Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 17.6.2015 | Suomen suurlähetystö, Canberra

"Rock Star" -talous Uusi-Seelanti purjehtii ruuan maailmanmarkkinahintojen aallokossa

Uusi-Seelanti on kovassa tuloskunnossa. Saarivaltion talous kasvaa nopeammin kuin muualla kehittyneessä maailmassa ja maahanmuutto puolestaan pitää huoltosuhteen tasapainossa.

Vaikka tulevaisuus näyttää ajoittain aallokkoiselta, niin Uusi-Seelanti luovii eteenpäin luottavaisena. Hyvän ja puhtaan ruuan kysyntä kasvaa ja Uusi-Seelanti pystyy ruokkimaan kymmenkertaisesti oman väkilukunsa.

Suomi ja Uusi-Seelanti ovat maantieteellisesti maapallon vastakkaisilla puolilla. Maiden välillä on kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä. Pienet ja avoimet taloudet yrittävät innovoida ja kehittää osaamistaan, jotta ne pärjäisivät maapalloistumisen tyrskyissä. 

Uusi-Seelanti
Uudesta-Seelannista löytyisi paljon hyviä kumppaneita suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille.

Ruuan myyminen on hyvä bisnes. Puhtaan imagon Uusi-Seelanti pystyy ruokkimaan reilut 40 miljoonaa ihmistä – kymmenkertaisesti oman väkilukunsa verran. Vaikka maan vientituotteiden yksipuolisuus onkin riski, yleisesti Uudessa-Seelannissa uskotaan, että Aasiassa riittää kysyntää puhtaalle ja laadukkaalle maidolle, lihalle, jugurtille, viinille ja juustolle. Pitkässä juoksussa puhtaan ruuan hinta ei myöskään laske, koska vain kysyntä kasvaa, ei tarjonta.

Vuonna 2014 HSBC-pankki tituleerasi Uuden-Seelannin "rokkitähtitaloudeksi", sillä sen kasvuodotukset olivat muita kehittyneitä maita paremmat. Sittemmin ennen kaikkea maidon maailmanmarkkinahinnan romahdus heikensi ulkomaankaupan vaihtosuhdetta, mutta Uuden-Seelannin talouskasvu säilyi silti mukavalla kolmen prosentin tasolla. Economist Intelligence Unit (EIU) ennustaa maalle keskimäärin 2,9 prosentin talouskasvua 2015–2019.

Rokkitähtenä Uutta-Seelantia voi edelleen pitää siitä syystä, että maan talouden kyky selvitä mahdollisesti eteen tulevista globaaleista kriiseistä on erittäin hyvä. ANZ-pankin mukaan Uusi-Seelanti on vahva selviämään kaikista maailmantalouden myrskyistä, mutta tasaista seilausta ei kukaan lupaa. Uusi-Seelanti on edelleen käsittämättömän riippuvainen yhtäältä maataloustuotteiden – erityisesti maidon – maailmanmarkkinahinnoista ja toisaalta Kiinasta vientimarkkinana.

Riippuvuus Kiinasta onkin riski, joka varjostaa Uuden-Seelannin suotuisaa talouskehitystä. Käytännössä saarivaltion viennin kasvu on ollut täysin linjassa Kiinan kasvukäyrän kanssa. Lisäksi vuoden 2008 vapaakauppasopimuksen jälkeen Kiinan osuus Uuden-Seelannin viennistä on noussut jatkuvasti.

Toinen kaikissa keskusteluissa esille nouseva riski on kotimainen: Aucklandin ylikuumentunut asuntomarkkinatilanne saattaa aiheuttaa ongelma kotimaan tasapainolle. Deutsche Bankin mukaan asunnot Uudessa-Seelannissa ovat kolmanneksi ylihintaisimpia maailmassa. Aucklandin osalta asia on helppo uskoa, sillä huhtikuussa 2015 Aucklandin asuntojen keskihinta (mediaani) oli 720 000 paikallista dollaria (n. 476 000 euroa). Nousua vuoden takaiseen on 18 prosenttia. Keskikuukausipalkka maassa oli viime vuonna noin 3 700 NZD (eli vajaat 2 450 euroa).

Kolmas riski on taas nykymaailman globaali ongelma: taloudellinen eriarvoistuminen. Uuden-Seelannin valtiontalous on nyt huipputimmissä kunnossa – 'lean and mean' – mutta samalla yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle jää yhä useampi ja tuloerot kasvavat.

Maahanmuutto valttikorttina

Uuden-Seelannin talous on hyötynyt runsaasta maahanmuutosta. Erityisesti Aasiasta tullaan Aucklandiin paremmin elämän perässä. Koulutetun väestön maahanmuutto on parantanut Uuden-Seelannin kilpailukykyä, sillä maan palkkatason nousu on ollut huomattavasti työvoiman kysynnän nousua maltillisempaa.

Maahanmuuttajat ovat olleet tärkeässä roolissa, jotta Uuden-Seelannin kasvava talous on löytänyt pätevää työvoimaa. Nettomaahanmuutto on ollut voimakkaasti positiivista vuodesta 2002 alkaen, mutta viime vuonna se saavutti uuden ennätystason ja ylitti 50 000. Uudessa-Seelannissa on 4,5 miljoonaa asukasta, eli maahanmuutto edustaa prosentin lisäystä väkilukuun.

Toki maahanmuutto on aiheuttanut myös ongelma, erityisesti Aucklandissa. Kaupungin asuntomäärä ja liikennejärjestelyt eivät yksinkertaisesti kestä nykyistä kasvutahtia. Iso kysymys onkin, kuinka Aucklandin ongelmat ratkaistaan. Toisaalta taas mikäli nettomaahanmuutto kääntyy yhtäkkiä negatiiviseksi, Aucklandin asuntojen hinnat voivat asiantuntijoiden mukaan pudota jopa 25 prosenttia, Irlannin kokemuksen mukaisesti.

Avointa kauppaa

Uusi-Seelanti on pieni ja avoin talous, jonka ulkomaankauppatavoitteet ovat kovat. Tällä hetkellä maan vienti on noin 30 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta tavoitteena on nostaa osuus 40 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Yksistään tärkeimmän vientimaan Kiinan kanssa kauppaa on tarkoitus kasvattaa nykyisestä 20 miljardista dollarista 50 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Suhde Kiinaan on poikkeuksellinen. Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili Uudessa-Seelannissa marraskuussa 2014 ja lähettämässään avoimessa kirjeessä uusiseelantilaisille hän muistutti, että mailla on läheiset välit ja että Uusi-Seelanti oli ensimmäinen kehittynyt maa joka allekirjoitti ja toteutti vapaakauppasopimuksen Kiinan kanssa. Pääministerit John Key ja Xi vahvistivatkin, että maiden välit ovat nyt strategisen kumppanuuden tasolla.

Kiinalaiset ovat johtajansa kanssa samaa mieltä – kiinalaiset turistit ovat Uuden-Seelannin toiseksi suurin vierailijaryhmä ja tuovat maahan yli miljardin vuositulot.

Uusi-Seelanti ei kuitenkaan halua olla täysin riippuvainen Kiinasta ja niinpä maa työskentelee ahkerasti saadakseen aikaan myös muita vapaakauppasopimuksia. Toistaiseksi voimassa ovat sopimukset Kiinan lisäksi Australian, Hongkongin, Malesian, Kaakkois-Aasian yhteisön (ASEAN), Thaimaan ja Singaporen kanssa. Sopimukset Persianlahden maiden yhteistyöjärjestön (GCC, Gulf Cooperation Council) ja Etelä-Korean kanssa ovat allekirjoitusta vaille valmiit. Lisäksi Uusi-Seelanti on mukana 12 maan Tyynenmeren kumppanuussopimusneuvotteluissa (TPP, Trans-Pacific Partnership), jotka ovat loppusuoralla.

Uusi-Seelanti haluaisi kovasti myös aloittaa vapaakauppasopimusneuvottelut Euroopan unionin kanssa.

Elokuvatalous ja pelitalous

Suomi tunnetaan tällä hetkellä maailman toisella laidalla peliteollisuudestaan. Uuden-Seelannin uusi innovaatioteollisuuden valttikortti on puolestaan elokuvateollisuus. Taru sormusten herrasta -trilogia nosti kertaheitolla Uuden-Seelannin kysytyksi elokuvakohteeksi.

Vaikka Uuden-Seelannin talous ja ennen kaikkea vienti on todella riippuvainen muutaman maatalous- ja metsätuotteen kysynnästä maailmanmarkkinoilla, on saarivaltiossa siitä huolimatta paljon innovatiivista yritystoimintaa ja tutkimusta.

Tässä olisi myös mahdollisuus lisätä Suomen ja Uuden-Seelannin kauppaa, investointeja ja yhteistyötä. Uudesta-Seelannista löytyisi paljon hyviä kumppaneita suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka voisivat hyötyä uusiseelantilaisten kovasta Aasia-osaamisesta. Siinä missä Suomi voisi olla innovatiivisille uusiseelantilaisille yrityksille astinlauta Eurooppaan, voisivat suomalaiset yritykset suunnitella Aasian valloitustaan Uudesta-Seelannista käsin. Välimatkasta huolimatta Uusi-Seelanti on Aasian ja Tyynenmeren suomalaisin talous ja yhteiskunta.

Antti Niemelä

Päivitetty 17.6.2015

Takaisin ylös