Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 15.7.2015 | Suomen suurlähetystö, Hanoi

Vahvistuvaa positiivista virettä Vietnamissa

Vietnamin talouskehitys jatkuu vahvana ja kasvuvauhti kiihtyi aikavälillä tammi-kesäkuu 6,3 prosenttiin. Loppuvuodesta perustettava Kaakkois-Aasian talousalue AEC tuo vielä lisäpotkua. On myös odotettavissa, että Vietnamin vienti Kiinaan kasvaa ensi vuonna voimakkaasti Vietnamin liityttyä ASEAN-Kiina vapaakauppa-alueeseen. Kotimaassa reformivauhti näyttää hieman kiihtyvän, joskin tutut ongelmat kuten valtionyritysten ja pankkien vaikeudet, tehoton byrokratia sekä korruptio pysyvät kartalla.

Vietnamin vauhti vakuuttaa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla bruttokansantuote kasvoi kansallisen tilastokeskuksen mukaan melkein 6,3 prosenttia.Vietnamilla on siis erittäin hyvät mahdollisuudet saavuttaa vuoden virallisen kasvutavoitteen, joka on 6,2 prosenttia.

Näin voimakkaasti Vietnamin talous ei ole kasvanut useaan vuoteen. Vientiteollisuuden vauhdittamiseksi Vietnam on devalvoinut valuuttaansa dongia kaksi kertaa tänä vuonna, viimeksi toukokuussa, mutta asiantuntijoiden mukaan verrattain pienet toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet talouskasvuun merkittävästi.

Hallitus vakuutta, että Vietnamin vienti kasvaa tänä vuonna vähintään 10 prosenttia, joka on asetettu viralliseksi tavoitteeksi.

Voimistuvia trendejä elektroniikkateollisuudesta maatalouteen

Tärkeä voimistuva trendi on valmistusteollisuuden siirtyminen Etelä-Kiinasta Vietnamiin. Uudet tulokkaat perustelevat siirtoaan ennen kaikkea kustannussäästöillä.

Tuotantokustannusten kerrotaan olevan Vietnamissa jopa 50–70 prosenttia alhaisemmat kuin Kiinassa. Kiina onkin itse todennut jo vuosikymmen sitten, että se haluaa siirtyä matalimman arvolisätuotteiden kategoriasta ylöspäin.

Näyttää yhä selkeämmin siltä, että juuri Vietnam perii merkittävän osan väistyvästä teollisuudesta. Vietnam on myös tehnyt määrätietoista työtä investointien houkuttelemisen eteen ja muun muassa laskenut yritysveroa 22 prosenttiin. Ensi vuonna veron on tarkoitus laskea edelleen 20 prosenttiin, joka olisi jo 5 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Kiinassa.

Ulkomaisten investoimilla vientiyrityksillä on jo pidemmän ajan mennyt erittäin hyvin ja niiden osuus Vietnamin vientituloista on hyvin merkittävä. Elektroniikkateollisuus on noussut perinteisen vaate- ja jalkineteollisuuden ohi tärkeimmäksi vientisektoriksi, ykköstuotteena matkapuhelimet. Lähitulevaisuudessa Vietnamista on tulossa myös merkittävä televisioiden vientimaa, kun Samsung avaa uuden jättitehtaan Etelä-Vietnamiin.

Myös uusia aloja on nousemassa kartalle ja yksi merkillepantava on maatalous. Jättiyhtiö Nestlé jatkaa investointeja kahvintuotantoon ja Vietnamista on tullut maailman toiseksi suurin sekä kahvin että riisin vientimaa.

Nopeasti vahvistuva trendi on maataloustuotteiden jalostaminen Vietnamissa vientikelpoisiksi. Vietnamin maataloussektori kärsii edelleen merkittävistä tuottavuus- ja laatuongelmista, mutta hallitus panostaa nyt maatalouteen yhä enemmän. Ulkomaalaista osaamista kuitenkin tarvitaan, ja nopeimpien joukossa ovat olleet japanilaiset ja korealaiset. Vietnamin Dalat-alueella japanilaiset kasvattavat mansikoita ja korealaiset investoivat vihannestuotantoon.

Kuva: Raita Kuwahara
Mansikoita

Tuotteiden vienti on tärkeää, mutta esimerkiksi japanilaisten mansikoiden kerrotaan myyvän nopeasti loppuun myös Ho Chi Minh Cityn supermarketeista. Näin siitä huolimatta, että ne maksavat kolme kertaa enemmän kuin paikallisten tuottamat mansikat. 

Tämä kertoo puolestaan toisesta tärkeästä trendistä: kasvavan keski- ja yläluokan lisääntyvä laatutietoisuus kulutustottumusten muutoksen vetäjänä.

Kaakkois-Aasian nopeimmin kasvava keskiluokka

Konsulttitoimisto Boston Consulting Groupin (BCG) mukaan Vietnamissa on alueen nopeimmin kasvava keskiluokka (MAC, Middle and Affluent Class). Sen uskotaan kasvavan nykyisestä 12–15 miljoonasta 33 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä, joka on jo kaksi kolmasosaa selvästi vauraamman naapurin Thaimaan vastaavasta segmentistä.

Konsultit kiinnittävät huomiota myös siihen, että vietnamilaiset kuluttajat kuuluvat maailman tällä hetkellä optimistisimpiin: 90–95 prosenttia väestöstä uskoo, että heillä tulee olemaan parempi elämä kuin vanhemmillaan, ja lapsillaan parempi kuin heillä itsellään.

Tällä hetkellä ostosvoimaiset Vietnamilaiset sijoittuvat maantieteellisesti vahvasti suurkaupunkien Hanoin ja Ho Chi Minh Cityn läheisyyteen.

Vuonna 2020 vauraampaa väestöä löytyy jo useammasta maankolkasta. Mikäli 2020 haluaa tavoittaa puolet Vietnamin keskiluokasta pitää olla läsnä 73 kaupungissa, kun vuonna 2012 tähän riitti 39 (BCG 2013).

Jo nyt vähintään 80 prosenttia keskiluokkalaisista käyvät ostoksilla moderneissa supermarketeissa, joita tulee siis lähivuosina rakentaa nopeasti lisää ympäri maata. Vietnamin kuluttajat ja työntekijät ovat nuoria, ja väestö kasvaa edelleen.

Ennusteiden mukaan 100 miljoonan asukkaan raja ylittyy vuonna 2020 ja muuttuva kulutuskäytös tuo mukanaan myös merkittävää kehitystä muilla aloilla. Esimerkiksi vuonna 2013 vain viisi prosenttia vietnamilaisista omisti luottokortin.

Kuva: Kari Rissa
Katukahvila

Vapaakauppasopimuksista vielä lisävauhtia

Vietnam pyrkii lähiaikoina solmimaan kaksi erittäin merkittävää vapaakauppasopimusta. Sekä EU-Vietnam vapaakauppasopimusneuvottelut että neuvottelut Tyynenmeren maiden kesken solmittavasta kauppasopimuksesta, johon osallistuvat muun muassa Yhdysvallat, Meksiko, Japani ja Australia, ovat loppusuoralla.

Näiden sopimusten merkitys Vietnamin taloudelle on arvioitu nousevan jopa 8-10 prosentin luokkaan. Kun ottaa huomioon Vietnamin jo olemassa olevat vapaakauppasopimukset (tänä vuonna valikoimaan on lisätty muun muassa Etelä-Korea ja Euraasian tulliliitto), Vietnam käy tulevaisuudessa vapaakauppa ainakin 55 maan kanssa, joukossa pitkälti kaikki maailman tärkeimmät taloudet.

Maailman kolmanneksi suurin kauppa-alue EU:n ja Pohjoisamerikkalaisen NAFTA:n jälkeen on Kaakkois-Aasian yhteisö ASEAN. ASEANin yhteinen talousalue AEC (Asean Economic Community) perustetaan tämän vuoden joulukuussa ja sen myötä alueen maiden taloudellinen integraatio syventyy entisestään.

ASEANilla on myös vapaakauppasopimus Kiinan kanssa, johon Vietnam lopullisesti liittyy AEC:n perustamisen myötä vuoden 2016 alusta. Tämän arvioidaan kerrallaan kasvattavan Vietnamin vientiä Kiinaan hyvin merkittävästi.

Vietnamin vahvuuksiin kuuluu suotuisan demografian ja alhaisten kustannusten lisäksi sen maantieteellinen sijainti.

Läheisyys Etelä-Kiinan valtavaan teollisuusalueeseen ja vahvoihin kulutusmarkkinoihin kuten Hong Kong, Guangzhou ja Shenzhen, on erittäin merkittävä etu. Kiina on pitkään ollut Vietnamin tärkein tuontimarkkina, mutta sen merkitys vientimarkkinana on nyt erittäin vahvassa nousussa. HSBC pankin laskelmien mukaan Kiina ohittaa EU:n ja Yhdysvallat Vietnamin tärkeämpänä vientimarkkinana vuoteen 2030 mennessä.

Sen lisäksi, että valmistusteollisuutta valuu Kiinasta Vietnamiin, voimistuva trendi on myös nimenomaan Kiinan markkinoille tähtäävä tuotevalmistus Vietnamissa. Ei ihme ottaen huomioon, että Kiinan 250 miljoonan ihmisen suuruisen keskiluokan ennustetaan kasvavan 600 miljoonaan vuonna 2020!

Mutta onko kotipesä kunnossa?

Vietnamin kotimarkkinoilla kysyntä on edelleen verrattain heikkoa, mutta nousussa. Uudistustahti vaikuttaa myös kiihtyneen, esimerkkeinä heinäkuussa voimaanastuneet investointi ja yrityslait.

Vanhat tutut ongelmat ovat kuitenkin edelleen varteenotettavia, eli pankkisektorin vaikeudet, valtionyritysten huono tuottavuus ja dominoiva asema sekä kotimaisen yksityisen sektorin hyvin heikko kilpailukyky. Hallitus vannoo olevansa sitoutunut parantamaan tilannetta kaikkien näiden osalta, ja pieniä askelia myönteiseen suuntaan on myös havaittavissa.

Pankkisektorin osalta syksyllä 2013 perustettu roskapankki VAMC (Vietnam Asset Management Company) on pystynyt jonkun verran siivoamaan heikkojen pankkien kirjoja.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n asiantuntijan mukaan ei kuitenkaan ole riittävää ainoastaan siirtää huonoja lainoja roskapankkiin, vaan lainat ja mahdolliset vakuudet (usein kiinteistöt) pitäisi myös myydä pois ja hyväksyä luottotappiot.

Tähän ei ole vielä päästy. Pitkään uupunut kiinteistösektori näyttää muun muassa uusien säännösten ansiosta hitaasti elpyvän, mikä on myös pankkisektorille hyvä uutinen. Huonot lainat ovat usein kytköksissä joko valtionyrityksiin tai kiinteistösektoriin tai jopa molempiin.   

Viime aikojen jännittävin uutinen kuultiin kesäkuun viimeisinä päivinä, jolloin hallitus ilmoitti merkittävistä muutoksista ulkomaisiin omistajuussääntöihin. Mikäli tämä toteutuu, voisi ulkomaalaiset investoijat omistaa enemmän kuin 49 prosenttia ja joissakin tapauksissa jopa 100 prosenttia tietyistä vietnamilaisista valtionyrityksistä.

Yksityiskohtaista tietoa tästä avauksesta ei vielä ole, esimerkiksi siitä, mitkä yritykset ovat edelleen poikkeuksia. Kansainväliset asiantuntijat odottavat kuitenkin varsinaista ryntäystä Vietnamiin jos ja kun markkinat avautuvat.

Ulkomaisten investoijien halu ostaa vietnamilaisia osakkeita on tähän saakka ollut rajallista johtuen siitä, että päätöksentekoon ei ole päästy ratkaisevalla tavalla kiinni enintään 49 prosentin omistajuudella.

Infrastruktuuriin tarvitaan lisäpanosta

Kuva: Marja-Leena Kultanen
Telakka

Kun Vietnamia verrataan investointikohteena muihin alueen maihin, se pärjää usein hyvin.

Yksi merkittävimmistä miinuspuolista on kuitenkin infrastruktuurin heikko tila. Satamat, maantieverkot, rautatiet, sähköntuotantolaitokset ja sähkön siirtoverkot tarvitsevat valtavia investointeja, ja Vietnamin omasta rahapussista riittävästi rahaa ei löydy.

Vietnam on viime vuosien aikana jatkuvasti tehnyt sääntelymuutoksia joiden tavoitteena on ollut ulkomaisen pääoman houkutteleminen erityisesti infrastruktuuriprojekteihin.

Tällä hetkellä hallituksen muotisana on PPP-projektit, Public Private Partnerships. Kovan infrastruktuurin lisäksi esimerkiksi varapääministeri Vu Van Ninh on nostanut esille, että myös koulutus ja terveydenhuoltosektori avataan ulkomaisille investoinneille PPP-projektien kautta. 

Mikäli ulkomaista omistajuutta lähdetään aidosti kaavaillun mukaisesti sallimaan, vapaakauppasopimukset toteutuvat suunnitellusti ja mitään yllättävää ei tapahdu poliittisesti, on syytä uskoa, että Vietnamissa koetaan lähivuosina todellinen kasvubuumi.

Merkittävin ulkoinen riski on, että tärkeimmät vientimarkkinat kuten EU, Yhdysvallat ja erityisesti Kiina eivät jostain syystä vedä. Sisäisesti on ratkaisevaa, että Vietnam lunastaa reformilupauksensa, ja infrastruktuurin parantamiseen löydetään tarvittavat resurssit.

Kommunistisen puolueen seuraavan puoluekokouksen alla tammikuussa 2016 nähdään lähinnä se, millä vauhdilla Vietnamin uudistus- ja avautumisprosessi jatkuu. Mitään täyskäännöstä ei ole odotettavissa.

Annina Barbosa

Muualla verkossa

Päivitetty 15.7.2015

Takaisin ylös