Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 12.1.2016 | Suomen Pietarin-pääkonsulaatin toimipiste, Murmansk

"Arktis valloitetaan vain yhdessä" – tunnelmia Murmanskin kansainväliseltä talousviikolta

Murmanskin jokavuotinen kansainvälinen talousviikko järjestettiin 16.-20.11.2015. Eniten talousviikolla kiinnostavat energia- ja kaivosalat. Pääteemaksi nousi nyt venäläisten halu olla omavaraisia eli "tuonninkorvaaminen" ja "lokalisaatio". Teemat näkyivät monissa eri muodoissa ja kaikilla aloilla.

Konsuli Pirkko Mäkikokkila ja pääkonsulin sijainen Mikko Kivikoski mahtuvat seisomaan yhdessä Apatit-yhtiön pääinsinöörin kanssa työkoneen kauhaan Kirovskin kaivoksella. Kuva: Sari Pöyhönen
Konsuli Pirkko Mäkikokkila ja pääkonsulin sijainen Mikko Kivikoski mahtuvat seisomaan yhdessä Apatit-yhtiön pääinsinöörin kanssa työkoneen kauhaan Kirovskin kaivoksella. Kuva: Sari Pöyhönen

Murmanskin kansainvälinen talousviikko keskittyi venäläiseen omavaraisuuteen

Omaa kotimaan matkailua nostettiin esiin messuilla. Venäläisiä tuottajia ja pk-yrityksiä neuvottiin panostamaan laatuun. Venäläiset suuryhtiöt vaativat laatua ja luotettavuutta, etenkin haastavissa arktisissa hankkeissa.

Kansainvälistä yhteistyötä halutaan jatkaa poliittisten linjausten määrittelemien rajojen puitteissa.

"Voimme valloittaa Arktiksen vain yhdessä. Olemme kuitenkin joutuneet ottamaan myös taka-askelia, koska politiikka on sekaantunut talouteen. Kansainvälinen talousviikko ja tapaamiset ovat askel eteenpäin", Murmanskin kaupungin hallintojohtaja Andrei Sysojev sanoi talousviikolla olleessa energia-alan Step by step -konferenssin avauspuheenvuorossaan.

"Sanktiot ovat vakava ongelma. Ne aiheuttavat ongelmia tuontiin arktisella alueella toimiville yhtiöille. Tarvitsemme tehokkaan tuonninkorvaamispolitiikan ja innovaatioita. Tuonninkorvaaminen on myöhästynyt Venäjällä. Mutta voimme tuoda tarvitsemiamme tuotteita niistä maista, jotka eivät ole julistaneet pakotteita Venäjän kanssa toimimiseen", sanoo esitelmässään Vjatsheslav Tsukerman, Venäjän tiedeakatemian Kuolan tiedekeskuksen taloudellisten ongelmien instituutin teollisuus- ja innovaatiopolitiikan osaston varajohtaja.

Pääkonsulin sijainen Mikko Kivikoski Suomen Pietarin pääkonsulaatista piti puheen Murmanskin kansainvälisellä talousviikolla marraskuussa 2015. Seminaaria moderoi alueen kuvernööri Marina Kovtun (kolmas oikealta). Kuva: Sari Pöyhönen
Pääkonsulin sijainen Mikko Kivikoski Suomen Pietarin pääkonsulaatista piti puheen Murmanskin kansainvälisellä talousviikolla marraskuussa 2015. Seminaaria moderoi alueen kuvernööri Marina Kovtun (kolmas oikealta). Kuva: Sari Pöyhönen

Novatek aloittanut telakan rakentamisen

Suurimmat odotukset energia-alalla Murmanskissa kohdistuvat venäläisen kaasutuottajan eli Novatek-yhtiön "Kuolan telakka" -hankkeeseen.

Novatek rakentaa Murmanskin alueelle Belokamenkaan LNG-tukikohdan arktisia energiahankkeita varten. Perustusten rakennustyöt alkoivat kesällä 2015. Kuolan telakan varsinainen rakentaminen alkaa touko-kesäkuussa 2016. Sinne tulee laivatukikohdan lisäksi työntekijöiden asuntoja, paloasema, ensiapupoliklinikka ja ruokala.

LNG-tukikohta työllistää yhtiön mukaan parhaimmillaan eli rakennusvaiheessa 6 000 ihmistä. Maltillisemmat arviot uusista työpaikoista ovat noin 2 000–3 000. Murmanskin alue on tälle tukikohdalle paras sijainti, koska Murmanskin satama pysyy sulana ympäri vuoden Golf-virran ansiosta. Lisäksi alueella on jo teollisuutta ja tarvittavaa infraa.

Onnistuessaan Kuolan telakka virkistää taloutta ja ylipäänsä lisää Murmanskin houkuttelevuutta ja parantaa alueen talousilmastoa. Investointeja kaivataan alueelle, joka kärsii muuttotappiosta ja talouden alijäämästä.

Novatek ei ole ainoa muna toiveiden korissa. Myös venäläinen Rosneft-yhtiö valmistelee laivahuolto-tukikohtaa Murmanskin pohjoisosaan eli Rosljakovon kylään. Myös Gazprom ei ole haudannut kaikkia arktisia energiahankkeitaan Jäämerellä, vaikka Shtokmanin projekti Barentsinmerellä hyytyi.

Venäjän vanhat alukset uusittava

Suomalainen laivanrakennusosaaminen voi astua mukaan arktisessa logistiikassa. Innovation Norway –organisaation Venäjän edustaja Nikolai Shavrov kertoo, että Venäjä tarvitsee kipeästi uusia laivoja. Hän puhuu niin jäänmurtajista, kalastusaluksista kuin muistakin aluksista. Hän piti esitelmän talousviikolla Norjalais-venäläisen kauppakamarin seminaarissa 18.11.2015.

"Venäläisen aluksen keskimääräinen ikä on noin 20 vuotta. Venäjän vesillä kulkevien ulkomaalaisten alusten keskimääräinen ikä on noin 9 vuotta. Suunnitelmissa on rakentaa tai rakennuttaa 6-15 alusta vuosittain vuoteen 2020 mennessä", Shavrov sanoo.

Venäjän tilaamat uudet laivat rakennetaan hänen mukaansa lähinnä Koreassa (75 % uusista laivoista), mutta myös Venäjällä (4 %). Lisäksi Kiinassa ja Kroatiassa rakennetaan laivoja venäläisyhtiöille. Shavrov mainitsee kaksi yhtiötä, jotka rakentavat Venäjälle aluksia: Samsung Korea ja Arctech Finland.

Norjalaiset toivovat "paluuta normaaliin"

Norjan energia-alan toimijoiden Arctic Maritime Cluster allekirjoitti yhteistyösopimuksen Murmanshelfin eli venäläisen vastaparinsa kanssa Murmanskin talousviikolla. Myös Suomeen perusteilla olevaa ArcMaTe-organisaatiota esiteltiin talousviikolla. ArcMaTe on arktisten energiahankkeiden parissa toimivien tutkimus-, testaus- ja koulutuskeskus.

Norjalaisia yrityksiä osallistui talousviikolle enemmän kuin muita ulkomaalaisia yrityksiä. Norjalla on nimittäin ulkomaista eniten Murmanskissa liiketoimintaa ja toimistoja, noin 30 yritystä. Suomalaisia yrityksiä Murmanskissa toimii vakituisesti vain muutamia.

Yksi viikon tapahtumista oli Norjalais-venäläisen kauppakamarin seminaari 18.11.2015. Vaikka maailmanpoliittinen ja taloudellinen tilanne näyttävät synkiltä, norjalaiset yrittäjät uskovat kriisien menevän ohi ja odottavat paluuta normaaliin. Milloin se tapahtuu, on vaikea sanoa.

Toisaalta mikä on "normaalia"? Kenties maailma on juurikin nyt palaamassa normaaliin, vastakkainasettelujen aikakauteen ja vahvistuvaan Venäjään?

Uutta nyt on kuitenkin se, että pohjoisessa avautuu mahdollisuuksia entistä enemmän. Koillisväylän logistiikka kehittyy pikkuhiljaa. Murmanskin liikennehubia rakennetaan ja se pysyy federaation prioriteettilistalla.

Kaivoksilla jatketaan modernisaatiota

Kaivosteollisuus on Murmanskin alueen talouden selkäranka ja kaivoksia on Kuolan niemimaalla useita. Tämä kuva on Kirovskista, Apatit Oy:n kaivokselta, jossa louhitaan apatiittia ja nefeliiniä. Kuva: Sari Pöyhönen
Kaivosteollisuus on Murmanskin alueen talouden selkäranka ja kaivoksia on Kuolan niemimaalla useita. Tämä kuva on Kirovskista, Apatit Oy:n kaivokselta, jossa louhitaan apatiittia ja nefeliiniä. Kuva: Sari Pöyhönen

Murmanskin alueen kaivosteollisuus on alueen tärkein tulolähde, koska neljännes alueen budjetista koostuu kaivosteollisuuden tuotoista. Alueelta on löytynyt yli 60 isoa mineraaliesiintymää: nikkeliä, rautamalmia, apatiittia, jota käytetään raaka-aineena lannoitteissa, sekä harvinaisia maametalleja.

Viides kansainvälinen kaivosteollisuutta käsittelevä konferenssi pidettiin Kirovskissa 19.-20.11.2015. Se oli osa Murmanskin talousviikkoa. Alueduuman puheenjohtaja Mihail Illinyh sanoi avajaispuheessaan kaivosteollisuuden takaavan alueen vakauden. Kaivosteollisuuden kehitys riippuu raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista ja kysynnästä, valtion tuesta sekä yhtiöiden kilpailukyvyn kohottamisesta ja tuotantokustannuksia alentavista innovaatioista.

Kaivosten modernisointi on tärkeää tuottavuuden kohottamiseksi ja raaka-aineen hyödyntämisen maksimoinniksi. Kaivosteollisuus on tärkeä työllistäjä alueella, joskin uudet teknologiat ja menetelmät korvaavat työntekijöitä. Teknisten innovaatioiden vuoksi Apatit-yhtiön työntekijämäärä on laskenut lähes puolella vuoteen 2013 verrattuna. Tällä hetkellä yhtiö työllistää noin 5 700 henkilöä, kun 2013 työntekijöitä oli noin 11 000.

Heikon taloustilanteen takia valtion tuki kaivosten ja tehtaiden modernisoinnissa on tärkeää. Teollisuuden kehittämisrahaston viiden prosentin lainat ovat olleet suosittuja. Yritysten tulee jättää uudistetut tuonnin korvaamista koskevat suunnitelmat 1.3.2016 mennessä.

Myös kaivosala haluaa omavaraiseksi

Yksi pääteema oli myös kaivoskonferenssissa tuonninkorvaaminen. Tavoitteena on venäläisen teknologian käyttö prosesseissa.

Murmanskin alueen teollisuuden kehittämis- ja yrittäjyysministeri Oleg Kostenkon mukaan tuontia voidaan korvata laajentamalla kotimaan markkinoita ja parantamalla kaivos- ja prosessointiyritysten asemaa Murmanskin alueella. Raaka-aineen käsittely käyttövalmiiksi lopputuotteeksi pitäisi tehdä kotimaassa. Nykyisellään kaivoksista viedään raaka-ainetta ulkomaille, jossa se jalostetaan ja valmis tuote myydään takaisin Venäjälle. Tavoitteena on venäläisen teknologian käyttö prosesseissa, vaikka kotimaisen teknologian todettiinkin olevan heikompitasoista kuin tuontiteknologian.

Suomen ja Venäjän kaivosteollisuusyhteistyö oli hyvin esillä alustuksissa

Kaivosteollisuuden julkisuuskuva on parantunut. Vuosien mittaan on säädetty turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevia lakeja, joiden ansiosta kaivosten turvallisuutta on parannettu ja ympäristönhuolto on tullut lakisääteiseksi. Ympäristöön leviävien saasteiden määrää on tehokkaasti vähennetty muun muassa käyttämällä suomalaista teknologiaa.

Suomalaisia yrityksiä kaivoskonferenssiin osallistui useita. Suomalaiset pitivät konferenssia hyödyllisenä, ja ne neuvottelivat venäläisten kaivosyhtiöiden edustajien kanssa yhteistyöstä. Suomalaisilla vaikuttaa edelleen tuonninkorvaamissuunnitelmista huolimatta olevan hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä kaivosalalla.

Tuontiteknologiaa tarvitaan

Murmanskin alueen teollisuus on riippuvaista tuontiteknologiasta: niin ulkomaalaisesta kuin muualta Venäjältä tuodusta. Suuria ja kansainvälisiä yhtiöitä toimii Murmanskin alueella ja Arktiksella. Niiden ostot ja hankinnat kulkevat tiettyjä sääntöjä noudattaen. Mukaan pääsee tarjouskilpailujen kautta. Ulkomaalaisilla voi olla poliittisten linjausten myötä omia vaikeuksiaan tässä prosessissa. Mutta niin on myös venäläisillä yrityksillä. Venäläisten yritysten tuotteiden laatu ei aina vastaa tuontituotteiden laatua. Venäläisten yritysten toimittamisen aikataulut, laadun vakaus, etumaksujen suuruus, ja itse tuotteet eivät aina ole sellaisia, joita (venäläiset) suuryhtiöt tarvitsevat ja vaativat.

Murmanskin talousviikolle osallistui tänä vuonna järjestäjien mukaan yli 3 000 henkilöä 14 eri maasta (mukaan lukien Venäjä) ja 19 Venäjän alueelta. Seuraava kansainvälinen talousviikko järjestetään Murmanskissa 14.-18.11.2016. Ohjelmassa on joka vuosi seminaareja, tapaamisia ja messuja. Talousviikon järjestää Murmanskin aluehallinnon talouskehitysministeriö yhdessä kumppaneittensa kanssa.

Kirjoittajat: konsuli Pirkko Mäkikokkila ja konsulin avustaja media- ja kulttuuriasioissa Sari Pöyhönen, Murmanskin toimipiste.

Päivitetty 12.1.2016

Takaisin ylös