Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Edustustojen raportit, 22.2.2016 | Suomen suurlähetystö, Varsova

Vetovoimaisessa Puolassa kysyntää suomalaisosaamiselle

Loistavan sijainnin omaava Krakova ja Małopolskien lääni tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Yhdellä Puolan nopeimmin kasvavista talousalueista on kysyntää suomalaiselle osaamiselle erityisesti cleantechin, kaukolämmön, energiatehokkaiden ratkaisujen alalla. Myös metsäala ja jätteenkäsittely tarjoavat mahdollisuuksia.

Malopolskien lääni tulee saamaan EU:n rakennerahastoista vuosina 2014–2020 yhteensä noin 2,9 miljardia euroa, mikä on Puolassa toiseksi eniten naapurilääni Sleesian jälkeen.

Puolan toiseksi väkirikkain kaupunki Krakova sijaitsee loistavien kulkuyhteyksien varrella, noin 300 kilometriä Varsovasta etelään. Korkeasti koulutettu työvoima ja elävä kaupunkikulttuuri ovat tehneet Małopolskien läänistä koko Euroopan suurimman kohteen ulkoistus- ja palvelukeskusliiketoiminnalle.

Kiinnostusta ulkomailta

Krakovan alueesta on vuosien saatossa kasvanut yksi Puolan merkittävimmistä talousalueista ja se on houkutellut toiseksi eniten ulkomaista pääomaa Masovian läänin (Varsova) jälkeen erityisesti metalli- ja kemianteollisuuden, bioteknologian sekä korkean teknologian aloille.

Suomalaisyrityksistä investointeja alueelle ovat tehneet muun muassa UPM- Kymmene, Nordkalk ja Amer Sports. Suurempi suomalaisyrityskeskittymä löytyy naapurilääni Sleesiasta, jonka pääkaupunki Katowiceen on Krakovasta noin tunnin ajomatka.

Suomalaisosaaminen on näkynyt Krakovan kaupungin SMART_KOM-hankkeessa, jossa Forum Virium Helsinki on jakanut kokemuksia ja käytäntöjä älykkäiden kaupunkien kehittämisestä.

Krakovan suuri vetovoima

Krakova sijaitsee Keski-Euroopan halki Ukrainaan kulkevan A4-moottoritien varrella ja Puolan toiseksi vilkkain lentokenttä tarjoaa lentoja lähes kaikkiin Euroopan merkittävimpiin kaupunkeihin.

Rautateitä pitkin Varsovaan pääsee hieman yli kahdessa tunnissa. Monipuolisen kulttuuritarjonnan omaava kaupunki houkutteli viime vuonna 16 miljoonaa turistia. Krakovassa sijaitsee myös paljon laadukkaita korkeakouluja, joiden yli 40 000 erikoistunutta valmistuvaa opiskelijaa takaavat osaavan ja kielitaitoisen työvoiman myös tulevaisuudessa.

Krakovan työttömyysaste on viime vuosina ollut noin 5 % luokkaa ja tämä on näkynyt myös nousevana palkkakehityksenä. Keskimääräinen kuukausipalkka on Krakovassa silti selkeästi Varsovaa jäljessä. Krakovan alueen vuokratilanne on kohtuullisen hyvä ja sitä helpottaa valmisteilla olevien toimistotilojen määrä, joka on suurin Puolassa. Varsovaan nähden vuokratasot ovat selkeästi alhaisemmat.

Krakova on myös yksi Puolan merkittävimmistä teknologiakeskuksista ja suuret tutkimus- ja kehittämistoiminta -investoinnit ovat näkyneet myös startuppien kasvavana määränä. Suomalaista startup-sanomaa on jakanut Startup Sauna, joka saapuu kaupunkiin jälleen maaliskuussa. Palvelukeskustoiminta tulee olemaan jatkossakin vahvaa, joskin työvoiman kysyntä alueella on siirtymässä kohti korkeampaa osaamista.

Małopolskiessa toimii tällä hetkellä kolme erityistalousaluetta, joiden tarkoituksena on kehittää infrastruktuuria ja lisätä työpaikkoja houkuttelemalla investointeja muun muassa verohelpotusten avulla. Krakovan erityistalousalueella toimii esimerkiksi Nokian tuotekehityskeskus.

Kuva: www.scribblemaps.com
Krakovan alueen kartta
Krakovan alueen kartta

EU-rakennerahoista apua alueen huonoon ilmanlaatuun

Małopolskien ja Sleesian läänien ongelmana on jo pitkään ollut yksi EU:n huonoimmista ilmalaaduista. Euroopan ympäristökeskuksen 2013 tekemän ilmanlaatututkimuksen mukaan kymmenestä EU:n saastuneimmasta kaupungista viisi on Puolassa ja kaikki Krakovan ja Katowicen alueelta.

Alueen laaksoinen sijainti lähellä kaivoksia ja raskasta teollisuutta ja tuuleton ilmasto, yhdistettynä pientalojen ja toimistojen hiilellä toimiviin lämmitysuuneihin ovat viime syksyn aikana aiheuttaneet moninkertaisia pienhiukkaspitoisuuksien (PM10) ylityksiä. Presidentti Andrzej Duda allekirjoitti viime syksynä "anti-smog"-lain, jonka Krakova hyväksyi ensimmäisenä Puolassa. Laki kieltää hiilellä toimivat lämmitysuunit ja puun pienpolton vuodesta 2019 alkaen.

Małopolskie tulee saamaan apua EU:n rakennerahastoista energiasektorin viemiseksi kohti vähähiilisiä energiamuotoja. Nykyisellä, aina vuoteen 2020 ulottuvalla rahoituskaudella lääni tulee saamaan noin 2,9 miljardia. euroa jaettavaksi kehityshankkeisiin, mikä on toiseksi eniten kaikista alueellisista ohjelmista Sleesian jälkeen.

EU-hankkeissa tullaan painottamaan suomalaisen osaamisen kannalta mielenkiintoisia osa-alueita kuten terveydenhuolto-infrastruktuurin kehittämistä, energiansaantia uusiutuvista energianlähteistä, hallinnon digitalisointia sekä alueen uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamista.

Suomalaiselle cleantech-osaamiselle on kysyntää. Uusiutuvaan energiaan liittyvät ratkaisut tulevat saamaan entistä suurempaa painoarvoa ja "anti-smog"-laki antaa signaalia ympäristöhaasteisiin vastaamisesta. Suomalainen kaukolämpöosaaminen, energiatehokkuuden ratkaisut ja ympäristönsuojeluun, kuten metsänhoitoon ja jätteenkäsittelyyn liittyvään osaaminen tulevat olemaan kysyttyä. Alueella on myös osaavaa työvoimaa ja mahdollisuuksia alojen tuotekehitystoiminnalle.

EU hankkeet vasta alkamassa

Edellisen 2007–2013 EU-rahoitus periodin hankkeiden täytäntöönpano on ollut myöhässä ja uudet hankkeet ovat vasta alkamassa. Ministeriö pyrkii tasoittamaan talouden riippuvuutta tuista kasvattamalla vähitellen valtion rahoitusosuuksia etenkin yksityisissä projekteissa, millä valmistaudutaan 2020 jälkeiseen aikaan. Tukien sijaan edunsaajille tullaan antamaan entistä enemmän lainoja ja luottoja.

Hankkeet tulevat jatkumaan todellisuudessa muutamia vuosia tukiperiodin loputtua. EU-tuen osuus on kaikissa Puolan lääneissä 85 % hankkeiden kokonaisarvosta Masoviaa lukuun ottamatta (80 %). Jokaisella ohjelmalla on oma hallinnoiva viranomainen, joka kansallisten ohjelmien tapauksessa on kehittämisministeriö ja alueellisissa ohjelmissa lääninhallituksen puhemiehen (marszałek) kanslia.

Małopolskien läänissä on toteutettu toistaiseksi suurimmaksi osaksi vain kansallisia operatiivisia ohjelmia. Läänin päätäntävallassa olevista alueellisista rakennerahoista rahoitusta on jaettu yhteensä 29 miljoonaa euroa pääasiassa ei-kilpailutetuissa työllistymisprojekteissa.

Suoraan tukia voivat hakea muun muassa pk-yritykset, yritysklusterit ja erityisesti ne yritykset, joiden tuotteilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Epäsuorasti tuista voi hyötyä osallistumalla julkisiin huutokauppoihin tai olemalla alihankkijana huutokaupan voittaneen yrityksen hankkeessa. Toisaalta rakennerahojen luomat investoinnit viestivät kasvavasta kysynnästä paljon tukea saavilla sektoreilla ja lisäävät alueen kiinnostavuutta suomalaisinvestointien näkökulmasta.

Rahoituskaudella 2014–2020 läänit vastaavat suoraan 40 % tuista ja epäsuorasti maakuntien päätöksentekovalta on erittäin merkittävä. Suorat yhteydet maakuntien päättäjiin rakennerahastoista tuettujen hankkeiden suunnitteluvaiheessa ovat ensisijaisen tärkeitä suomalaisyrityksille, jos rakennerahastoista mielii hyötyä.

Suurlähetystö on tavannut järjestelmällisesti läänien johtoa maakuntamatkoillaan ja keskustellut rakennerahastojen mahdollisuuksista suomalaisyrityksille.

Mikael Katajamäki

Team Finland-koordinaattori

Päivitetty 3.3.2016

Takaisin ylös