Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 11.6.2015 | Suomen suurlähetystö, Canberra

Papua Uusi-Guinea; Tyynenmeren uusi taloustiikeri?

Jättimäinen kaasuntuotanto voisi nostaa Papua Uuden-Guinean talouskasvun Aasian ja Tyynenmeren alueen komeimpiin lukuihin vuonna 2015. Nopeasti kasvava talous ja valtion kulutus luovat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Liiketoiminta maassa on kuitenkin vielä haasteellista. Erityisesti heikko turvallisuustilanne ja korruptio lisäävät yritysten kuluja. Myös puute infrastruktuurista ja osaajista vaikeuttaa yritysten toimintaa.

"Viimeisestä tulee ensimmäinen", otsikoi Economist Intelligence Unit (EIU) analyysinsä Aasian ja Oseanian maiden talousnäkymistä vuodelle 2015. Otsikko viittaa alikehittyneeseen Papua Uuteen-Guineaan. Maahan, joka ei saavuta yhtään YK:n vuosituhattavoitteista.

Jättimäinen, Exxon Mobilen nesteytetyn maakaasun (LNG, liquefied natural gas) tuotantohanke nostaa kuitenkin maan bruttokansantuotteen kasvun EIU:n arvion mukaan 14,8 prosenttiin. Tämä on varovainen arvio, sillä pääkaupunki Port Moresbyssä analyytikot odottavat jopa yli 20 prosentin kasvulukuja. EIU ennustaa kasvun jatkuvan seitsemän prosentin tasolla vuosina 2016–2019. Exxonin LNG-tuotannon pääostajamaa on Japani.

Luvut ovat huomattavia. Vaikka Papua Uuden-Guinean lähtökohta ei olekaan alueensa huippuja, on se todellisuudessa kaukana viimeisestä. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohden on tällä hetkellä reilut 2 000 euroa, joka nostaa 7,5 miljoonan asukkaan talouden alemman keskitulotason maiden joukkoon.

Ihmiset Port Moresbyssä tapaavat kutsua Papua Uutta-Guineaa "yllätysten maaksi". Talouskasvu ei ole kuitenkaan odottamatonta, mutta sen todelliset vaikutukset maahan ovat vaikeasti arvioitavissa. Joka tapauksessa investoijien ja kansainvälisten yritysten on viimein aika katsoa Papua Uuden-Guinean suuntaan toisenkin kerran.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

PNG:n mahdollisuudet ja haasteet

Papua Uuden-Guinean hallitus katsoo tulevaisuuteen ylpeänä. Maan polttoaine- ja energiaministeri Nixon Duban sanoi suurlähettiläs Pasi Patokalliolle, että LNG-projektilla on mahdollisuus kääntää maan kurssi. Papua Uudesta-Guineasta tulee mahdollisuuksien maa, joka myös helpottaa ulkomaisten yritysten maahan pääsyä. Toisen jättimäisen LNG-projektin on tarkoitus käynnistyä 2020–2021.

Papua Uuden-Guinean hallitus investoi voimakkaasti peruskoulutukseen ja terveydenhuoltoon. Maassa on myös vahvat demokraattiset instituutiot, erityisesti itsenäinen oikeusjärjestelmä ja ärhäkkään vapaa lehdistö.

Talouden osalta maa on täysin riippuvainen luonnonvaroistaan. Vaikka 80 prosenttia kansasta saa tulonsa maataloudesta ja maaperä on poikkeuksellisen hedelmällistä, maatalouden osuus maan kasvusta on toistaiseksi olematon. Esimerkiksi EU pyrkii tarttumaan kehitysyhteistyöohjelmallaan tähän epäkohtaan.

Kaikki kuitenkin tunnustavat Papua Uuden-Guinean suuret mahdollisuudet. Haaste on resurssivarallisuuden muuttaminen yhteiskunnalliseksi kehitykseksi. Maan väestö kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhtia – nuori kansa tarvitsee koulutusta ja töitä noustakseen keskiluokkaan. LNG tuo rahaa, muttei kovin runsaasti paikallisia työpaikkoja.

Haasteet yrityksille

Papua Uudessa-Guineassa toimii poikkeuksellisen vähän ulkomaisia yrityksiä. Kasvuodotukset lisäävät kiinnostusta ja mahdollisuuksia, mutta samalla liiketoimintaympäristön haasteet säilyvät.

Eurooppalaiset yritykset listaavat neljä suurta haastetta maassa toimimiselle: lain ja järjestyksen puutteen, maanomistuskysymykset, sähkönjakelun ja infrastruktuurin puutteellisuuden sekä poliittisen epävakauden. EU-edustusto yrittää parhaillaan tukea EU – PNG bisnesneuvoston perustamista, joka edesauttaisi myös yritysten ongelmien nostamista keskusteluagendalle.

Suomalaisten mahdollisuudet

Tilaa Papua Uudessa-Guineassa olisi paljon vahvemmallekin suomalaisosallistumiselle. Mahdollisuuksia on, vaikka niitä tuleekin verrata myös haasteisiin. Kilpailu Papua Uuden-Guinean markkinoilla ei ole kuitenkaan vielä kovaa eivätkä olosuhteet kaikesta huolimatta ole huonommat kuin esimerkiksi suuressa osassa Afrikkaa. Rahaa maassa riittää.

Suomalaisyrityksen kokemuksen mukaan infrastruktuurin ja koulutetun työvoiman puute ovat olleet suurin haaste menestyksekkään bisneksen rakentamiselle. Esteitä ne eivät kuitenkaan ole olleet. 

Antti Niemelä

Päivitetty 11.6.2015

Takaisin ylös