Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 25.1.2016 | Suomen suurlähetystö, Nikosia

Kyproksen talous toipumassa kriisistä

Kypros, Kypros

Kyproksen jälleenyhdistymis-neuvottelut ovat edenneet suopeasti. Mahdollinen ratkaisu Kyproksen kahtiajakoon toisi mukanaan pitkän aikavälin taloudellista kasvua sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Vuoden 2015 aikana Kypros pääsi palaamaan kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, pankkijärjestelmä tasapainottui, maan luottoluokitus koheni ja julkinen talous parani. Kasvua odotetaan erityisesti merenkulusta, matkailualasta, palveluista ja kiinteistösektorista.

Kypros on toipunut huomattavasti vuoden 2013 talouskriisistä, osin rankkojen uudistusten myötä. Maa on irtautumassa sopeutusohjelmasta vuoden 2016 alkupuolella, ja pystyy jatkossa täyttämään rahoitustarpeensa markkinoilta.

Vuonna 2015 Kyproksen pankkijärjestelmä tasapainottui, luottoluokitus koheni ja julkinen talous parani. Kyproksen bruttokansantuote (BKT) on vuonna 2015 kääntynyt nousuun. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi Kyproksen talouden kasvavan 1,4 % ja työttömyyden laskevan 15 %:iin vuonna 2016. Kyproksen terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmän sekä julkisen hallinnon uudistukset ovat vielä edessä.

Kasvun vetureita tulevat olemaan merenkulku, matkailuala, palvelut ja kiinteistösektori. Valtionvelan odotetaan laskevan alle 100 % tasolle BKT:sta seuraavien vuosien kuluessa, eikä maa todennäköisesti enää tarvitse tukitoimia, uusia veronkorotuksia tai kustannusten leikkauksia. Kyproksen talouden suurimpia haasteita ovat korkea työttömyysaste sekä pankkien ongelmalainojen suuri määrä.

Kyproksen jälleenyhdistyminen olisi paras talousuutinen saarella

Kyproksen jälleenyhdistymisneuvottelut jatkuvat intensiivisesti YK:n avustuksella. Kyproksenkreikkalaisen ja kyproksenturkkilaisen yhteisön johtajat ovat sitoutuneet löytämään ratkaisun vuosikymmeniä kestäneeseen Kyproksen kysymykseen, joka täytyy hyväksyä molemmissa yhteisöissä järjestettävässä kansanäänestyksessä.

Saaren yhdistymisen mahdollisuus nähdään positiivisena kehityksenä taloudelliselle toiminnalle pitkällä tähtäimellä. Pohjoismaiden rahoittama PRIO Cyprus Centerin Cyprus Peace Dividend Revisited-tutkimusraportti arvioi yhdistymisen nostavan BKT:ta 20 mrd eurolla 20 vuodessa. Yhdistyminen kiihdyttäisi erityisesti turismin ja rakennusalan kasvua, joka puolestaan vilkastuttaisi kaupan alaa kokonaisuudessaan. Myös liiketoimintapalvelut ja merenkulkuala saisivat vauhtia, ja yhdistymistä seuraava jälleenrakentamisbuumi vaatisi infrastruktuuri-investointeja.

Jos ratkaisu Kyproksen kysymykseen saavutetaan vuonna 2016, ratkaisu tulee nostamaan kasvulukuja parin vuoden viiveellä, kun Turkin valtavat markkinat avautuvat koko Kyprokselle, kiinteistömarkkinat normalisoituvat ja sijoitukset Famagustaan ja Varoshaan kiihtyvät.

Luonnonvarat

Kyproksen talousvyöhykkeeltä on löytynyt kaasua ja toiveissa on, että koeporaukset paljastavat lisää esiintymiä, ja jopa öljyä. Tähän mennessä löytyneet hiilivetyvarat eivät kuitenkaan vielä mahdollista tarvittavien investointien rahoittamista. Esiintymien hyödyntäminen on todennäköisesti vuosien päässä, mutta parhaassa tapauksessa yhteistyö naapurimaiden kanssa parantaa Kyproksen mahdollisuuksia saada luonnonvaroista lisätuloja myös yhdistymisen vaatimien investointien rahoittamiseen.

Kyproksen maataloussektori saattaa hyötyä syksyllä 2015 valmistuneesta Turkin ja kyproksenturkkilaisen yhteisön välisestä vesiputkiprojektista. Putken vaikutus Kyproksen talouteen riippuu kuitenkin mm. veden hinnoittelusta ja jakelusta. Jälleenyhdistymisratkaisu olisi avainasemassa kaikkien saaren luonnonvarojen käytön kannalta niin, että ne hyödyttäisivät kaikkia asukkaita.

Päivitetty 25.1.2016

Takaisin ylös