Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 17.12.2015 | Suomen suurlähetystö, Astana

Kazakstanin taloudessa vaikeuksien ja muutosten vuosi

Kulunutta vuotta Kazakstanin taloudessa voitaisiin luonnehtia yksinkertaisesti vaikeaksi öljyn hinnan pysytellessä sinnikkäästi alhaalla, Venäjän taloustilanteen jatkuessa vaikeana ja Kiinan talousveturin hidastaessa vauhtiaan.

Valopilkkujakin on, kuten nyt joulukuussa voimaan tullut Kazakstanin WTO-jäsenyys, allekirjoitettu PCA-sopimus EU:n kanssa sekä logistiikka-alan kasvu Kiinan Silkkitien projektin ja Kazakstanin oman infrastruktuuriin panostavan Nurly Zhol -ohjelman myötä. Kansallisia instituutioita ja hallintoa uudistetaan puolestaan ”Sadan askeleen ohjelman” avulla. Kriisistä huolimatta Kazakstan nousi tänä vuonna Maailmanpankin Doing Business -vertailussa 41. sijalle ja Global Competitiveness -indeksissä 42. sijalle.

Khorgos Silkkitiet, Khorgos Silkkitiet, Khorgos Silkkitiet, Khorgos SilkkitietPresidentti Nazarbajev piti marraskuun lopussa vuotuisen kansakunnan tilaa käsittelevän puheensa, jossa määriteltiin uusia konkreettisia toimia talouden tasapainottamiseksi ja kriisistä selviämiseksi.

Puhe sisälsi suomalaisen koulutusviennin kannalta sen positiivisen viestin, että vuodesta 2017 alkaen Kazakstanissa taataan ilmainen ammatillinen koulutus. Maa aikoo muutenkin uudistaa sekä koulutus- että terveydenhuoltosektorinsa. Yhteiskunnallisten uudistusten lisäksi talouskriisi pakottaa Kazakstanin toden teolla monipuolistamaan talouttaan, mihin monet ohjelmista tähtäävät. Kaikesta huolimatta ensi vuodesta ennustetaan tulevan erittäin vaikea, vaikka uudistusprosessit saataisiin hyväänkin vauhtiin.

Valuuttakurssit

Toista vuotta jatkuva talouskriisi on osoittanut, kuinka riippuvainen Kazakstanin talous on öljyn hinnasta. Maailmanpankki arvioi Kazakstanin talouskasvun olevan tänä ja ensi vuonna yhden prosentin tuntumassa, mutta vuodelle 2017 ennustetaan jo noin kolmen prosentin kasvua, mikäli öljyn hinta lähtee maltilliseen nousuun ja Kazakstan saa jättiläisöljykenttä Kashaganin toimintaan.

Öljyn hinta laski yli 50 prosenttia vuoden 2014 kesäkuun ja lokakuun 2015 välillä leikaten Kazakstanin vientitulot lähes puoleen ja luoden samanaikaisesti sekä julkisen talouden että vaihtotaseen alijäämän. Öljyn alhaisen hinnan ja viennin hidastumisen lisäksi myös kotimainen kysyntä on laskenut koko vuoden ajan, jo ennen tengen voimakasta devalvoitumista tänä syksynä.

Kazakstanin valuuttaan tengeen oli kohdistunut koko alkuvuoden ajan devalvaatiopaine, ja elokuun 20. päivä hallitus ja kansallispankki päättivät valuutan päästämisestä kellumaan ja siirtymisestä inflaation hallintaan perustuvaan rahapolitiikkaan. Tämän seurauksena tenge on devalvoitunut voimakkaasti, ja sama trendi näyttää jatkuvan yhä edelleen. Ennen uuteen rahapolitiikkaan siirtymistä tengen arvo suhteessa yhteen dollariin oli 185, kun se nyt on jo yli 330. Kansallispankki on syksyn mittaan tehnyt muutamia interventioita tengen arvon säilyttämiseksi, ja kaiken kaikkiaan Kazakstan käytti arviolta 28 miljardia dollaria vuoden 2014 alusta tämän vuoden puoleenväliin mennessä tengen arvon pitämiseksi keinotekoisesti ylhäällä.

Maailmanpankki pitää tengen päästämistä kellumaan ainoana mahdollisena ratkaisuna, mutta sitä seurannut devalvoituminen on heikentänyt entisestään kansalaisten ostovoimaa sekä luottamusta valuuttaansa. Talouden dollarisaatio on ollut pitkään ongelma ja vuoden alkupuoliskolla dollaripohjaisten talletusten määrä nousi yli 50 prosenttiin kaikista talletuksista. Toisaalta nämä talletukset toimivat myös ns. bufferina nykyisessä tilanteessa tengen arvon heikentyessä. Inflaatio on myös noussut vuoden lopulla yli 9 prosenttiin, kun se kesällä ennen uuteen rahapolitiikkaan siirtymistä taas kävi ennätyksellisen alhaalla. Kazakstan on hyvin tuontiriippuvainen maa, joten tengen heikentyminen näkyy lähes välittömästi tuotteiden hinnoissa.

Kazakstan on presidentin mukaan valmistautunut siihen, että öljynhinta tulisi pysymään pitkään jopa niinkin alhaalla kuin 30 dollarissa barrelilta. Maan ensi vuoden budjetti perustuu olettamukseen, että öljyn hinta tulee pysyttelemään noin 40 dollarissa ja tengen kurssi noin 300 yhtä dollaria kohden. Tätä kirjoittaessa öljyn hinta on tosin jo pudonnut alle 40 dollarin, ja vaihtokurssi on yli 330 tengeä dollariin nähden.  Pääministeri Massimovin mukaan Kazakstan on tehnyt kaikkiaan kolme erilaista budjettiskenaariota, jotka perustuvat öljyn hinta-arvioihin joko 20, 40 tai 60 dollaria barrelilta. Vakava vyönkiristys on kuitenkin edessä, sillä maan budjetti on alijäämäinen, valuuttavarantoja on käytetty tengen arvon puolustamiseen ja presidentti kielsi viimeisimmässä puheessaan öljyrahaston käytön muuten kuin mitä ennalta on jo sovittu vuosittain käytettäväksi.

Kazakstan vastaa kriisiin mittavilla uudistusohjelmilla

Khorgos rautatiet

Lihavina vuosina talouden uudistaminen ja monipuolistaminen eivät ole moninaisista ohjelmista huolimatta saaneet kunnolla tulta alleen, mutta nyt Kazakstanin hallitus ja talouselämä ovat pakon edessä. Maa on reagoinut heikkenevään taloustilanteeseen lanseeraamalla vuoden aikana mittavia uudistus- ja elvytysohjelmia, minkä lisäksi budjettia on leikattu tuntuvasti. Käytännössä budjettikuluja on leikattu kovalla kädellä kaikkialta muualta paitsi Nurly Zhol -talousohjelmaan kuuluvilta hankkeilta tai prioriteettihankkeilta kuten Astana Exposta (jonka budjettia on kuitenkin niin ikään supistettu).

Nurly Zhol -ohjelma lanseerattiin marraskuussa 2014, ja se käsittää lähes 10 miljardin investoinnit kolmen vuoden aikana pääasiassa infrastruktuurin rakentamiseen sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen. Varat ohjelman toteuttamiseen on saatu kansallisesta öljyrahastosta, lainoina sekä vähentämällä investointeja ei-prioriteettisektoreilla. Näin Maailmanpankin mukaan Kazakstanin hallitus on saanut pidettyä budjettivajeen kolmessa prosentissa BKT:sta.

Nurly Zhol on korkealla prioriteettilistalla myös sen takia, että Kazakstan toimii Kiinan avainkumppanina Silkkitie-hankkeessa eli kuljetus- ja energiansiirtoyhteyksien rakentamisessa Kiinasta Keski-Aasian kautta Eurooppaan. Kiinasta odotetaan muutenkin Kazakstanin talouden pelastajaa; Kiina on EU:n jälkeen toiseksi suurin investoija Kazakstanissa, ja Kiina on myös myöntänyt miljardilainoja läntiselle naapurilleen – presidentti ilmoitti vuotuisessa puheessaan Kiinan juuri myöntämästä 2,7 miljardin dollarin lainasta. Kazakstan on myös hakenut ja saanut kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta miljardilainoja.

Kazakstanin hallitus lanseerasi toukokuussa uuden ”Sadan konkreettisen askeleen” -ohjelman, jonka päämääränä on laaja-alaiset sosiaaliset, institutionaaliset ja taloudelliset uudistukset. Ohjelman prioriteettialueita on viisi: julkisen hallinnon ammattimaistaminen, oikeusvaltiokehityksen vahvistaminen, valtion hallinnon läpinäkyvyyden kasvattaminen, taloudellisen diversifikaation ja kasvun vahvistaminen sekä valtakunnan yhtenäisyys. Presidentti Nazarbajev vertasi tätä uudistussuunnitelmaa yhtä kunnianhimoiseksi kuin mitä Kazakstanissa toteutettiin 1990-luvulla itsenäisyyden alkuaikoina.

Presidentin puhe kertoo miten maa tulee makaamaan

Presidentin puheita luetaan Kazakstanissa tarkasti, ja se kannattaakin, sillä presidentin esittämät linjavedot tulevat pitkälti määrittämään sen, miten maa tulee makaamaan lähitulevaisuudessa. Vaikka kyseessä on korkealta tasolta esitetty valtakunnan tilaa käsittelevä puhe, tulevat siinä tehdyt esitykset vaikuttamaan myös suomalaisyritysten toimintaan. Presidentin mukaan hallituksen on nyt keskityttävä stabilisoimaan rahoitusala, optimoimaan valtion tulot, yksityistettävä valtion omaisuutta, vahvistettava kilpailukykyä, houkuteltava uudenlaisia investointia sekä uudistettava sosiaalipolitiikka. Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa käytännössä ja mitä suomalaisyrittäjän tulisi tästä kaikesta tietää?

Puhuttaessa rahoitusalan stabilisoimisesta presidentti teki harvinaisen selväksi sen, ettei tengen kurssia tulla enää pitämään keinotekoisesti ylhäällä ja että valuutan annetaan kellua jatkossakin. Tämä on ilman muuta selvää ottaen huomioon, kuinka massiivisilla rahamäärillä tengeä on jo puolustettu. Vanhaan rahapolitiikkaan ei yksinkertaisesti ole enää varaa palata. Huolestuttavaa on, ettei Kazakstanin valuuttavarantojen todellisesta tilanteesta ole saatavilla tietoa, mutta tilanne ei voi olla kovinkaan hyvä, mikäli puolentoista vuoden aikana on todella kulutettu lähes 30 miljardia dollaria. Presidentti määräsi myös puheessaan kansallispankin suorittamaan stressitestit koko pankkisektorille ja vahvistamaan dollarisaation vastaisia toimia (ilmeisesti jo nyt on olemassa kielto maksaa dollareissa).

Puhe kansantalouden optimoinnista keskittyi lähinnä verotusjärjestelmän uudistamiseen, ja presidentti esitti myös suomalaisyritysten kannalta huomionarvoisen tiedon. Hallitus määrättiin suunnittelemaan arvonlisäverosta luopumista ja siirtymisestä sen sijaan myyntiveroon vuodesta 2017 alkaen. Presidentti ei halua varsinaisesti korottaa veroja eikä käyttää öljyrahaston varoja budjetin paikkaamiseen, joten valtion verotuloja halutaan nostaa koko järjestelmää uudistamalla. Verotusjärjestelmä halutaan myös avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi mm. harmaan talouden kitkemiseksi.  

Jo ennen presidentin puhetta Kazakstanissa oli uutisoitu valtionyhtiöiden laajamittaisesta yksityistämisestä. Presidentin mukaan liian suuri julkinen sektori – millä hän tarkoittaa nimenomaan valtion omistamien yritysten suurta määrää – toimii esteenä kasvulla ja kilpailukyvylle. Valtion jättiläismäiset holding-yhtiöt Samruk-Kazyna, KazAgro ja Baiterek saivatkin puheessa osakseen rankkaa ryöpytystä. Presidentti haluaa nyt poistaa rajoitukset yksityistämisen tieltä ja ottaa yksityistämisen piiriin kaikki valtionyritykset.

Pääasiallisiksi mekanismeiksi presidentti nimesi julkisen osakeannin ja huutokaupat. Mitään yksityiskohtia ei kuitenkaan ole vielä de facto selvillä; tulevatko todella kaikki valtion yhtiöt myyntiin, millä hinnalla, millä ehdoilla tai ketkä voivat toimia ostajina. Puhumattakaan siitä, löytyykö ostajia. Presidentti haluaa myös parantaa maan kilpailukykyä vahvistamalla monopolien vastaisia toimia sekä poistamalla hintakontrollin. Hintakontrollin poistaminen esim. peruselintarvikkeista saattaa kuitenkin aiheuttaa yleistä tyytymättömyyttä ja vahvistaa hallituksen vastaisia mielialoja.

Ammatillinen koulutus investointiohjelman fokuksessa

tenget

Investointien houkuttelu on niin ikään ollut pitkään Kazakstanin hallituksen prioriteeteissa. Presidentti on ollut selkeästi tyytymätön investointien kertymiseen, ja kehottikin nyt hallitusta luoman uuden ohjelman investointien houkuttelemiseksi. Presidentti painotti, että Kazakstanin pitäisi houkutella erityisesti yksityisiä investoijia, ja myös Nurly Zhol -ohjelman rahoittamiseksi pitäisi saada yksityistä pääomaa. Huomionarvoista on, että presidentti määräsi teknisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen yhdeksi investointipolitiikan pääfokuksista. Samalla hän haluaa perustaa tehokkaan tutkimus- ja innovaatiosektorin, joka tulee perustumaan yliopisto- ja innovaatioklustereiden varaan.  Talouskasvun takaamiseksi presidentti haluaa nyt myös luoda vahvoja alueellisia moottoreita; hän nimesi kuusi tällaista ”makroaluetta”, jotka ovat etelä, pohjoinen, itä-keskiosa, länsi sekä  Astana ja Almaty. Samoin naapurimaiden taloudellinen potentiaali – Kiinan etunenässä – halutaan valjastaa Kazakstanin talouskasvun vahvistamiseksi. 

Uuden sosiaalipolitiikan myötä Kazakstanissa halutaan uudistaa sekä koulutus- että terveydenhuoltosektori, ja tässä työssä on jo nyt suomalaisyrityksiä mukana. Presidentin lupaama ilmainen ammatillinen koulutus kaikille voi muuttaa koulutusvientimme näkymiä entisestään parempaan suuntaan, vaikka olemme nyt jo vahvasti mukana koulutusmarkkinoilla. Presidentti lupasi puheessaan myös palkankorotuksia opettajille (29 %:n korotus), terveydenhuoltoalan työntekijöille (28 %) sekä suurelle osalle julkishallinnon työntekijöistä (30 %). Sosiaaliturvan uudistamisessa mallia voitaisiin ottaa myös Suomelta, jos osaamme sitä oikein tarjota.

Kazakstanin talouskriisi tulee luonnollisesti vaikuttamaan myös suomalaisyritysten mahdollisuuksiin maan markkinoilla. Toisaalta meillä on osaamista, jota Kazakstan juuri nyt tarvitsee tehdessään reformejaan, mutta toisaalta budjettileikkaukset ja epävarma taloustilanne myös pysäyttävät monia projekteja tai siirtävät niitä tulevaisuuteen. Kazakstan käy nyt läpi vakavaa kriisiä, mutta sillä on vahva halu selvitä siitä nopeasti.

Maailmanpankin mukaan vaikeat ulkoiset olosuhteet tulevat edelleen koettelemaan Kazakstania keskipitkällä aikavälillä, mutta mikäli talouden monipuolistaminen ja yhteiskunnalliset uudistukset lähtevät toden teolla käyntiin, parantaa se pitkällä tähtäimellä Kazakstanin talouden kestävyyttä ulkoisia shokkeja vastaan.

Anniina Koivula-Olstad

Päivitetty 20.1.2016

Takaisin ylös