Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 21.5.2015

EU haluaa tukea kumppanimaidensa demokratiakehitystä

EU-maiden johtajat tapaavat Riiassa 21.–22. toukokuuta 2015 itäisen kumppanuuden huippukokouksessa Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Valko-Venäjän ja Ukrainan edustajat. Tapaamisen teemoja ovat uudistusten ja sitoumusten toimeenpano kumppanimaissa sekä ihmisten liikkuvuuden parantaminen. Kokouksen odotetaan myös keskittyvän Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden tulevaisuuden pohdintaan.

Riga Summit. Kuva:EEAS

EU ja sen jäsenmaat haluavat antaa selkeän viestin kumppanuuden perusperiaatteista – demokratian, vakauden ja vaurauden kehittämisestä sekä kumppanimaiden tukemisesta.

Ukrainan tilanteesta huolimatta EU ja jäsenmaat haluavat välttää vastakkainasettelun korostamista.

Itäinen kumppanuus on osa EU:n naapuruuspolitiikkaa

Puolan ja Ruotsin aloitteesta vuonna 2009 perustetun itäisen kumppanuuden myötä on haluttu nopeuttaa ja vahvistaa itäisten kumppanimaiden uudistuksia, lainsäädännön lähentymistä ja taloudellista yhdentymistä unioniin.

Itäinen kumppanuus on osa vuonna 2004 perustettua Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on tukea poliittisia ja taloudellisia uudistuksia kuudessatoista EU:n naapurivaltiossa.

Itäinen kumppanuus muodostaa naapuruuspolitiikan itäisen puolen. Kuusi itäistä kumppania ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Suomen kannat Riian huippukokouksessa

  • Assosiaatiosopimusten toimeenpano ja uudistukset ensisijaisia
  • EU-jäsenyydestä keskustelu ei ajankohtaista
  • Suomi tukee liikkuvuutta
  • Poliittista estettä viisumivapaudelle Ukrainan ja Georgian kanssa ei ole kun maat täyttävät tekniset edellytykset
  • Vapaakaupan (DCFTA) toimeenpano tuo taloudellista etua kaikille osapuolille ja avaa markkinoita suomalaisyrityksille
  • Merkittävimmät instrumentit näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat assosiaatiosopimukset, jotka on allekirjoitettu Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa.
  • Kahdenvälisten sopimusneuvottelujen ohella tavoitteita edistetään monenvälisesti laajan yhteistyörakenteen kautta.

Ei EU:n odotushuone

Itäisessä kumppanuudessa ei ole kyse EU-jäsenyyden ”odotushuoneesta”.

Kyse on kumppanimaiden lähentymisestä Euroopan unionin kanssa, olojen vakauttamisesta, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisesta sekä avoimemmasta kaupankäynnistä ja ihmisten liikkumisen helpottamisesta.

Toki EU-jäsenyys voi tulevaisuudessa tulla kyseeseen jonkun kumppanimaan osalta, mutta valtaosa EU-maista ei pidä tarpeellisena keskustella EU-jäsenyyshakemuksista tässä vaiheessa.

EU-jäsenyyskeskustelu pohjautuu Lissabonin sopimuksen artiklaan 49, jonka mukaan jokaisella eurooppalaisella valtiolla on oikeus hakea EU:n jäsenyyttä.

Kumppanimailla erilaiset tavoitteet

Kumppanimaat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Niiden keskinäinen eriytyminen on lisääntynyt viime vuosina.  EU etenee kunkin kumppanimaan kanssa niiden yksilöllisten tavoitteiden ja tilanteiden mukaan.

Edistyneimpiä ovat Ukraina, Georgia ja Moldova, joiden kanssa EU allekirjoitti assosiaatiosopimukset 27.6.2014. Suomi ratifioi sopimukset tämän vuoden huhtikuussa.

Ukraina ja Georgia tavoittelevat kansalaisilleen viisumivapautta Schengen-alueelle. Moldova sai Schengen-viisumivapauden viime vuoden huhtikuussa. Kaikki kolme maata tavoittelevat jossain vaiheessa myös EU:n ja Nato:n jäsenyyttä.

Armenia sen sijaan luopui neuvottelemastaan assosiaatiosopimuksesta EU:n kanssa. Maa tavoittelee nyt uusittua kumppanuussopimusta. Armenia liittyi Euraasian talousliittoon 1.1.2015.

Kuva: EU Eastern Partnership info
EU:n tukema ihmisoikeuskoulutus Armeniassa.
EU tukee Armeniassa koulutusohjelmaa ihmisoikeuksista.

Azerbaidzhan tavoittelee strategista kumppanuussopimusta eikä pyri syvempään yhdentymiseen EU:n kanssa.

Myös Valko-Venäjä on Euraasian talousliiton jäsen, mutta etsii itäisestä kumppanuudesta vastapainoa Venäjä-riippuvuudelleen. Huonon demokratia- ja ihmisoikeustilanteensa vuoksi Valko-Venäjä on tällä hetkellä mukana vain itäisen kumppanuuden niin sanotulla monenvälisellä raiteella. Sen kanssa ei käydä sopimusneuvotteluita, vaikka EU:n tavoitteena onkin lähentää yhteistyötä.

Sen sijaan järjestetään virkamies- ja asiantuntijatason kokoontumisia ja koulutuksia tiedonvaihdon parantamiseksi.

Itäisen kumppanuuden kahdenvälinen raide tarkoittaa kumppanuuden ydintä – sopimusneuvotteluja. Assosiaatiosopimukset, ja niiden sisältämä vapaakauppa, ovat näistä tärkeimmät.

Kumppanimaiden kanssa tehdään myös paljon sektorikohtaista yhteistyötä, erityisesti liikenne-, energia ja ympäristöaloilla. Huippukokouksessa halutaan nostaa esiin mm. energiaturvallisuus ja siirtoverkot.

Poliittisesta tilanteesta johtuen myös kokouksen asialistalla on myös konfliktien ratkaiseminen alueella.

Takaisin ylös