Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 2.2.2016 | Suomen suurlähetystö, Riika

Ulkomaisten sijoittajien näkemyksiä Latvian investointi- ja liiketoimintaympäristöstä

Latvian ulkomaisten sijoittajien neuvoston raportin mukaan investointiympäristössä on suuria haasteita sekä väestön, yrityskulttuurin, lainsäädännön että infrastruktuurin tasoilla.

Osaan haasteista voidaan vastata suoraan talouspolitiikan ja lainsäädännön keinoin, esimerkiksi parantamalla korruption vastaista toimintaa. Osa haasteista näkyy kuitenkin abstraktimmalla tasolla ja vaatii taustalleen laajempaa yhteiskunnallista muutosta.

Näistä keskeisimpiä ovat alhainen luottamus yhteiskunnassa ja työvoimaan liittyvät kysymykset. Neuvosto näkee, että positiivista kehitystä on tapahtunut ennen kaikkea konkreettisesti rajattavissa ja poliittisin hankkein kohdattavissa haasteissa ja että Latvia on ottanut tuntuvia askeleita eteenpäin viime vuosina.

Latvian ulkomaisten sijoittajien neuvosto (Foreign Investors' Council in Latvia, FICIL) julkaisi syksyllä 2015 raportin, jossa se arvioi Latvian investointiympäristön heikkouksia ja vahvuuksia (FICIL Sentiment Index 2015).

Haasteita investointiympäristön kehittymiselle

Keskeisimmät huolenaiheet voidaan koota kolmen teeman alle: 1)väestörakenne ja työvoiman saatavuus; 2)koulutus, tiede ja lisäarvo; sekä 3)lainsäädäntö ja hallituksen tuki. Latvia on pitkään kärsinyt voimakkaasta maastamuutosta, joka on ollut erityisen suurta työikäisen ja koulutetun väestön piirissä. Osin tästä johtuen yritykset katsovat, että niiden on vaikea löytää riittävästi pätevää työvoimaa. Työvoiman puute ei kuitenkaan koske ainoastaan korkeasti koulutettua työväestöä, vaan myös suorittavan työn tekijöitä. Siksi yritykset peräänkuuluttavatkin hallittua maahanmuuttopolitiikkaa sekä älykästä paluumuuton edistämistä, joiden avulla maahan saadaan lisää työvoimaa.

Koulutusjärjestelmän osalta haasteita nähdään ammatillisesta koulutuksesta tutkimukseen asti. Puutetta on niin pätevistä insinööreistä tuotantosektoreilla kuin koulutetuista, innovatiivisista johtajista. Yritykset kannustavat Latviaa kehittämään koulutusjärjestelmäänsä innovatiivisemmaksi. Sekä perustutkimukseen että soveltavaan tutkimukseen tulisi investoida.

Kolmas pääteema, lainsäädäntö ja hallituksen tuki, sisältää käytännössä esimerkiksi lainsäädännön johdonmukaisuuden. Yritykset kritisoivat erityisesti jatkuvia muutoksia verojärjestelmään epäjohdonmukaisina. Lisäksi kiinnitetään huomiota yritystoiminnan sääntelyyn yleensä, työvoimaan liittyvien maksujen ja verojen määrään sekä investoijia suojelevan lainsäädännön heikkouksiin.

Väestön, koulutuksen ja lainsäädännön jälkeen keskeisimmiksi investointiympäristön haasteiksi katsottiin epävarmuus sekä epäeettinen tai laiton toiminta ja epäreilu kilpailu. Epävarmuutta luovat lainsäädännön kehityksen ennakoimattomuus, pitkän tähtäimen poliittisen suunnittelun puute, hallitusten epävakaus sekä jossain määrin myös geopoliittinen epävakaus. Epäeettinen toiminta ja siitä aiheutuvat kilpailun vääristymät näkyvät käytännössä harmaan talouden suurena osuutena.

Yritysten kokemia haasteita ovat raportin mukaan lisäksi oikeusjärjestelmä – korruptio ja lainsäädännön toimeenpanon puute – sekä terveydenhuoltojärjestelmän läpinäkymättömyys ja kasvavat terveysvakuutusmaksut. Muita esiin nousseita teemoja ovat sosiaalinen epätasa-arvo kuten tulo- ja elintasoerot; tietyn infrastruktuurin puute kuten korkeatasoisten toimistotilojen puute Riian alueella ja laajemmat puutteet muualla maassa; hidas talouskasvu; lyhyen tähtäimen ajattelu kaikilla tasoilla, mutta erityisesti poliittisessa päätöksenteossa; sekä yhteistyökyvyttömyys yritysten ja päätöksentekijöiden välillä. Laajempana haasteena taustalla nähdään alhainen luottamus yhteiskunnassa, mikä vaikuttaa useiden eri haasteiden taustalla ja johtaa lyhytjänteiseen ajatteluun, oman edun tavoitteluun ja yhteistyövaikeuksiin.

Latvian onnistumiset investointi- ja liiketoimintaympäristön kehittämisessä

Latviaan investoineet ulkomaiset yritykset näkevät – haasteista huolimatta – myönteisenä kehityksen poliittisessa ja liiketoimintaympäristössä yleensä. Esimerksi Latvian EU- ja Nato-jäsenyydet ovat tuoneet poliittista vakautta, ja valtion taloudenpitoon ml. muutaman vuoden takaisen talouskriisin hoitoon ollaan tyytyväisiä. Verotuksesta ja eräistä valtionkonttorin tehtävistä vastaavan State Revenue Servicen toiminnassa on havaittu positiivista kehitystä, mikä on heijastunut mm. korruption vastaiseen toimintaan ja harmaan talouden ehkäisyyn.

Myös logistiikkaan ja infrastruktuuriin yleensä ollaan melko tyytyväisiä. Latvian sijainti mahdollistaa trasit-liikenteen ja hyvät yhteydet niin satamien kuin Riian lentoaseman kautta mm. Pohjoismaihin. IT-infrastruktuuri on hyvällä tasolla.

Muita myönteisiä tekijöitä ovat finanssisektorin kehittyneisyys ja finanssimarkkinoiden sääntely; yritysten Latviaan perustamat palvelukeskukset, joissa on parhaimmillaan useita satoja työntekijöitä; sekä työvoiman tehokkuus – yritykset katsovat, että mielikuvista huolimatta työvoiman tehokkuus ei jää jälkeen esimerkiksi Pohjoismaiden tai Saksan tasosta, ja työntekijät ovat valmiita tekemään tarvittaessa pitkää päivää.

***

FICILin jäsenistöön kuuluu noin kolmekymmentä kansainvälistä yritystä, jotka ovat tehneet merkittäviä investointeja Latviaan, sekä 12 kansainvälistä kauppakamaria. Sen jäsenistö vastaa noin 30 prosentista kaikista suorista ulkomaisista sijoituksista Latviassa ja 10 prosentista yritysten Latviassa maksamista veroista.

FICIL Sentiment Index 2015 -raportin pääkirjoittaja on Stockholm School of Economics in Riga -korkeakoulun professori Arnis Sauka ja sen laatimiseen osallistui noin 20 FICILin jäsenten edustajaa.

Päivitetty 3.2.2016

Takaisin ylös