Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 18.1.2016

Kolme vuosikymmentä Afrikan aitiopaikalla

Suurlähettiläs Heikki Tuunasen Afrikan-matka alkoi Nairobin-suurlähetystöstä vuonna 1980. Ura päättyy kesäkuun lopussa Afrikan kehityspankkiin Norsunluurannikolle. ”Suomen edustajana maailmalla näkökulma on aina Suomen. Täällä olen saanut tilaisuuden katsoa Afrikkaa myös sisältäpäin”, Tuunanen sanoo.

Keniasta matka jatkui myöhemmin edustuston päälliköksi Zimbabween ja suurlähettilääksi Etelä-Afrikkaan. 

Suurlähettiläsvuosia Thaimaassa 2000-luvun alussa Heikki Tuunanen pitää hyödyllisinä myös myöhemmän Afrikka-ajan kannalta.

”Tutustuminen Aasian kehitystarinaan antoi uusia näkökulmia kehityskysymyksiin myös Afrikassa. Aasiassa alueeseeni kuuluivat myös Kambodzha, Laos ja Myanmar, joista jokaisen historia on omalla tavallaan ainutlaatuinen – hyvässä tai pahassa.”

Abidjanissa Norsunluurannikolla toimiva AfDB on afrikkalaisten oma pankki, jonka johtokunnassa Tuunanen on edustanut Pohjoismaiden ja Intian äänestysryhmää kolmen vuoden ajan.

AfDB on yksi viidestä monenvälisestä kehityspankista. Suomi on ollut kehityspankin jäsen vuodesta 1983 lähtien. Abidjanin pääkonttorin lisäksi pankilla on 34 aluetoimistoa eri Afrikan maissa.

Heikki Tuunanen, Heikki Tuunanen
Heikki Tuunanen toivoisi suomalaisyritysten löytävän myös Länsi-Afrikan tarjoamat mahdollisuudet. Kuva: Outi Einola-Head.

Johtokuntakautensa saavutuksiin Tuunanen nostaa pankille laaditut hyvän toiminnan periaatteet.

”Ensimmäisen kerran kehitysrahoituslaitosten historiassa Ihmisoikeudet saatiin kirjattua pankin toimintaperiaatteisiin. Aloite oli pitkälti Suomen ja äänestysryhmän yhteisesti ajama. Saavutus on tärkeä myös kaikkien Pohjoismaiden ihmisoikeuspolitiikalle”, Tuunanen arvioi.

Afrikka eriytyy

Afrikan nopea talouskehitys on paljastanut myös suuren uhan, kasvavan eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvun. Tuunasen mukaan Afrikasta on kehittymässä entistä erilaisempien maiden maanosa.  

Tuunasen mielestä Afrikan suurimpia ongelmia on valtava eriarvoisuus sekä maiden välillä että niiden sisällä.

”Ennen missään Afrikassa ei mennyt kovin hyvin. Nyt joillakin menee todella hyvin, ja toisilla entistä huonommin. Putoajia ovat ainakin Etelä-Sudan, Mali, Somalia ja Zimbabwe. Kaikkien toimijoiden on ymmärrettävä, kuinka erilaisia Afrikan maat ovat.”

Osa rikastuvista Afrikan maista on kuulunut 15 vuotta maailman nopeimmin kasvaviin talouksiin, ja kuusi kymmenestä nopeimmin kasvavasta taloudesta on Afrikassa.

”Kasvun veturina ovat edelleen öljy, kaasu ja muut raaka-aineet, mutta teollistuminen on jo lähtenyt liikkeelle monissa maissa.”

Kiinan vaikutus tuntuu vahvana kaikkialla Afrikassa, ja Kiinan talousvaikeudet heijastuvat suoraan Afrikkaan. Kiina ja Afrikan kehityspankki ovat perustaneet yhteisen ”Growing together”-rahaston, johon Kiina on sijoittanut kaksi miljardia dollaria.

Suomi voisi hyötyä enemmän

Tuunanen pitää Suomen ja Pohjoismaiden kiinnostusta Afrikan kehityspankkia kohtaan valitettavan heikkona. Maat ovat hyvin vähän mukana pankin hankkeissa. Mahdollisuuksia olisi myös suomalaisyrityksille, sillä Afrikan kehityspankin yhteisrahoitushankkeet nousevat vuosittain 15–20 miljardiin dollariin. Pankin oma lainoitus kehityshankkeisiin on neljä miljardia dollaria vuodessa.

Uusiutuva energia on vahvasti mukana Afrikan kehityspankin rahoittamissa hankkeissa. Turkana-järvellä Keniassa rahoitetaan tuulivoimapuistoa, jossa myös Finnfund on mukana. Marokkoon suunnitellaan valtavaa aurinkoenergiapuistoa pankin tuella.

Suomen Afrikka-politiikkaa Tuunanen pitää hyvin itä- ja eteläkeskeisenä.  Ranskankielinen Länsi-Afrikka on suomalaisille yhä melko tuntematon.

”Norsunluurannikolla on nyt rauhallista, ja Abidjan on kuin Afrikan ränsistynyt Pariisi, jota jälleenrakennetaan vauhdilla. Norsunluurannikko kuuluu Afrikan nopeimmin kasvaviin talouksiin ja maahan odotetaan investointibuumia. Norsunluurannikko, Nigeria ja Ghana olisivat myös hyvin kiinnostavia kohteita Suomen kaupalle”, Tuunanen arvioi.

Tuunanen3
Tuunasen mukaan Afrikan maiden pitäisi päästä viemään tuotteita raaka-aineiden sijasta. Kuva: Marja-Leena Kultanen.

Vaatteita, ruokaa ja suklaata

Afrikan kehityspankki rahoittaa infrastruktuuria parantavia hankkeita, jotka antavat maille talouskasvun eväät.  Painotuksia ovat sähköistys ja energia, ruokaturva ja ihmisten elämänlaadun parantaminen sekä alueellinen yhteistyö. Tarkoituksena on tukea Afrikan teollistumista ja luoda työpaikkoja. 

Afrikan maissa kasvuun on usein lähdetty nollapisteestä, ja suurin osa kasvusta saadaan luonnonvaroista ja öljystä. Yhtenä Afrikan ongelmista Tuunanen pitää suurta riippuvuutta luonnonvaroista. Se on jo ajanut osan maista ahdinkoon, muun muassa kuparin hinnasta riippuvaisen Sambian.

”Afrikan pitäisi viedä vaatteita eikä puuvillaa ja suklaata kaakaon sijasta.  Ruokapulan ja nälän sijasta Afrikan pitäisi pystyä ruokkimaan itsensä ja myös viemään elintarvikkeita. Tähän on olemassa kaikki edellytykset", Heikki Tuunanen sanoo.

 Outi Einola-Head

Takaisin ylös