Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

EU:n käynnissä olevat kauppasopimusneuvottelut

EU:n kauppapoliittinen asialista on asiallisesti ja maantieteellisesti tarkastellen hyvin laaja. Monenkeskisten neuvottelujen ohella EU:lla on laaja alueellisten ja kahdenvälisten kauppajärjestelyjen verkosto, jota kehitetään monenkeskisen järjestelmän rinnalla. Myös EU:n kahdenvälisillä suhteilla tärkeiden kauppakumppaneiden kanssa on merkittävä rooli EU:n kauppapolitiikassa. Monenkeskiset neuvottelut ovat aina olleet Suomelle ensisijaisia. Maailman kauppajärjestön WTO:n Dohan kierroksen pitkittyessä kahdenvälisten ja alueellisten sopimusten merkitys on kuitenkin kasvanut. Alueelliset ja kahdenväliset järjestelyt täydentävät WTO:n sopimuksia.

EU neuvottelee tällä hetkellä laajalla rintamalla eri maiden ja alueiden kanssa kattavia kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia, joiden tavoitteena on WTO:ta pidemmälle menevä kaupan vapauttaminen.  Neuvotteluja vapaakauppasopimuksista käydään muun muassa Mercosurin ja Indonesian kanssa. Kiinan kanssa neuvotellaan kahdenvälisestä investointisopimuksesta. Lisäksi neuvotellaan Meksikon ja Chilen kanssa voimassaolevien kauppasopimusten uudistamisesta.  Japanin kanssa sovittiin poliittisella tasolla kauppasopimuksesta heinäkuussa 2017. Lisäksi EU:n on tarkoitus aloittaa neuvottelut Australian ja Uuden-Seelannin kanssa pian.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimusneuvottelut >>

EU:n ja ASEANin väliset vapaakauppaneuvottelut

Kaakkois-Aasia on nopeasti kehittyvä ja muuttuva talousalue. Väestönkasvu ja vaurastuminen luovat alueella jatkuvasti uusia markkinamahdollisuuksia ja investointitarpeita.

EU ja Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestö ASEAN käynnistivät alueelliselta pohjalta vapaakauppaneuvottelut vuonna 2007, mutta vuonna 2009 siirryttiin kuitenkin neuvottelemaan yksittäisten ASEAN-maiden kanssa.

Suomi tavoittelee laajaa kaupan vapauttamista tullien poistamisen kautta ja uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia palveluissa sekä julkisissa hankinnoissa.

Tällä hetkellä sopimusneuvottelut ovat käynnistyneet neljän maan kanssa. Neuvottelut Singaporen kanssa on saatu päätökseen vuonna 2014 ja Vietnamin kanssa vuonna 2016, mutta sopimukset eivät ole vielä tulleet voimaan.

Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä Indonesian kanssa. Malesian, Thaimaan ja Filippiinien kanssa aloitetut neuvottelut eivät toistaiseksi etene. Myanmarin kanssa käydään neuvotteluita investointisuojasta.

Sopimuksissa pyritään mahdollisimman suureen yhdenmukaisuuteen, niin että sopimukset voitaisiin aikanaan yhdistää ASEAN-maiden alueen laajuiseksi vapaakauppasopimukseksi.

Tavoitteena on saada aikaan kattavat ja kunnianhimoiset vapaakauppasopimukset, jotka sisältävät kaikki keskeiset kaupankäynnin osa-alueet. Sopimukset luovat pohjan EU:n ja ASEAN-maiden kaupallis-taloudelliselle yhteistyölle ja sen kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen.

Sopimukset luovat uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia elinkeinoelämän toimijoille. Niiden kautta pystytään myös purkamaan ja ennaltaehkäisemään kaupanesteitä, sekä turvaamaan nykyaikainen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja.

Siten ne tukevat ennakoitavan ja läpinäkyvämmän liiketoimintaympäristön luomista.

pdfUlkoministeriön esite EU:n ja Singaporen välisestä kauppasopimuksesta (pdf, 663 KB)

pdfUlkoministeriön esite EU:n ja Vietnamin välisestä kauppasopimuksesta (pfd, 583 KB)

EU:n ja Japanin väliset vapaakauppaneuvottelut

EU ja Japani käynnistivät vapaakauppasopimusneuvottelut vuonna 2013. Sopimuksesta sovittiin poliittisella tasolla huippukokouksessa Brysselissä heinäkuussa 2017.

Tavoitteena on, että sopimus saataisiin voimaan viimeistään vuoden 2019 alussa.  Vapaakauppasopimus Japanin kanssa on yksi EU:n kauppapolitiikan prioriteeteista. EU ja Japani muodostavat yhdessä noin kolmanneksen maailman BKT:stä ja 37 prosenttia tavarakaupanvaihdosta.

Vapaakauppasopimus on merkittävä saavutus EU:lle, sillä Japani on yksi maailman suurimmista kuluttajamarkkinoista ja Kiinan jälkeen EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa.

Sopimus sisältää kaikki keskeiset kaupan käynnin osa-alueet, kuten esimerkiksi tavaroiden, palveluiden ja julkisten hankintojen markkinoillepääsyn, kaupanesteiden purkamisen ja muita määräyksiä kaupan käynnin säännöistä ja periaatteista.

Siirtymäaikojen jälkeen jopa 97 prosenttia EU:n viennistä Japaniin on tullivapaata. Erityistä huomiota on kiinnitetty tullienulkopuolisten kaupan esteiden purkamiseen.

Jatkossa Japanin standardit ja tekninen sääntely perustuvat laajemmin kansainvälisiin standardeihin. Japani on muun muassa sitoutunut nopeuttamaan lääkinnällisten laitteiden hyväksymismenettelyitä.

Maataloustuotteiden osalta Japani on tehnyt merkittäviä myönnytyksiä. Noin 85 prosenttia maatalous- ja elintarviketuotteiden viennistä Japaniin muuttuu täysin tullivapaaksi ja tuotteiden hyväksyntämenettelyt helpottuvat.

EU puolestaan poistaa japanilaisten autojen tuontitullit seitsemän vuoden siirtymäajan kuluessa.

Sopimus voi toimia tärkeänä välineenä Suomen ja Japanin välisen kauppasuhteen kehittämisessä jatkossa.

Japani on yksi Suomen merkittävimmistä metsäteollisuustuotteiden vientimaista. Tuleva sopimus tulee poistamaan tullit suomalaiselta sahapuulta viimeistään 7 vuoden siirtymäajan jälkeen. Voimaan tullessaan sopimus tulee myös parantamaan suomalaisten elintarvikkeiden mahdollisuuksia päästä Japanin markkinoille.

Muita Suomelle keskeisiä vientituotteita ovat paperiteollisuuden tuotteet, elintarvikkeet ja muovi- ja kemianteollisuuden tuotteet. Suomi tuo Japanista etenkin autoja, koneita ja laitteita, kemian- ja muoviteollisuuden aineita ja lääketeollisuuden tuotteita. Japani on tehnyt myös investointeja Suomeen.

Kahden suuren talouden välinen vapaakauppasopimus tukee EU-alueen talouskasvua muun muassa lisäämällä EU-maiden vientiä Japaniin, mahdollisesti yli 30 prosentilla ja lisäämällä EU:n BKT-kasvua jopa 0,8 prosenttia.

EU–Mercosur-assosiaatiosopimusneuvottelut

Euroopan unioni ja Mercosur (Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja Venezuela) ovat käyneet assosiaatiosopimusneuvotteluita vuodesta 2000. Laajempi assosiaatiosopimus pitäisi sisällään myös vapaakauppasopimuksen.

Neuvottelut keskeytyivät vuoden 2004 syksyllä, kun osapuolten esittämät markkinoillepääsytarjoukset olivat liian kaukana toisistaan. Vapaakauppaneuvottelut käynnistyivät uudelleen kuuden vuoden tauon jälkeen kesällä 2010. Nopean alun jälkeen neuvottelut olivat kuitenkin jälleen pysähdyksissä lokakuusta 2012 kevääseen 2016.  Uusi markkinoillepääsytarjousten (tavarakauppa, palvelut ja julkiset hankinnat) vaihto toteutettiin lopulta toukokuussa 2016. Osapuolten tarjoukset olivat silti vielä kaukana toistensa odotuksista.

Osapuolet pitivät tarjouksia kuitenkin riittävänä lähtökohtana neuvottelujen jatkamiselle. Ensimmäinen varsinainen neuvottelukierros - sitten syksyn 2012 - pidettiin lokakuussa 2016. Tämän jälkeen neuvottelutahti tiivistyi ja vuoden 2017 aikana käytiin viisi neuvottelukierrosta.

Tällä hetkellä tavoitteena on, että neuvottelut voitaisiin poliittisella tasolla päättää alkuvuodesta 2018. Tämän jälkeen neuvoteltaisiin vielä joistain teknisistä yksityiskohdista. Venezuela ei ole ollut mukana Mercosur-puolella vapaakauppasopimusta neuvoteltaessa.

Neuvotteluaiheita ovat tavarakauppa, alkuperäsäännöt, palvelujen kauppa, julkiset hankinnat, henkisen omaisuuden suoja, terveys- ja kasvinsuojelumääräykset, kaupan tekniset esteet, tullimenettelyt ja kaupan helpottaminen, kilpailusäännöt, suojatoimet, kestävä kehitys sekä sopimuksen riitojen ratkaisumekanismi. Annetun mandaatin mukaisesti Mercosurin kanssa ei neuvotella investointisuojasta.

Mercosur on yksi maailman suurimmista talousalueista ja merkittävä kasvava markkina-alue. EU on Mercosurin suurin kauppakumppani ja samalla suurin investoija alueella. Suomen tavoitteena on, että sopimuksella parannetaan yritysten markkinoillepääsyä tavara- ja palvelukauppaa vapauttamalla ja julkisia hankintoja kilpailulle avaamalla.

Kattava ja kunnianhimoinen sopimus toisi merkittäviä etuja eurooppalaisille ja suomalaisille teollisuus- ja palveluyrityksille, koska alueen tullitaso on vielä suhteellisen korkea ja alueen maissa on voimassa paljon muitakin kaupan esteitä.

Suomen vienti Mercosuriin (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) oli noin 528 miljoonaa euroa vuonna 2016, noin prosentin Suomen kokonaisviennistä. Vastaavasti Suomen tuonti alueelta oli noin 734 miljoonaa euroa, mikä vastasi noin 1,3 prosenttia Suomen kokonaistuonnista vuonna 2016.

Suomen tuonti Mercosur maista koostuu noin 80 prosenttisesti raaka-aineista (muun muassa paperimassaa ja malmeja) sekä elintarvikkeista (muun muassa kahvi, tee, kaakao, hedelmät, kasvikset, sokeri, liha ja lihatuotteet).

Suomen vienti koostuu puolestaan pääosin koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä, joiden osuus on noin 60 prosenttia kokonaisviennistä Mercosur-alueelle. Lisäksi muita keskeisiä tehdasteollisuuden vientituotteita ovat paperi ja pahvi, sekä kemianteollisuuden tuotteet. Tilastokeskuksen mukaan palveluiden vienti oli vuonna 2016 Mercosur-maihin yhteensä 319 miljoonaa euroa. Vastaavasti tuonti Suomeen oli 242 miljoonaa euroa.

EU-Meksiko globaalisopimuksen uudistamisneuvottelut

Neuvottelut EU:n ja Meksikon vuonna 2000 voimaantulleen kauppasopimuksen modernisoinnista käynnistettiin kesällä 2016.

Neuvottelut käydään osana laajempaa EU-Meksiko globaalisopimuksen uudistamisprosessia.

Neuvottelujen tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman laajaan tavara- ja palvelukaupan, sekä investointien vapauttamiseen ja parantaa molemminpuolista pääsyä julkisiin hankintoihin.

Lisäksi tavoitteena on purkaa tarpeettomia kaupanesteitä, suojata mahdollisimman hyvin investointeja ja immateriaalioikeuksia, sekä lisätä sääntelyn avoimuutta ja yhdenmukaisuutta. Jäljellä olevien tullien poistamisen lisäksi kaupan sujuvoittamiseen pyritään myös muun muassa alkuperäsääntöjä ja tullimenettelyä koskevien määräysten päivityksillä.

EU-Chile -assosiaatiosopimuksen uudistamisneuvottelut

EU:n ja Chilen välinen assosiaatiosopimus astui voimaan 2002 ja sen vapaakauppaa koskeva osa 2003. Neuvottelut sopimuksen uudistamisesta käynnistettiin marraskuussa 2017.

Neuvotteluissa uudistetaan EU:n ja Chilen 15 vuotta sitten voimaan astunutta sopimusta, jotta se vastaisi paremmin kaupan ja talouden nykyisiä tarpeita ja rakenteita.

Tavoitteena on poistaa jäljellä olevat tullit EU:n ja Chilen välisestä kaupasta, päivittää vanhentuneita kauppasääntöjä, poistaa turhia kaupanesteitä ja parantaa yritysten markkinoillepääsyä tavara- ja palvelukaupassa sekä julkisissa hankinnoissa. Samoin tavoitteena on suojata mahdollisimman hyvin investointeja ja immateriaalioikeuksia, sekä lisätä sääntelyn avoimuutta ja yhdenmukaisuutta.

EU-Australia sekä EU-Uusi-Seelanti -vapaakauppasopimusneuvottelut

Australian ja Uuden-Seelannin kanssa pyritään aloittamaan neuvottelut pian. Neuvottelut maiden kanssa käydään samanaikaisesti, mutta erikseen.

Komissio julkaisi neuvottelumandaattiehdotukset syyskuussa 2017 ja niiden käsittely on käynnissä neuvostossa. Tavoitteena on neuvotella EU:n yhteisen kauppapolitiikan alaan kuuluvista teemoista, kuten tavarakaupasta, palveluista, ulkomaisista suorista sijoituksista, julkisista hankinnoista sekä globaaleista säännöistä kestävään kehitykseen liittyen.

EU-Kiina -investointisopimusneuvottelut

EU ja Kiina käyvät neuvotteluja kahdenvälisestä investointisopimuksesta. Neuvotteluja on käyty vuodesta 2013 lähtien.

Voimaan astuessaan se korvaisi Suomen oman kahdenvälisen, vuodelta 2006 olevan investointisuojasopimuksen Kiinan kanssa. EU tavoittelee sisältöä myös investointien markkinoillepääsystä, investointeihin liittyvästä maahantulosta, sekä säännöistä.

EU–Intia-vapaakauppasopimusneuvottelut

EU aloitti Intian kanssa neuvottelut vapaakauppasopimuksesta vuonna 2007, mutta neuvottelukierroksia ei ole järjestetty vuoden 2013 jälkeen.

Neuvotteluja on yritetty käynnistää uudelleen, mutta toistaiseksi EU:n ja Intian näkemykset eivät ole olleet tarpeeksi yhtenevät neuvottelupöytään palaamiseksi.

Takaisin ylös