Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 16.6.2015 | Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina

Kasvun ja työpaikkojen luominen heijastuu Tanskan kehitysyhteistyössä

Kasvun ja työpaikkojen luominen heijastuu selvästi Tanskan kehitysyhteistyössä.  Tanskalaisten yritysten toiminta kehitysmaissa on nousussa ja ulkoministeriö pyrkii helpottamaan sitä. Myös kansalaisjärjestöt ja kansainväliset järjestöt auttavat vienninedistämisessä luomalla toimivaa ja kestävää yritysilmastoa. Yritysten toimintaa kehitysmaissa pyritään helpottamaan yhden luukun periaatteella.

Tanskan vuonna 2011 muodostetun hallituksen keskeisenä tavoitteena on ollut kasvun ja työpaikkojen luominen. Tämä tavoite on heijastunut selvästi myös kehitysyhteistyöhön, jonka painotuksia on kehitetty tiiviissä suhteessa sekä kauppapolitiikkaan että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyötä on pyritty lisäämään kehitysyhteistyössä. Suunnitteilla on edelleen laajentaa ja vahvistaa yhtymäkohtia kaupan ja kehityksen välillä. Tarkoituksena on samalla konkretisoida Tanskan taloudellista diplomatiaa kehitysmaissa auttamalla ja helpottamalla yrityksien toimintaa kasvavilla markkinoilla.

Tanskalaisten yritysten toiminta kehitysmaissa kasvusuuntaista

Tanska pyrkii priorisoimaan vahvoja vientialojaan ympäristöteknologiaa ja agribusinesta kehitysyhteistyössä. Ympäristöllisen ja taloudellisen kestävyyden yhteyttä korostetaan kautta linjan. Tanska pyrkii viemään ympäristöosaamistaan kehitysmaihin ja samalla luomaan yrityksille mahdollisuuksia. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat tässä yhteydessä tärkeimmät osa-alueet.

Yksityinen sektori on avainasemassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tanskan tavoitteena on, että tanskalaiset firmat pystyvät toisaalta hyödyntämään ilmastorahoitusta ja toisaalta osallistumaan siihen. Tarvitaan voimakasta yksityisen sektorin osallistumista, jotta ilmastotavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Esimerkkinä tästä on Tanskan ilmastoinvestointirahasto, jonka pääoma on 1,3 miljardia Tanskan kruunua. Tästä kolmannes on kehitysyhteistyövaroja, mutta yli 50 % rahoituksesta tulee yksityisiltä rahoittajilta eläkerahastoista. Tuoton lisäksi rahastot saavat positiivista imagoa toiminnalleen.

Danida Business Finance jakaa Finnfundin tapaan tanskalaisten yritysten riskiä kehitysmaissa rahoittamalla tai lainoittamalla taloudellisti kestäviä projekteja: "autamme synnyttämään projekteja, jotka voivat kasvaa". Twinning-hankkeiden merkitys on kasvamassa entisestään. Tanska pyrkii saamaan tanskalaisten tutkimuslaitosten osaamista kehitysmaiden hyödyksi. Samalla rahat palaavat Tanskaan.

Osaamista eri aloilta: yritykset ja kansalaisjärjestöt

Tanska pyrkii saamaan laajasti mukaan tanskalaista osaamista eri aloilta. Yritysten lisäksi myös kansalaisjärjestöt auttavat vienninedistämistä projekteilla, joilla pyritään kehittämään muun muassa yrittäjyyttä, yritysten kansainvälistymistä, naisyrittäjyyttä, pienlainoja, työelämää koskevaa lainsäädäntöä ja työturvallisuutta sekä poistamaan liike-elämää rajoittavaa säännöstelyä.

Tanska työskentelee myös Maailmanpankin ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotta julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyötä vahvistettaisiin. Tarkoituksena on luoda vastuullinen, toimiva ja kestävä yritysilmasto sekä samalla luoda kasvua ja työpaikkoja kehitysmaissa ja Tanskassa.

Kehitysyhteistyön ja vienninedistämisen yhdistämistä ei nähdä Tanskassa ristiriitaisena. Myös monet järjestöt, kuten Tanskan kirkon ulkomaanapu osallistuvat erilaisiin projekteihin, joilla edistetään vastuullista ja kestävää liiketoimintaa kehitysmaissa. Tanskan ulkoministeriö pyrkii saamaan aikaan laajoja yhteistyökumppanuuksia, joissa järjestöt ja yritykset voivat tehdä yhteistyötä. Yritysten yhteiskuntavastuu ja reilu kauppa ovat esimerkkejä tästä. Reilusta kaupasta on tulossa yhä enemmän osa valtavirtaa tanskalaisessa vähittäiskaupassa, kun toinen suurista tanskalaisista kauppaketjuista Coop on suunnittelemassa reiluun kauppaan perustuvaa laajaa uutta tuotelinjaa.   

Yhden luukun periaate

Uusien yritysten toimintaa kehitysmaissa pyritään helpottamaan ns. yhden luukun periaatteella. Sen sijaan, että yritysten pitäisi kääntyä monien eri viranomaisten puoleen eri kysymyksissä, on tavoitteena, että virkamiehet voisivat jatkossa antaa kokonaisvaltaista ohjeistusta yrityksille. Diplomaatit tulevat tarjoamaan ratkaisuja sekä kauppa- että kehityskysymyksiin. Käytännössä joitakin virkamiehiä koulutetaan niin, että he voivat vastata yritysten kysymyksiin, jotka koskevat esimerkiksi vienninedistämismatkoja, markkinoillepääsyä, kehitysyhteistyöprojekteja, kansainvälisiä järjestöjä, vientilainoja ja arvovaltapalveluja. Samalla virkamiehet arvioivat, mitä mahdollisuuksia yrityksillä on kehitysmaissa ja ovatko ne kypsiä lähtemään uusille vaativille markkinoille. Myös kehitysmaiden kasvukeskusten edustustojen henkilökuntaa tullaan kouluttamaan, niin että he voivat tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin palvella yrityksiä.  

Tito Gronow, KTT
Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina

Päivitetty 16.6.2015

Takaisin ylös