Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 19.12.2014

Ebola iskee kehityshankkeisiin

Ebola etenee nyt nopeimmin Länsi-Afrikan Sierra Leonessa, jonka hyvällä mallilla olleen kehityksen epidemia on romuttanut.  Maataloudesta riippuvaista maata uhkaa ensi vuonna ruokapula. Samalla Suomen tukeman ilmastohankkeen tavoitteet vaarantuvat.

”Sisällissodasta toipuvilla haurailla valtioilla on normaalioloissakin vaikeuksia huolehtia kansalaistensa peruspalveluista. Ebolan vaikutukset tuntuvat rankimmin maissa, joilla ei ole valmiuksia vastata epidemian hillintään ja hoitoon. Näissä maissa on vahvistettava terveyssektorin lisäksi koko yhteiskuntaa”, ulkoministeriössä Länsi-Afrikan maista vastaava Pirjo Virtanen sanoo.

Sierra Leonea on pidetty hyvänä esimerkkinä sisällissodasta toipuvasta maasta. Sen talous on kasvanut selvästi nopeammin kuin vastaavista lähtökohdista ponnistavan naapurimaa Liberian.

Ebola Sierra Leonessa
Naiset myyvät puuhiiltä ja polttopuuta Kolehin markkinoilla Freetownissa. Kuva: Javier Arévalo.

”Ebola on vakava uhka maamme taloudelle ja köyhyyden vähentämiselle. Tälle vuodelle ennustettu yli 11 prosentin talouskasvu on jäämässä neljään prosenttiin. Vaikutukset tuntuvat jo maataloudessa, kaivoksilla ja rakennuksilla, liikenteessä ja kaupassa. Turismitulojen romahdus jättää ison aukon valtion budjettiin”, Sierra Leonen valtiovarainministeri Kaifala Marah sanoi puhuessaan parlamentille.

Epidemia myös heikentää Sierra Leonen ruokaturvaa, ja maahan ennustetaan ruokapulaa alkuvuodesta 2015. Lähes puolet Sierra Leonen maanviljelijöistä kertoo ebolan vaikeuttaneen työtään, ja maan pahiten epidemiasta kärsineillä alueilla jopa 40 prosenttia maatiloista on hylätty.

Hanke, joka hillitsee ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten on ennustettu koettelevan rankimmin Afrikkaa.  Sierra Leonessa suurin osa väestöstä saa toimeentulonsa maataloudesta ja on riippuvainen luonnonvaroista. Noin 70 prosenttia kaikista maan köyhistä asuu maaseudulla.

Kun väestö kasvaa ja maatalous tuottaa huonosti, lisää viljelymaata on jouduttu raivaamaan metsistä. Tämä on vähentänyt luonnon monimuotoisuutta, veden luonnollista kiertoa, energiavarantoja ja muita ekosysteemipalveluita. Ilmastonmuutos heikentää entisestään alueen ruokaturvaa ja ympäristön kestävyyttä.

Suomi rahoittaa 10 miljoonalla eurolla alueellista peltometsäviljely- ja ilmastohanketta Burkina Fasossa, Sierra Leonessa ja Guineassa vuosina 2011-2015.

Monipuolisempaa ja kestävämpää tuotantoa

Hanke kohentaa maaseudun pienviljelijöiden asemaa ja tuloja opettamalla heille parempia peltometsäviljely- ja metsänhoitomenetelmiä. Näin pienviljelmät ja kyläyhteisöt pystyvät sitomaan paremmin hiiltä, mikä hillitsee ilmastonmuutosta. Lisäksi hanke parantaa pienviljelmien edellytyksiä sopeutua ilmastonmuutokseen.

Paikallisyhteisöt hyötyvät monin tavoin: elinkeinorakenne monipuolistuu, maatalous tuottaa paremmin, polttopuuta ja vettä on helpommin saatavilla. Kestävä maankäyttö tukee maan luontaista sopeutumis- ja palautumiskykyä ja tekee viljelmistä vastustuskykyisempiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Lisäksi viljelijöille voi myöhemmin avautua mahdollisuus hyötyä kansainvälisestä hiilikaupasta, sillä Afrikan pienviljelijöiden peltometsäviljelmät sitovat valtavia määriä hiiltä.

Kehitys hidastuu

Kaksi vuotta jatkunut hanke oli jo päässyt hyvään vauhtiin. On tuettu kestäviä metsänhoitomenetelmiä, kerätty ja analysoitu ilmastotietoa sekä kartoitettu kotitalouksien käyttämän polttopuun tarvetta.

Hankkeesta vastaa Nairobissa sijaitseva Kansainvälinen peltometsäviljelyn tutkimuskeskus ICRAF. Muita toimijoita ovat Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoidon instituutti VITRI, Kansainvälinen metsäntutkimuskeskus CIFORja Itä-Suomen yliopisto.

Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kannisen mukaan kaikki työ Sierra Leonessa viivästyy, myös ihmisten elinolojen parantaminen, joka on hankkeen päätavoitteita.

”Ebolan vuoksi hankkeen toiminnot ovat olleet pysähdyksissä lokakuusta lähtien.  Paikallinen koordinaatioyksikkö ICRAFissa on suljettu ja sen henkilökunta on siirretty pois maasta. Kenttätyöt maaseudulla on keskeytetty. Kun maassa mikään ei toimi normaalisti, ei hankettakaan voi edistää”, Kanninen toteaa.

”Se, että kehitysyhteisyöhanke joutuu tällaisiin odottamattomiin tilanteisiin näyttää kuinka haavoittuvia hauraat valtiot ovat erilaisille riskeille. Samalla se osoittaa, että kehitysyhteistyötä todella tarvitaan, jotta näiden maiden olot ja kehitys saadaan vakaammalle pohjalle”, Kanninen sanoo.

Outi Einola-Head

.

Takaisin ylös