Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Puheet, 19.10.2015

Ulkoministeri Soinin avauspuheenvuoro pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa musliminuorten kanssa

Pyöreän pöydän keskustelutilaisuus:  Suomen ulkopolitiikka, radikalisoituminen ja väkivaltainen ekstremismi
Säätytalo 16.10.2015

Ulkopolitiikan yksi keskeisiä työkaluja on laaja kansalaisyhteiskunnan kuuleminen – haluamme kuulla työhömme liittyviä näkemyksiä niin kansalaisjärjestöiltä, erilaisilta ryhmiltä kuin yksittäisiltä kansalaisiltakin. Tätä tarkoitusta palvelee tämäkin keskustelu. Tänään meillä on tilaisuus keskustella siitä mitä kaikkea me ulkoministeriössä teemme ulkopolitiikan saralla erityisesti radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin torjumiseksi.

Julkista keskustelua hallitsee nyt maahanmuutto ja muuttoliike. Haluaisin kuitenkin niin sanotusti astua askeleen taaksepäin eli muuttoliikkeen taustalla vaikuttaviin syihin. Monet konfliktit ovat jatkuneet jo vuosikymmeniä ja toiset ovat kärjistyneet viime vuosina. Ovatko nämä konfliktit ratkaistavissa - ja miten - on kysymys, jota meidän on syytä pohtia. Ratkaisujen löytäminen on äärimmäisen vaikeaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole! Presidentti Martti Ahtisaari, jolla asiasta on todellista kokemusta, on todennut, että kaikki maailman konfliktit ovat ratkaistavissa. Se mitä tarvitaan, on vuoropuhelun ylläpitäminen tai aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa konfliktien eri osapuolten kesken.

Ulkoministeriön toimintamuodot ovat kaikkiaan hyvin moninaiset: turvallisuus, kriisinhallinta, rauhanvälitys, kehitys- ja kauppapolitiikka. Nämä esimerkkeinä joistakin tärkeimmistä osioista laajalta toiminta-alueelta.

Keskustelun teemoiksi on valittu demokratian ja oikeusvaltion edistäminen ja tilanne Syyriassa ja Irakissa.

Me suomalaiset katsomme omaksi vahvuudeksemme perus- ja ihmisoikeuksien korostamisen perinteen. Meille tasa-arvo on koko yhteiskunnan perusrakenteisiin muurattu. Tämä näkyy myös siinä mitä Suomi tekee omalla ulkopolitiikallaan ihmisoikeuksien saralla.

Haluan jo lähtökohtaisesti korostaa tasa-arvokysymyksiä ja naisten roolia. On selvää - ja nyt myös tutkimuksin todistettu, että mitä paremmin sukupuolten tasa-arvo yhteiskunnissa toteutuu ja kaikilla on yhtäläiset vaikuttamismahdollisuudet sitä paremmin yhteiskunnat voivat. Suomessahan naiset saivat ensimmäisinä maailmassa olla eduskuntavaaleissa ehdokkaina - eli toimia poliittisina vaikuttajina - ei vain äänestää muita ehdokkaita.

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alue on keskellä suurta yhteiskunnallista ja turvallisuuspoliittista murrosta. Poliittiset muutokset ja turvallisuuspoliittiset haasteet jatkuvat. Tämä vaikuttaa myös Euroopan ja Suomen turvallisuuteen. Tämän iltapäivän keskustelussa arvioidaankin erityisesti Syyrian ja Irakin tilannetta. Näiden maiden konfliktien kestävä ratkaisu onnistuu vain poliittisten neuvottelujen kautta. Keskusteltuani New Yorkissa alueen ministereiden ja YK:n erityisedustajan kanssa olen vakuuttunut, että kaikkia osapuolia on kuultava, jotta ratkaisu saadaan aikaan. Syyria, Irak ja lähialueet säilyvät Suomen kehityspolitiikan ja humanitaarisen avun yhtenä prioriteettina. Suomi tukee rauhanvälitys- ja rauhanrakentamishankkeita alueella erityisesti paikallistasolla ja kansalaisyhteiskunnan piirissä.

Yksi huolestuttavimpia kehityskulkuja on ääriliikehdintä ja radikalisoituminen. Tiedämme, että syyt tämän kehityksen taustalla ovat monisyiset. Mutta emme tiedä tarkalleen, miten syy ja seurausketjut käytännössä muodostuvat. Kuulisinkin mielelläni teidän näkemyksiänne näistä syistä, ja miten niihin voitaisiin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi.

Monet nuoret eri puolilla maailmaa ovat ilman taloudellista tai sosiaalista näköalaa. Monet ovat joutuneet konfliktien ja väkivallan vuoksi jättämään kotinsa. Tällaisessa tilanteessa ihmiset lähtevät liikkeelle, monet purkavat turhautumisensa muulla tavoin.

Ääriliikehdintä ja terrorismi uhkaavat myös kansainvälistä rauhaa. Näiden uhkien vastustamisessa on tärkeää, että toimimme yhteistyössä ja kunnioitamme oikeusvaltio-periaatteita. Kyse on kokonaisvaltaisesti uskottavuudesta. Terrorismin ja ääriliikkeiden toiminta nojaa räikeään ihmisoikeuksien loukkaamiseen ja sen aiheuttamaan pelkoon. Siksi on erityisen tärkeää, että vastatoimissa sitoudutaan johdonmukaisesti ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja aiemmin mainitsemaani naisten ja tyttöjen aseman vahvistamiseen.

Mainitsin alussa, että kaiken lähtökohtana tulee olla yhteistyö ja vuoropuhelu. Suomella on jo pitkään ollut korkea profiili rauhanvälityksessä. Niinpä vielä lopuksi nostaisin tässä esille yhden erittäin tärkeäksi kokemani rauhanvälityksen osa-alueen – nimittäin vuoropuhelun eri kulttuurien ja uskontojen välillä. Tämä oli keskeisesti esillä äskettäin New Yorkissa YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla, jolle osallistuin. Korostin tämän vuoropuhelun tärkeyttä sekä Sivilisaatioiden Allianssin ministeritason kokouksessa, että järjestämässämme tapahtumassa, jossa käsiteltiin sektarianismin vähentämiseen tähtäävää toimintaa.

Uskonnollisten ja perinteisten johtajien merkitys on suuri, jos konfliktien taustalla olevia ongelmia pyritään ratkaisemaan kestävällä pohjalla. Uskon vahvasti siihen, että uskonnot voivat ja niiden tulisi toimia sillanrakentajina. Mutta me kaikki tiedämme, että uskontoja käytetään edelleen myös päinvastaisessa tarkoituksessa. Uskonnollisiin viesteihin liitetään tai niitä käytetään etnisiin tai poliittisiin tarkoitusperiin. Uskontoja pyritään käyttämään yhteiskunnassa ihmisiä erottavana eikä yhdistävänä tekijänä.

Takaisin ylös