Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 13.5.2015

”Kukaan ei halua naapuriinsa uusia ydinasevaltioita”

New Yorkissa on parhaillaan käynnissä lähes kuukauden kestävä ydinsulkusopimuksen yhdeksäs tarkastelukonferenssi, johon myös Suomi osallistuu.

Suomi osallistuu ydinsulkusopimuksen yhdeksänteen tarkastelukonferenssiin New Yorkissa 27.4.–22.5.2015. Kuva: Niklas Anttila
Suomi osallistuu ydinsulkusopimuksen yhdeksänteen tarkastelukonferenssiin New Yorkissa 27.4.–22.5.2015. Kuva: Niklas Anttila

Suomi tavoittelee yhteistyössä muiden sopimusosapuolten kanssa konferenssista yhteisymmärrystä, joka vahvistaisi ydinsulkusopimusta kansainvälisen aserajoitusjärjestelmän ja turvallisuuden kulmakivenä.

Suomi kiinnittää erityistä huomiota ydinaseriisunnan edistämiseen ja ydinmateriaalivalvonnan kehittämiseen osana ydinaseiden leviämisen estämistä.

Suomen odotukset

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimii asevalvontasuurlähettiläs Klaus Korhonen ulkoministeriöstä. Korhonen on myös yksi konferenssin varapuheenjohtajista.

Vuoden 2010 tarkastelukonferenssi hyväksyi 64 kohdan toimintaohjelman ja kokousta pidettiin onnistuneena. Vuonna 2005 sisällöllisestä loppuasiakirjasta ei sen sijaan onnistuttu sopimaan.

Asevalvontasuurlähettiläs Korhonen on yksi konferenssin varapuheenjohtajista. Kuva: Niklas Anttila
Asevalvontasuurlähettiläs Korhonen on yksi konferenssin varapuheenjohtajista. Kuva: Niklas Anttila

Korhosen mukaan odotukset eivät ole olleet kovin korkealla tällä kertaa. Kansainvälinen tilanne on viimeisen puolentoista vuoden aikana kiristynyt selvästi erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena.

Monet ydinaseettomat maat ovat turhautuneet ydinaseriisunnan hidastumiseen.

Lähi-idän valtioiden kesken ei toistaiseksi ole ollut riittävää yhteisymmärrystä joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevan konferenssin lähtökohdista, vaikka suomalaisen fasilitaattorin, Jaakko Laajavan, johtamassa prosessissa on saavutettu merkittävää edistystä.

”Mutta valopilkkujakin on. Esimerkkinä Iranin ydinohjelmaneuvotteluissa saavutettu alustava neuvottelutulos, samoin tulokset monissa kansainvälisissä aloitteissa jotka liittyvät ydinuhkien torjumiseen”, Korhonen toteaa.

Korhosen mukaan mataliin odotuksiin nähden konferenssi on käynnistynyt melko hyvässä hengessä. Kaikkien lähtökohtana on ollut NPT:n tarpeellisuus ja keskeisiä aiheita on päästy työstämään. Huomion kiinnittäminen ydinaseiden käytön humanitaarisiin seurauksiin koetaan tärkeäksi, samoin mahdollisuus ydinenergian turvalliseen käyttöön.

"Ja kukaan ei halua naapuriinsa uusia ydinasevaltioita."

Suomi on aktiivinen, mutta tuloksia syntyy parhaiten kumppaneiden kanssa.

”EU on tärkein viiteryhmä. Erityisen mukavaa on huomata, että pohjoismaat tälläkin alalla hakeutuvat tiiviimpään yhteistyöhön”, Korhonen sanoo.

Joukkotuhoaseeton Lähi-itä

Vuoden 2010 NPT-tarkastelukonferenssissa päätettiin ryhtyä valmistelemaan Lähi-idän joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevaa konferenssia.

Lähi-idän joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevan konferenssin koollekutsujat eli YK:n pääsihteeri sekä Iso-Britannia, Venäjä ja Yhdysvallat valitsivat lokakuussa 2011 Suomen konferenssin isäntämaaksi ja alivaltiosihteeri Jaakko Laajavan konferenssin fasilitaattoriksi.

Alivaltiosihteeri Laajava raportoi ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssille. Kuva: Niklas Anttila
Alivaltiosihteeri Laajava raportoi ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssille. Kuva: Niklas Anttila

Laajava raportoi ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssille 4.5.2015 New Yorkissa. Puheessaan Laajava totesi, että Lähi-idän maat ovat hänen fasilitoimissaan konsultaatioissa avanneet kanavan keskinäiselle vuoropuhelulle.

Laajava toivoi, että maat käyttävät syntynyttä vuoropuhelun kanavaa keskusteluun alueen turvallisuudesta ja vakauden kasvattamisesta.

Ydinsulkusopimus

Ydinsulkusopimus (NPT, Non-Prolifiration Treaty) astui voimaan vuonna 1970. Sopimuksen toimivuutta ja noudattamista tarkastellaan aina viiden vuoden välein. Edellisen kerran tarkastelukonferenssi järjestettiin vuonna 2010.

Suomen YK-edustuston pysyvä edustaja Kai Sauer ja suurlähettiläs Klaus Korhonen edustavat Suomea Ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssissa. Kuva: Niklas Anttila
Suomen YK-edustuston pysyvä edustaja Kai Sauer ja suurlähettiläs Klaus Korhonen edustavat Suomea Ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssissa. Kuva: Niklas Anttila

Ydinsulkusopimuksen tavoitteena on lisätä valtioiden kansainvälistä yhteistyötä ja edistää ydinvoiman rauhanomaista käyttöä sekä edistää ydinaseriisuntaa ja estää ydinaseiden leviäminen. Ydinsulkusopimukseen liittynyt 190 valtiota, ja se on maailman laajin kansainvälinen asevalvontasopimus.

Sopimuksen sisältö jaotellaan kolmeen pilariin:

1. Ydinaseriisunta

  • Velvoittaa ydinasevaltiot neuvottelemaan ydinaseriisunnasta ja myös yleisestä aseidenriisunnasta.

2. Ydinaseiden leviämisen estäminen

  • Ydinaseettomat valtiot eivät saa vastaanottaa ydinaseita.
  • Valtiot eivät saa luovuttaa ydinaseita ydinaseettomille maille tai muuten avustaa niitä ydinaseiden hankkimisessa.

3. Ydinenergian rauhanomainen käyttäminen

  • Ydinsulkusopimus takaa valtioille oikeuden tutkia, tuottaa ja käyttää ydinteknologiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin.

Niklas Anttila

Kirjoittaja työskentelee harjoittelijana Suomen pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa.

Takaisin ylös