Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 6.3.2015

Boko Haram Nigerian vaalien keskiössä

Nigerian vaaleja lykättiin helmikuussa kuudella viikolla, perusteena turvallisuustilanne. Presidentin- ja parlamenttivaalit pidetään maassa nyt 28. maaliskuuta ja osavaltiotason vaalit 11. huhtikuuta. Tiukkaa vaalikamppailua käyvä hallitus vakuuttaa nujertavansa Boko Haramin.

Pirjo Suomela-Chowdhury

Suomen Nigerian-suurlähettiläs Pirjo Suomela-Chowdhury vastasi kysymyksiimme liittyen Nigeriaan ja Boko Haramiin. Terroristijärjestö nousi hyvin näkyvään julkisuuteen vuosi sitten, kun se kaappasi Chibokissa ryhmän koulutyttöjä.

Suurta kansainvälistä huomiota herätti loppuvuodesta Bagassa tehty isku.

Viime aikoina esillä ovat olleet myös sadat tuhannet maan sisäiset ja naapurimaihin lähteneet pakolaiset, jotka alkavat muodostaa jo merkittävän humanitaarisen kysymyksen.

Miten Boko Haram on syntynyt, keitä siinä on mukana ja kuka sitä johtaa?

Boko Haram perustettiin 2000-luvun alkuvuosina. Abubakar Shekau nousi ryhmän johtoon vuonna 2009, ja sen jälkeen toiminta on kehittynyt jatkuvasti entistä väkivaltaisempaan suuntaan.

Se on kiihtynyt ja laajentunut erityisesti viimeisen vuoden aikana. Tällä hetkellä Boko Haramin iskuista uutisoidaan lähes päivittäin.

Vuosikausia Nigerian sisäisenä kysymyksenä pidetty toiminta on viime aikoina ollut laajentumassa, mihin alueen maat ovat jo reagoineet yhteisillä sotilaallisilla toimilla. Rekrytointi terroriryhmään tapahtunee edelleen paljolti paikallisesti Nigeriasta sekä oletettavasti jonkin verran myös lähialueilta naapurimaista – maiden rajat voivat syrjäseuduilla olla joskus aika teoreettisetkin.

Alueen köyhyys ja työttömyys sekä nuorten miesten elämän näköalattomuus tuottavat otollisen rekrytointipohjan. Tässä mielessä ollaan hyvin universaalien kysymysten äärellä. Aivan varmasti mukana on ihmisiä myös vasten tahtoaan.

Itse suhtautuisin varauksella ryhmän "uskonnollisiin" tavoitteisiin. Ennemminkin kyse on enemmän tai vähemmän tiedostetusta uskonnon häikäilemättömästä hyödyntämisestä väkivaltaisten, mahdollisesti hyvinkin fokusoimattomien valtapyrkimysten ja rikollisten tavoitteiden edistämisessä.

Mille Boko Haram on vastareaktio?

En tiedä onko vastareaktio, mutta varmaan ainakin osin reaktio johonkin, kuten juuri noihin mainitsemiini köyhyyteen ja näköalattomuuteen. Mitä kauemmin ilmiö on olemassa, sitä enemmän se alkaa myös "elää omaa elämäänsä", levittää lonkeroitaan eri suuntiin ja vaikuttaa pitkäkestoisesti alueen yhteisöihin.

Boko Haramin toiminta on niin häikäilemätöntä, että siinä on vaikea nähdä sinänsä mitään järkevää ideologista tai uskonnollista logiikkaa.

Tärkeätä on huomata, että pelkillä sotilaallisilla toimilla ongelma ei tule koskaan lopullisesti ratkeamaan. Suomi ja EU ovatkin korostaneet kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa keskeisessä asemassa ovat myös taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvät kysymykset.

Nigeria Boko Haram presidentinvaalit maaliskuu 2015
Nigerian vaaleja lykättiin helmikuussa kuudella viikolla. Maan turvallisuustilanne on noussut vaalikamppailussa keskeiseksi kysymykseksi. Kuva: Pirjo Suomela-Chowdhury

Miten kadunmies suhtautuu terrorijärjestöön?

Ensimmäiseksi voisi kysyä, kuka yli 170 miljoonan ihmisen Nigeriassa on niin sanottu kadunmies? Auton takapenkillä paikasta toiseen siirtyvä hyvinvoiva kansalainen, joka tuskin astuu kadulle? Lagosin köyhällä alueella tai syrjäsedulla asuva ihminen, jonka energia menee seuraavan päivän elannon hankkimiseen? Koillis-Nigeriassa Boko Haramin terroria lapsineen pakeneva perheenäiti?

Suuressa maassa ihmiset elävät aika erilaisissa todellisuuksissa. Etnisiä ryhmiä ja kieliäkin on lukemattomia. Boko Haram toimii edelleen maantieteellisesti suhteellisen rajatulla alueella, eikä sen toimilla ole ollut suoraa vaikutusta suurimpaan osaan nigerialaisten elämää.

Kun joillekin terrorismi on omakohtaista totista totta, joidenkin maailmasta se on tuntunut olevan hyvinkin kaukana.

Tässä suhteessa tilanne on aivan viime viikkoina jossain määrin muuttunut. Elämä esimerkiksi pääkaupunki Abujassa tai liike-elämän keskuksessa Lagosissa jatkuu kyllä edelleen pitkälti "entisellään", mutta tietoisuus Boko Haramista ja sen nurjertamisen tarpeellisuudesta on noussut uudelle tasolle.

Tiukka vaalikamppailu ja kansainvälinen huomio sekä hallitukseen kohdistunut kritiikki ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet siihen, että turvallisuustilanteesta on tullut nyt erittäin keskeinen vaalikysymys.

Miten Boko Haramista uutisoidaan?

Boko Haram on ollut jo pitkään lähes joka päivä Nigerian uutisissa, joissa kerrotaan uusista iskuista. Paikallisista lehdistä ja sähköisestä mediasta kuulee tapahtumista samaan aikaan kuin BBC:ltä tai CNN:ltä.

Tiedotusvälineet ovat raportoineet myös poliittiseen johtoon kohdistuvasta kritiikistä, vaikkakaan eivät välttämättä kovin aktiivisesti vaatineet vastauksia. Viime viikkoina uutisoinnin keskiössä ovat olleet Nigerian asevoimien toimet Boko Haramin nujertamiseksi.

Tiedotusvälineissä ovat olleet esillä myös sadat tuhannet maan sisäiset ja naapurimaihin lähteneet pakolaiset, jotka muodostavat jo merkittävän humanitaarisen kysymyksen.

Amnesty Internationalin raportit Boko Haramin ja Nigerian asevoimien toimista ovat niin ikään saaneet paikallisessa mediassa tilaa.

Nigeria Lagos yleiskuva
Nigeriassa asuu 170 miljoonaa ihmistä. Lagos on maan suurin kaupunki. Kuva: Pirjo Suomela-Chowdhury

Miten terrorijärjestön toiminta heijastuu edustuston työskentelyyn?

Nigeria ja Boko Haram ovat juuri nyt koko maailman kiinnostuksen kohteina, ja niitä käsitellään jatkuvasti kansainvälisillä foorumeilla ja EU:ssa. Edustusto seuraa hyvin aktiivisesti aihetta ja raportoi siitä Helsinkiin.

Tähän asiaan kohdistuu nyt niin paljon kiinnostusta, että voisimme hyvin käyttää siihen kaiken työaikamme ja enemmänkin. Rajallisilla resursseilla yritämme parhaamme mukaan tuottaa sellaista tietoa ja analyysiä, josta Suomessa olisi eniten hyötyä.

Suomalaisia on Nigeriassa ja naapurimaissa vain vähän, eikä kyselyitä tästä näkökulmasta tule kovinkaan paljon. Toimittajilta saamme jonkin verran tiedusteluja.

Suurlähetystön toimintaan tilanne vaikuttaa myös siten, että matkustaminen maassa on rajoitetumpaa kuin se on ollut takavuosina. Luonnollisesti tilanne vaikuttaa myös edustuston ja sen henkilökunnan yleiseen turvallisuustietoisuuteen, joskaan ei toistaiseksi kovin merkittävällä tavalla suoraan jokapäiväiseen henkilökohtaiseen elämäämme.

Tilanne ei rohkaise investoijia tai yrityksiä tulemaan Nigeriaan, joka muutenkin on suhteellisen haastava toimintaympäristö. Kun kaupallis-taloudellisten suhteiden edistäminen on edustuston toiminnan ja tavoitteiden keskiössä, on väistämätöntä, että turvallisuustilanne vaikuttaa siihen, miten aktiivisesti näitä asioita pystytään käytännössä edistämään.

On todella sääli niin Nigerian kuin sen kumppaneiden näkökulmasta, että Afrikan suurimman talouden ja aivan valtavan potentiaalin omaavan maan kehityksen yhtenä keskeisenä kompastuskivenä on tämäntyyppinen vakava turvallisuusuhka.

Helena Kiiskinen
Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla.

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 6.3.2015

Takaisin ylös