä, mikä olisi turvallisempaa yrittäjille. Ministeriö pyrkii vähentämään ns. roskasopimuksilla työskentelevien määrää lakimuutoksella, joka velvoittaa työsopimuksilla työllistämistä julkisissa hankkeissa. Myös hintakriteerin merkitystä vähennetään. PiS-hallitus suunnittelee myös arvonlisäverojärjestelmän yksinkertaistamista, missä nykyisen kolmen (5,8 ja 23 %) sijaan olisi vain kaksi (5 ja 20 %) arvonlisäverokantaa.

Viime viikolla tiedeministeriö otti kehittämisministeriön tuella ensimmäisen askeleen lakipaketin suhteen esittelemällä lakiuudistuksen, jossa se sallii suuremmat t&k-kulujen verovapaudet, tarjoaa eritystukea startupeille ja poistaa aikarajan patenttien sekä henkisen pääoman verotukselle. Pk-yritykset pystyisivät uuden lakimuutoksen mukaan vähentämään 50 prosenttia innovaatiokuluistaan verotuksessa ja isot yritykset 30 prosenttia. Verovähennysten mahdollinen vähennysoikeusaika tullaan myös tuplaamaan. Osana lakimuutosta startupit tulevat myös saamaan ensimmäisenä vuotenaan käteispalautuksia innovaatiovähennyksiin oikeuttamattomista kuluista.

Kehittämisministeriön mukaan paras investointi on panostus lapsiin. Osana Morawieckin suunnitelmaa 500 + ohjelma saa jatkoa ensi vuonna, jolloin hallitus tulee panostamaan pienten lasten ja vanhempien sekä raskaana olevien hoidon laadun parantamiseen. Myös lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksia tullaan parantamaan ja ammattikoulujärjestelmää kehittämään. Näillä keinoilla kehittämisministeriö pyrkii kannustamaan puolalaisia nuoria suunnittelemaan tulevaisuuttaan kotimaassaan ja vähentämään näin mittavaa nuorten maasta muuttoa.

Rahoitukseen apua EU-tuista – Tavoitteet korkealla yritysten kansainvälistymisessä

Morawieczkin suunnitelman toteuttaminen maksaa yli 1000 miljardia zlotya, josta noin puolet suunnitellaan saatavan EU:n rahastoista. Rahoitusta tullaan jakamaan myös uudesta Puolan valtionyritysten varoilla toimivasta investointirahastosta ja kansainvälisten instituutioiden kuten Maailmanpankin sekä Aasian infrastuktuuri-investointipankin (AIIB) tukien avulla. Merkittävässä osassa rahoitusta ovat myös valtion omat kehitysrahastot sekä Puolan keskuspankki NBP:n lainanosto-operaation tuoma ylimääräinen likviditeetti.

Kotimarkkinoiden lisäksi fokus on vahvasti tukevamman jalansijan saavuttamisessa maailman markkinoilla. Puola pyrkii kehittämään ja laajentamaan ulkomailla toimivia diplomaattiverkostojaan uusille vientimarkkinoille Aasiassa, Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa. Puola tulee myös siirtämään taloudenedistämistyönsä painopistettä enemmän ulkomaille uudella vienninedistämisorganisaatiolla.

Vienninedistämistoiminnassa erityispaino tulee olemaan Aasiassa, jonne Puola haluaa viedä elintarvikkeitaan, kemian- sekä puujalostusteollisuuden osaamistaan. Keskiviikkona 9.3.2016 Puola allekirjoitti sopimuksen osallistumisesta ainoana Keski- ja Itä-Euroopan maana Aasian infrastuktuuri-investointipankkiin.

Suunnitelma tarkentuu kesä-heinäkuussa

Puolan rahapoliittinen komitea, joka määrittää maan rahapoliittisia suuntaviivoja osana Puolan keskuspankki NBP:tä, käsitteli torstaina 10.3.2016 suunnitelmaa ja antoi suostumuksensa ministeriön talouden kehittämisstrategialle. Kehittämisministeriö julkisti samana päivänä Morawieckin suunnitelman tarkentuvan kesä-heinäkuussa.

Mikael Katajamäki ja Santeri Eriksson

Päivitetty 17.3.2016

Takaisin ylös