Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 9.3.2016

Rauha on tasa-arvokysymys

Yhä useampi turvapaikanhakija on nainen ja seksuaalinen väkivalta on usein yksi lähdön taustatekijä. Tilanne ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota osakseen, kirjoittavat Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka ja Ruotsin kehitysministeri Isabella Lövin.

Euroopan pakolaistilanne sai helmikuussa 2016 uudenlaisen luonteen, joka on jäänyt hyvin vähälle huomiolle: naisten ja lasten osuus Euroopan turvapaikanhakijoista ylitti yksin matkustavien miesten määrän.

Vielä viime kesänä seitsemän kymmenestä tulijasta oli yksin matkustava mies. Nyt yli puolet turvapaikanhakijoista on naisia ja lapsia.

Konfliktilanteissa naisiin kohdistuva väkivalta, seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö sekä prostituutio lisääntyvät. Samalla terveydenhuolto heikkenee palveluiden, lääkkeiden ja henkilökunnan puuttuessa tai infrastruktuurin tuhoutuessa.

Pakenemalla sotatoimialueilta naiset eivät valitettavasti pääse pakoon sukupuolten välisen epätasa-arvon aiheuttamaa uhkaa itsemääräämisoikeudelleen ja terveydelleen. Tämän ovat osoittaneet viimeksi Lähi-idässä puhjenneet konfliktit.

Naiset nimittäin kokevat väkivaltaa, hyväksikäyttöä ja häirintää matkan kaikissa vaiheissa, myös saapuessaan Eurooppaan. Heidät saatetaan esimerkiksi pakottaa seksiin matkanteon mahdollistamista vastaan salakuljettajien, turvallisuushenkilöstön tai muiden pakolaisten toimesta.

Naiset kertovat, että paon yhteydessä heille tarjotaan harvoin suojaa tai tarvittavia palveluja. Tätä näkemystä tukee myös kansainvälisten järjestöjen tilanteesta tekemät arviot. Järjestöjen tutkimuksissa jokainen haastateltu nainen kertoi tunteneensa uhkaa ja turvattomuutta. Raskaana olevien ja imettävien naisten tilanne on erityisen vaikea saniteettitilojen, ruokailun, turvallisten lepopaikkojen ynnä muiden perustarpeiden suhteen. Vammaisten naisten tilanne on erityisen hankala, sillä heidän hyväksikäytön riski on moninkertainen samalla kun heidän peruspalveluiden ja suojelun piiriin pääsy on vaikeampaa syrjinnän vuoksi.

Viime vuosina konfliktien yhteydessä tapahtuva seksuaalinen väkivalta on noussut yhä selkeämmin noussut poliittiselle asialistalle. Ongelma on kuitenkin edelleen hyvin vakava eikä sen todellista laajuutta vieläkään tunneta. Sitä kohdistuu eniten naisiin ja tyttöihin mutta myös miehiin ja poikiin.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman numerolla 1325 aiheesta naiset, rauha ja turvallisuus. Tämä päätöslauselma ja sitä seuranneet seitsemän muuta päätöslauselmaa samasta aiheesta luovat normatiivisen pohjan sille, että naisten oikeuksia konflikteissa vahvistetaan ja sukupuoli otetaan huomioon rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä.

Päätöslauselmat peräänkuuluttavat naisten suojelua konflikteissa,  väkivallantekojen rankaisemattomuuden poistamista sekä naisten aktiivista osallistumista kriisinhallintaan, rauhanneuvotteluihin ja -rakentamiseen.

Nyt on ajankohtaisempaa kuin koskaan panna täytäntöön 1325-päätöslauselma, Pekingin naisten asemaa sekä Kairon seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia käsittelevät toimintaohjelmat.  Hyvä mahdollisuus antaa uutta puhtia niiden toimeenpanoon on naisten asemaa tarkastelevan toimikunnan kokous maaliskuussa New Yorkissa. Kokouksen yhtenä teemana on tänä vuonna naisiin kohdistuvaa väkivalta. Naisiin kohdistuva väkivalta on laaja-alainen ilmiö kaikissa yhteiskunnissa, myös Pohjoismaissa. Väkivalta tai sen uhka estää usein naisten oikeuksien toteutumista.

Ruotsi on toiminut tammikuusta lähtien Call to Action -aloitteen puheenjohtajana. Aloitteen tarkoituksena on parantaa sukupuolistuneen väkivallan käsittelyä humanitääristen kriisien yhteydessä. Kysymys on äärimmäisen tärkeä aikana, jolloin miljoonat ihmiset pakenevat kodeistaan. Tähän mennessä yli 50 maata ja järjestöä on liittynyt aloitteeseen, ja kehotamme uusia toimijoita osallistumaan sukupuolistuneen väkivallan torjumistyöhön.

Suomi ja Ruotsi ovat toimineet pitkään sukupuoltenvälisen tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Ruotsin feministinen ulkopolitiikka ja Suomen uusi kehityspoliittinen linjaus nostavat vahvasti esiin naisten oikeuden elää väkivallasta ja hyväksikäytöstä vapaata elämää ja tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä. Kokonaisuuteen kuuluu oikeus saada laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita sekä osallistua rauhaa koskevaan päätöksentekoon ja rauhanrakentamiseen.

Nämä tavoitteet ohjaavat maidemme kahdenvälistä kehityspolitiikkaa ja ajamme niiden toteutumista myös kansainvälisessä yhteistyössä niin YK:n, Maailmanpankin kuin Euroopan unionin toiminnassa. Uskomme, että naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaaminen on paitsi ihmisoikeus myös tie kestävään rauhaan.

Lenita Toivakka ja Isabella Lövin

Kirjoitus on ilmestynyt alun perin ruotsiksi Hufvudstadsbladetissa 9.3.2016

Tämä dokumentti

Päivitetty 9.3.2016

Takaisin ylös