Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 24.11.2015 | Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina

Tanskan talouden näkymät ja haasteet

Tanskan talous on elpymässä, mutta kasvun ennakoidaan olevan hidasta. Ensi vuodelle odotetaan noin 2 prosentin kasvua. Talouden suurimmat ongelmat ovat tuottavuuden ja kilpailukyvyn heikko kehitys. Valtiovarainministeriö odottaa budjetin olevan alijäämäinen vuoteen 2020 asti, mutta julkinen velka säilyy pienenä.

Kasvua talouskriisin jälkeen

Talous lähti hitaaseen kasvuun vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Vuonna 2014 kasvua ja työllisyyttä hidastivat heikko kotimainen kysyntä ja EU-alueen hidas kasvu: kasvu jäi 1,1 prosenttiin. Arviot talouden kasvusta tänä vuonna ovat 1,5–1,8 prosenttia, valtiovarainministeriö odottaa tälle vuodelle 1,5 % kasvua. Vuodelle 2016 odotetaan yleisesti noin 2 % kasvua. Tanskalaisista ekonomisteista koostuva paneeli arvioi talouden näkymiä hieman paremmiksi kuin muut ekonomistit.

Tulevaan kasvuun vaikuttavat Tanskan tärkeimpien kauppakumppanien talouden kehitys ja mahdolliset ulkoiset shokit. Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Saksa, Ruotsi, Norja ja Iso-Britannia.

Viennin oletetaan lähtevän kasvuun tänä vuonna ja jatkavan kasvua tulevaisuudessa. Suurimpia syitä tähän ovat tuottavuuden parantuminen ja suosiollinen valuuttakurssi. Kiinteähintainen bruttokansantuote henkilöä kohden on 45 976 dollaria. Luottoluokitus on edelleen AAA eli paras mahdollinen.

Makrotaloudellinen tilanne

Tanskan makrotaloudelliset riskit ovat tasapainossa. Riskit liittyvät lähinnä geopoliittisiin jännitteisiin, kuten Ukrainan tilanteeseen. Toinen huolestuttava asia on korkea yksityinen säästämisaste huolimatta alhaisista koroista.

Tanskan julkinen velka oli 45,2 % bruttokansantuotteesta vuonna 2014, sen arvioidaan olevan 39,5 % vuonna 2015 ja laskevan hieman myös ensi vuonna. Syynä velan suureen laskuun oli päätös keskeyttää valtionvelkakirjojen liikkeellelasku väliaikaisesti. Keskeytyksen tarkoituksena oli heikentää kruunuun kohdistuvaa painetta, ja säilyttää näin kruunun eurosidos. Päätös keskeytyksestä tehtiin tammikuussa.

Tanskan keskuspankin korko on edelleen ennätysalhainen, –0,75 %. Keskuspankin odotetaan nostavan korkoa ensimmäisen kerran keväällä 2016. Tanska kärsii pienestä inflaatiosta, sillä se on vain 0,6 %, mutta inflaation odotetaan kasvavan ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Inflaatiota painaa alas erityisesti öljyn halpa hinta. 

Kuva: Suomen suurlähetystö Kööpenhamina
Valtiovarainministeriö
Tanskan valtiovarainministeriö, rakennus on valmistunut vuonna 1721. Rakennuksen on suunnitellut Johan Conrad Ernst.


Työllisyys ja koulutus

Työllisyys on kasvamassa, ja viime vuonna 15–64-vuotiaiden työllisyys oli 72,4 %. Työttömyys oli elokuussa 6,2 %. Ensi vuonna työttömyyden ennustetaan laskevan alle 6 prosentin, myös nuorisotyöttömyys on vähentynyt viime aikoina. Työttömyyden aleneminen on tapahtunut pääasiassa yksityisen sektorin työpaikkojen lisääntymisen kautta.

Työmarkkinat ovat Tanskassa joustavat. Matalasti koulutetut nuoret ja EU:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat ovat kuitenkin jäämässä syrjään työmarkkinoilla. Viime aikoina työmarkkinoilla syrjään jäävien tilanne on hieman parantunut, mutta tilanne on yhä haastava. Uudistukset toimeentulotuessa, työmarkkinapolitiikassa ja työttömyyspolitiikassa ovat tärkeitä askeleita ongelmaan puuttumisessa. Vuonna 2014 tehdyn työmarkkinapolitiikan uudistuksen ansiosta työttömille saadaan enemmän työharjoittelua ja koulutusta sekä yksilöllisempää tukea. Uudistuksen tosiasialliset vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä.

Suhteessa bruttokansantuotteeseen Tanska panostaa koulutukseen eniten EU:n alueella. Panostuksesta huolimatta koulutuksen tuottamat tulokset ovat vain keskitasoa. Maahanmuuttajataustaisten osallistuminen esiopetukseen on vähäistä, ja oppisopimuspaikkoja on heikosti. Uudistettu ammattikoulutus vaikuttaa lupaavalta houkuttelevuuden ja tehokkuuden parantamisen kannalta, mutta keskeyttäneiden määrä on edelleen korkea. Tutkimuksen siirtyminen yliopistoilta innovaatioihin on heikkoa.

Ongelmia tuottavuudessa ja investoinneissa

Heikko tuottavuuskehitys on ollut ongelma jo pitkään Tanskassa. Vuoden 2014 lopussa Tanskan tuottavuuskomissio julkisti raporttinsa tuottavuuden parantamiseksi. Raportti sisälsi paljon toimia koskien kilpailukykyä ja koulutusta sekä sääntelyn poistamista; sääntelyn poistamisessa onkin edistytty hieman. Erityisesti rakennusalalle ja vähittäiskauppaan tarvitaan enemmän kilpailua. Tuottavuuskomission suosituksista suurin osa toteutetaan vasta tulevaisuudessa. Lisäksi kilpailukykyä rasittaa korkea palkkataso.

Yksityisen sektorin säästämisaste on korkea. Yksityisen sektorin nettoinvestointiaste on ollut vuodesta 2009 negatiivinen, pois lukien maatalousalat. Suuremmat investoinnit auttaisivat tuottavuuden ja talouden kasvua sekä parantaisivat kilpailukykyä. Yksityisen sektorin investointien kasvu on odotettavaa, koska korot ovat alhaisia ja ylijäämät korkeita. Liian vähäisiä investointeja on erityisesti tiestössä, rautateissä ja energiainfrastruktuurissa. Lisäinvestoinnit sähkö- ja kaasuverkostoissa auttaisivat kytkeytymistä naapurimaiden kanssa.

Kuva: Suomen suurlähetystö Kööpenhamina
Pörssi
Kööpenhaminan vanha pörssi on yksi Kööpenhaminan vanhimmista rakennuksista ja se on valmistunut vuonna 1625. Tornissa olevat neljä toisiinsa kietoutunutta lohikäärmettä kuvaavat Tanskaa, Norjaa ja Ruotsia.


Asuntojen hinnat sekä pörssi nousussa

Asuntomarkkinat ovat elpymässä, mutta markkinoilla on suuria alueellisia eroja. Kööpenhaminassa asuntojen hinnat ovat kohonneet yli 10 prosenttia vuoden takaisesta. Asuntojen hintojen nousu tulee jatkumaan myös ensi vuonna, ja kasvu koskee koko maata. Kööpenhaminan alueella asuntokuplan muodostuminen on mahdollista. Hinnat tulevat laskemaan, kun korot nousevat normaalitasolle.

Tanskan pörssi on noussut tänä vuonna yli 20 %, samaan aikaan muut Pohjoismaiset pörssit ovat nousseet vain muutamia prosentteja. Erityisesti alkuvuonna pörssi nousi vahvasti, mutta pörssin kasvu on hidastunut syksyn edetessä. Keskuspankin alhainen korko selittää osin pörssin nousua.

Tarkempaa tietoa Tanskan taloudesta on saatavissa muun muassa seuraavista lähteistä:

Kristian Nummelin, harjoittelija
Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina

Päivitetty 25.11.2015

Takaisin ylös