Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 18.11.2015 | Suomen suurlähetystö, Vilna

Liettua hyötyy EU:n rahoitustuesta ja pyrkii kasvattamaan kansalaistensa ostovoimaa

EU:n rahoitustuen merkitys niin Liettuan valtion budjetissa kuin liettualaisten arjessa on suuri. Liettuan ensi vuoden budjetti tähtää alentuvien energianhintojen ja lämmityskulujen sekä pienipalkkaisille annettavien verohelpotusten ja palkankorostusten myötä kansalaisten ostovoiman kasvattamiseen. Valtion tulot ovat kasvaneet mm. harmaan talouden vastaisilla toimilla. 

Viimeisin Eurobarometri osoittaa, että liettualaisista 92 prosentilla on myönteinen kuva EU:n rakenne- ja kasvupoliittisista ohjelmista maassaan. Liettualaiset ovat myös erittäin optimistisia EU:n ja yhteisvaluutta euron tulevaisuuden suhteen. EU:n tulevaisuuteen suhtautuu myönteisesti 74 prosenttia liettualaisista. Luku on viiden kärkimaan joukossa. Euroon on tyytyväisiä reilusti yli puolet liettualaisista.

Liettualaisten optimismiin on syynsä. Merkittävin syy lienee siinä, että kuluvalla määrärahakaudella 2014- 2020 jokainen liettualainen voi laskea hyötyvänsä lähes 2300 euroa henkeä kohti EU:n rakennerahastoista tulevista varoista. Jokainen euro Liettuaan investoituna tuottaa melkein toisen euron eli vaikuttaa yhteensä lähes kahden euron verran maan bruttokansantuotteeseen. 

Liettuan ensi vuoden budjetissa Euroopan unionin investointi- ja muu rahoitustuki säilyy absoluuttisesti katsoen hyvin korkealla ylittäen yhdessä muun kansainvälisen rahoituksen kanssa 2,6 miljardia euroa valtion koko 9,3 miljardin euron budjettikokonaisuudesta. Maatalouteen summasta kohdistuu 782 miljoonaa euroa, rakennerahoihin ja vastaavin ohjelmiin 947 miljoonaa. EU:n sisäisten ohjelmien toimeenpanoon suunnataan 213 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy Ignalinan ydinvoimalan alasajoon liittyvät varat.

EU-rahoja suuntautuu merkittävässä määrin mm. pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen, liikenneinfrastruktuurin uudistamiseen, energiatehokkuuden kohentamiseen ja tietoyhteiskunnan kehittämiseen.   Maan kilpailukykyä tuetaan kohdistamalla varoja tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja innovaatioiden edistämiseen. Osansa rahoituksesta saa myös sosiaalisektori ja työmarkkinat, koulutus, ympäristön suojelu, terveyspalvelut, turvallisuus jne.

Liettuan taloutta pyritään rakentamaan kestävälle pohjalle juuri EU:n asettamia kriteerejä kunnioittaen. Velanotto ulkomailta pysyy maltillisena. Julkisen velan määrän arvioidaan vuoden 2016 lopulla yltävän vajaaseen 16 miljardiin euroon, mikä vastaa 41 prosenttia Liettuan bruttokansantuotteesta. Budjettivaje pysynee prosentissa ja inflaatio alle 1,5 prosentissa.

Vaalit lähestyvät – kansalaisten ostovoimaa kasvatetaan

Liettuan sosiaalidemokraattisvetoisen hallituksen prioriteeteissa näkyy jo varsin selkeästi vaalien lähestyminen.  Keskeistä huomiota kiinnitetään maan energiasektorin järjestelmälliseen uudistamiseen ja yhteyksien luomiseen eurooppalaisiin verkostoihin (mm. uudet kaasu- ja sähkönsiirtoyhteydet). Liettuan pääministerin mukaan energiasektori takaa Liettuan taloudellisen ja sosiaalisen vakauden. 

Liettuan sähkönhinnat ovat laskeneet 13 prosenttia kahdessa vuodessa ja lämmityskulut 20 prosenttia.  Ensi vuonna jatketaan lämmityssektorin toisen vaiheen uudistuksia.  Uudet bio- ym. polttoainevoimalat rakennetaan tulevina vuosina Kaunasiin ja Vilnaan.  Ne tulevat olemaan suurimmat energialaitokset, joita on rakennettu Liettuassa 20 vuoteen. Kun ne ovat operationaalisia, laskevat lämmityskulut lisää.

Liettuan hallitus pyrkii entisestään vahvistamaan kotimarkkinoita ja keventämään pienipalkkaisten verorasitusta. Hallitus nostaa minimipalkkoja 325 eurosta 350 euroon ja korottaa tiettyjen erityisalojen palkkoja. Liettuassa keskipalkka bruttona kuukaudessa on nyt 700 euroa kuukaudessa, ollen viitisen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. 

Vuoden 2016 budjetissa on myös uusia talouskasvua tukevia veropoliittisia instrumentteja. Verorasitusta kevennetään Liettuan matalapalkka-aloilla ja veroprogressiota laajennetaan. Verottoman tulon alaraja nostetaan 166 eurosta 200 euroon, lapsiperheillä verovapaus kaksinkertaistuu 120 euroon/lapsi.  Ko. toimet tähtäävät osaltaan kansalaisten ostovoiman kasvattamiseen, mikä tukee puolestaan elinkeinoelämän kehittymistä.

Maailmanpankin ja muidenkin instituutioiden laskelmien mukaan vain osa liettualaisista on hyötynyt talouskasvusta. Kuilu korkeammin palkattujen ja matalapalkkaisten välillä on kasvanut ollen nyt suurimmillaan sitten vuoden 2006.  Korkeasti koulutetut ovat kasvattaneet osuuksiaan, eläkeläiset pysyneet ennallaan. Matalapalkka-aloilla kehitystä ei ole tapahtunut. Suhteellisesti ottaen EU-alueella pienituloisia on Liettuaa enemmän vain Kreikassa ja Puolassa.

Liettuan hallituksessa tiedetään, että verovapaudet ja minimipalkan nosto eivät riitä vaan pidemmällä tähtäimellä tärkeintä on talouskasvun jatkuminen. Niiltä osin tilastot lupaavat hyvää, mutta kehitys ei ole automaattisesti taattu, vaan edellyttää jatkuvaa valppautta ja oikea-aikaisia talouspoliittisia toimia, jotta ennustukset toteutuisivat.

Valtion tulot kasvaneet

Liettuan hallitus on onnistunut keräämään lähes kuusi miljardia euroa budjettituloja kuluvan vuoden lokakuuhun mennessä. Se on 400 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia yli arvioidun.

Valtion budjettitulot ovat kasvaneet harmaan talouden vastaisilla toimilla,  mm. rajatarkastusten tehostumisen ja salakuljetuksen vähentymisen takia odotettua enemmän.  Erityisesti tupakan, mutta myös polttoaineiden salakuljetusta on saatu merkittävästi vähennettyä.

 Liettuan kokonaisvienti on laskenut kuluvana vuonna 5,6 prosenttia, tuonti 0.5 prosenttia. Vienti Liettuasta Venäjälle laski kokonaisuudessaan 55 prosenttia verrattuna edellisvuoden samaan ajanjaksoon.  Liettuan ennustettua heikommat bkt-luvut ovat yhteydessä nimenomaan viennin laskemiseen. Viennin laskulla ei ole vaikutusta budjettituloihin. Toisaalta Liettuan vienti EU-maihin on kasvanut 7,4 prosenttia ja USA:han 5,2 prosenttia kuluvana vuonna.

Liettuan bruttokansantuotetta koskeneet kasvuennusteet kuluvan vuoden osalta ovat vaihdelleet 1,7- 2,0 prosentin välillä. Ensi vuodeksi kasvuksi ennustetaan 2,8 prosenttia tai enemmän. Vuoden 2017 kasvulukemien odotetaan nousevan 3,2 prosentista ylöspäin.

Vuosi 2014 oli Liettualle investointien osalta ennätysvuosi. Investoinnit ovat kuluvana vuonna kasvaneet Liettuassa 11 prosenttia. 

Liettuan työttömyys on pysynyt hieman yli kahdeksan prosentin tasolla.

Huomionarvoista on Liettuan puolustusbudjetin huomattava kasvu vuonna 2016 149 miljoonalla edellisvuoteen verrattuna - aina 574 miljoonaan euroon asti.  Luku vastaa 1,48 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Liettua on Maailmanpankin mukaan entistä houkuttelevampi maa liiketoimintaympäristönä. Doing business –vertailussa Liettua sijoittui 189 maan joukossa 20:ksi. Aloittelevien yritysten kannalta Liettua on kahdeksan parhaan maan joukossa.

 Harri Mäki-Reinikka

Suurlähettiläs

Vilna

Linkki: http://www.doingbusiness.org/data/exploreeconomies/lithuania/

Päivitetty 18.11.2015

Takaisin ylös