Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 7.5.2015

Kuparia, marmoria ja tekstiilejä – Ankaran suurlähetystö vierailulla Denizlissä

Turkin kasvavilla markkinoilla on paljon potentiaalia suomalaisyrityksille, ja maa on nostettu yhdeksi Team Finland -toiminnan prioriteettimaista. Suomelle kiinnostavia mahdollisuuksia voisivat tarjota mm. Turkin voimakkaasti kasvavat energia- ja cleantech-markkinat, sekä terveyssektori ja infrastruktuuri.

Suomen suurlähetystöllä on aktiiviset suhteet Turkin elinkeinoelämään ympäri maata, ja yritysvierailuja tehdään tasaiseen tahtiin. Suurlähettiläs Nina Vaskunlahti ja edustuston Team Finland -koordinaattori Anna Huovila vierailivat Turkin tekstiiliteollisuuden pääkaupungissa Denizlissä, 6.-7. huhtikuuta 2015. Vierailun ohjelmasta vastasi Denizlin vuonna 1993 perustettu, ja nykyisin 1000 jäsentä kattava tekstiili- ja vaateviennin yhdistys Denib (www.denib.gov.tr). Denib kuuluu vientijärjestö TIM:iin (Turkish Exporters’ Assembly).

Miljoonan asukkaan Denizli sijaitsee Turkin lounasosassa havumetsäisen vuoriston suojassa. Kuntaan kuuluu 19 hallinnollista aluetta. Denizli on tunnettu erityisesti tekstiiliteollisuudestaan. Alueella on laajat marmori- ja travertiini-kalkkikivivarannot. Lisäksi turismi ja maatalous ovat alueen tärkeitä elinkeinoja. Denizli on tunnettu kuumista lähteistään ja maalämmöstään, joiden terveysvaikutuksia esiteltiin erityisesti terveysturismin edistämiseksi.

Denizlin kaupungin kuvernööri Şükrü Kocatepe korosti Denizlin alueen kuumien lähteiden terveysvaikutuksia ja potentiaalia terveysturismiin. Suomen väestö on ikääntymässä, joten kiinnostusta alueen tarjoamiin terveyspalveluihin löytyisi varmasti Suomesta. Denizli on tällä hetkellä Turkin kolmanneksi suosituin vierailukohde: alueella vierailee yli 2 miljoonaa turistia vuosittain. Alueen suosituin turistikohde Pamukkale (UNESCO:n maailmanperintölistalla) on tunnettu kauniista kalkkikivestä muodostuneista kuumavesialtaistaan. Denizlin alueen travertiini-kivilajin esiintymät kattavat puolet koko maailman travertiiniesiintymistä.

Suomalais-turkkilaisen yhteistyön mahdollisuuksia Denizlin alueelta löytyisi esim. suomalaisen puunjalostusosaamisen kautta: korkeatasoiselle, laadukkaalle puurakentamiselle sekä selluloosasta tehtäville tuotteille (paperituotteiden lisäksi tekstiilikuitu ja terveystuotteet) voisi olla kysyntää. Denizlissä on tällä hetkellä yhteishankkeita hollantilaisten (ostoskeskus), saksalaisten (energia), ranskalaisten (kaapeli), kiinalaisten (marmori) ja italialaisten (lanka, pakkaukset) yritysten kanssa. Myös suomalaiset ovat tervetulleita investoimaan Denizliin. Denizlin teollisuudelle suurin kilpailu tulee Kiinasta.

Helmikuussa 2015 allekirjoitettu julistus Suomen ja Turkin välisen talous- ja kauppakomission perustamisesta voi osaltaan vauhdittaa maiden välisten mahdollisuuksien aktivoimista.

Denizlin pormestarin, Osman Zolanin tapaamisessa vieraille esiteltiin vihreä, puhdas Denizli. Zolan on järjestelmällisesti lisännyt puistojen ja viheralueiden määrää kaupungissa, ja se näkyi. Vuonna 2012 Denizlille myönnettiin Turkin puhtaimman kaupungin titteli. Viimeisen kymmenen vuoden aikana viheralueiden määrä asukasta kohden on noussut kahdesta neliömetristä yhteentoista. Pamukkalen hallintoalueesta vajaa puolet on metsää. 25–30 % kaupungin energiasta tuotetaan maalämmöllä ja monien rakennusten katoilla näkyi aurinkopaneeleita, joilla lämmitettiin kotitalousvedet. Myös kotitalousjätteitä kierrätetään ja hyödynnetään energiantuotannossa.

Pormestari Zolanin tavoitteena on tehdä Denizlistä Turkin turismikeskus. Denizlin sijainti tarkoitukseen on loistava, sillä Pamukkalen lisäksi muutaman sadan kilometrin säteellä on useita suosittuja turistikohteita, kuten Aegean meren ja Välimeren rannikkokaupungit. Kaupunki suunnittelee avaavansa kymmenen vuoden sisällä uuden lentokentän, sekä kahdeksan vuoden aikana pikajunayhteyden ja nopeamman moottoritien.

Suurlähettiläs Vaskunlahti ja Team Finland -koordinaattori Huovila kertoivat suomalaisesta teknologiaosaamisesta energiatehokkuuden, cleantechin, biotalouden ja smart grid -osaamisen saroilla. Suomalaiset investoinnit alueelle toivotettiin tervetulleiksi.

Illallisella keskusteltiin näkemyksistä Turkin EU-jäsenyydestä. EU-jäsenyys ja vapaa liikkuvuus hyödyttäisivät liike-elämää, varsinkin kun vuonna 1996 voimaan tullut EU:n ja Turkin välinen tulliliitto ei täysin vastaa nykyiseen tarpeeseen.

Yritysvierailut:

Vierailun yritysvierailukohteita olivat tekstiiliyritys Hürsan, joka työllistää alueella 2000 työntekijää, yksi alueen isoimmista kivitehtaista Kömürcüoǧlu Mermer, joka on 155 henkilöä työllistävä perheyritys, sekä kuparijohtoja valmistava Er-Bakir, joka työllistää tehtaassaan 760 henkilöä.

Kodintekstiilejä valmistava, vuonna 1991 perustettu Hürzan sijaitsee Denizlin teollisuusalueella. Pyyhe- ja kodintekstiilitehtaan työntekijöistä suurin osa on naisia, ja he työskentelevät tehtaassa minimipalkalla (hieman alle 1000 Turkin liiraa kuukaudessa). Värjäykseen on työllistetty miehiä.

Hürzanin liikevaihto on 150 miljoonaa USD. Tehtaassa kudotaan, värjätään, ommellaan ja pakataan 1,5 miljoonaa pyyhettä kuukaudessa. Tuotteita valmistetaan usealle brändille, kuten Tommy Hilfigerille ja Zara Homelle. H&M on tehtaan isoin asiakas. Työolosuhteita valvotaan. Pahimmat kilpailijat tulevat Pakistanista, Intiasta ja Kiinasta. Turkkilaisella tekstiilillä on kuitenkin paras laatutakuu.

Denizlin alueella on noin 150 kivitehdasta, jotka jalostavat marmoria ja travertiini-kalkkikiveä pääasiassa kodin sisustukseen. Kiveä viedään pääasiassa Eurooppaan, toiseksi eniten Amerikoihin ja kaikkiaan viidelle mantereelle. Toistaiseksi yrityksellä ei ole vientiä Suomeen. Kömürcüoǧlu Mermer esitteli tehtaansa lisäksi myös laajan kalkkikivipatsaspuiston, johon oli koottu ulkomaisten kuvanveistäjien teoksia. Vuonna 1982 perustettu yritys järjestää säännöllisesti kansainvälisen kuvanveistokilpailun, johon osallistuu vuosittain toistasataa hakijaa yli 50 maasta.

Kuparijohtoyritys Er-Bakir sijoittuu 1,4 miljardin liikevaihdolla Turkin 19. suurimmaksi vientiyritykseksi, ja kattaa 50 % osuuden Denizlin viennistä. 70 % yrityksen viennistä suuntautuu Eurooppaan. Katse on nyt Lähi-idässä ja kasvavissa Afrikan markkinoissa. Pohjois-Eurooppaan vienti on vähäistä korkeiden kuljetusmaksujen vuoksi. Er-Bakir on juuri avannut tytäryhtiön Yhdysvaltoihin.

Yritys tuottaa oman sähkönsä lämpöenergialla ja tuo kuparia Turkin lisäksi pääasiassa Chilestä, Uzbekistanista, Kazakstanista, Venäjältä ja Afrikan maista, sekä jopa Iranista erinäisten bulvaanien kautta. Yhdysvaltain dollarin ja euron arvonvaihtelut ovat vaikuttaneet negatiivisesti yrityksen liikevaihtoon, sillä kupari ostetaan Yhdysvaltain dollareissa ja tuotteita puolestaan myydään ”kaikissa valuutoissa”. Tuotteiden kysyntä ei kuitenkaan ole laskussa.

Päivitetty 13.5.2015

Takaisin ylös